Kokoomuksen Limnell: Suomi tarvitsee selkeän johtovastuun ihmisten mieliin kohdistuvan vaikuttamisen torjuntaan

Tällä viikolla julkaistu kansallinen riskiarvio luokittelee informaatiovaikuttamisen todennäköisyydeltään korkeaksi riskiksi. Limnellin mukaan Suomen on nyt siirryttävä uhkien tunnistamisesta konkreettisiin päätöksiin.

– Rakennamme raja-aitoja, suojaamme tietoverkkoja ja varaudumme sähkökatkoihin. Mutta kuka huolehtii siitä, etteivät vihamieliset toimijat pääse horjuttamaan suomalaisten luottamusta viranomaisiin, toisiinsa ja koko yhteiskuntaan? Suomea voidaan horjuttaa myös ilman, että yhtäkään fyysistä rakennetta rikotaan, Limnell sanoo.

Limnellin mukaan tekoäly tekee informaatiovaikuttamisesta entistä vaikeammin tunnistettavaa. Väärennetty video viranomaisen lausunnosta tai väärä toimintaohje kriisitilanteessa voi levitä nopeasti ja aiheuttaa todellista vahinkoa.

– Kyse ei ole vain valeuutisista. Vaikuttamisella voidaan lietsoa pelkoa, kylvää epäluottamusta ja saada ihmiset toimimaan vastoin omaa etuaan. Kansalaisilta tarvitaan medialukutaitoa, mutta vastuuta ei voida jättää yksin heidän harteilleen, Limnell sanoo.

Limnell esittää Suomelle kolmea toimenpidettä:

1. Kognitiiviselle turvallisuudelle selkeä kansallinen johtovastuu. Valtioneuvoston tasolla on määriteltävä vastuutoimija, yhteiset toimintaperiaatteet ja viranomaisten yhteistyörakenteet. Informaatioturvallisuuden vahvistaminen on sisällytettävä myös seuraavaan hallitusohjelmaan.
2. Pysyvä kansallinen tilannekuva ja analyysikyky. Suomen on kyettävä ymmärtämään, mitä informaatioympäristössämme tapahtuu, tunnistamaan vihamieliset vaikuttamisyritykset ja arvioimaan niiden vaikutuksia. Huoltovarmuuskeskuksen informaatioanalyysitoiminnan jatkuvuus ja riittävät voimavarat on turvattava. Myös tekoälyä on hyödynnettävä vaikuttamisen tunnistamisessa.
3. Henkinen kriisinkestävyys vahvemmin osaksi kansallista varautumista. Viranomaisten, yritysten, tutkimusyhteisön, riippumattoman median ja järjestöjen yhteistyötä on vahvistettava. Kansalaisille on pystyttävä tarjoamaan nopeasti luotettavaa tietoa myös häiriötilanteissa. Koulutukseen ja yhteisiin harjoituksiin on panostettava.
   
   

Limnell nostaa esimerkiksi Ruotsin, jossa psykologisen puolustuksen viranomainen on toiminut vuodesta 2022.

– Suomen ei tarvitse kopioida Ruotsin mallia, mutta meidän on tiedettävä, kuka johtaa toimintaa silloin, kun Suomeen kohdistuu laajamittainen informaatiovaikuttamisen kampanja. Kyse ei ole mielipiteiden valvonnasta vaan sananvapauden, itsenäisen ajattelun ja avoimen yhteiskunnan suojaamisesta, Limnell sanoo.

– Suomen turvallisuus ei riipu vain siitä, kuinka hyvin suojaamme rajamme ja järjestelmämme. Yhtä tärkeää on suojata suomalaisten luottamusta ja kykyä tehdä omia päätöksiä. Tämä turvallisuuden osa-alue on otettava nykyistä vakavammin, Limnell päättää.