Kukkarojärven hakkuiden keskeyttäminen ihmetyttää

Koneen säätiön rahoituksella toimiva ympäristöjärjestöjen yhteinen Metsäliike tunkeutui laittomasti Metsähallituksen hakkuutyömaalle 26.11.2026. Turvallisuussyistä hakkuut oli keskeytettävä. Nikkarilan metsäopiston opetusmetsissä sijaitseva hakkuutyömaa koostui pääasiassa harvennuksista ja pienimuotoisista uudistushakkuista.

Metsäliike väitti Kukkarojärven metsien täyttävän Metso -suojeluohjelman kriteerit ja että alueella on tavattu monia uhanalaisia lajeja, kuten töyhtö- ja hömötiainen. Lisäksi tunkeutujat löysivät uhanalaista jäkälä- ja sammallajistoa. Metsäliike myös väitti, että hakkuut vaikuttaisivat ympäröivän vesistön tilaan ja kertoi alueen olevan suosittu virkistyskäyttöalue. Metsäliike myös syytti suoraan Metsähallitusta valehtelusta ja virkistysreitin turmelemisesta.

Syytöksillä hyvin hatara pohja

Metsäammattilaisten verkosto kävi paikan päällä katsomassa, mistä on kyse. Päällimmäisenä havaintoja oli, että koko alue omaa pitkän ja melko intensiivisen metsätaloushistorian. Vanhojen metsien piirteitä alueella on hyvin vähän. Maaperältään alue on melko vähäravinteista. Suurimmaksi osaksi kuivahkoa kangasta ja tuoretta kangasta, joita on suurin osa Suomen metsistä. Myös lajisto on siten luontaisesti köyhempää, kuin rehevillä kasvupaikoilla. Alue on pääosin mäntymetsää. Suunnitelluista hakkuista iso osa oli jo ehditty toteuttaa.

Metsäliikkeen syytös uhanalaisten lajien hävittämisestä hakkuissa on yliampuva. Metsähallitus on Metsäliikkeen väitteistä poiketen ottanut alueen luonnon ja ominaispiirteet huomioon jo hakkuiden suunnittelussa. Virkistysreitin turmelemista ei havaittu. Koneella oli ajettu reitin yli, mutta reitille ei ollut aiheutettu vahinkoa. Reitin varrella jo toteutetut hakkuut sen sijaan muun muassa paransivat näkyvyyttä ja antavat puustolle mahdollisuuden kehittyä järeäksi tukkimetsäksi. Mahdollisesti METSO -ohjelman kriteerit täyttävien metsien osuus oli hyvin pieni koko alueella.

”Tavallisempaa talousmetsää saa etsiä”

Kuten Metsäliike kuvasi, alue on suosittu virkistyskäyttöpaikka. Reitit kulkevat talousmetsien keskellä ja reitillä voi tutustua niin avohakkuiden jälkiin, nuoriin metsiin, kuin varttuneempiinkin kasvatusmetsiin. Alueen saavutettavuus on hyvä, sillä metsäautotieverkoston ansiosta autolla on helppo päästä lähelle laavuja ja lapsiperheillekin sopivia lyhyitä metsäpolkuja. Hakkuut alueella eivät ole ainakaan vähentäneet suosiota. Mannisenlammen laavulta avautuva näkymä avohakkuulle ei todennäköisesti vaikuttaisi virkistyskäyttökokemukseen.

Toinen näkökulma

Metsäliike näkee alueen luonnon arvokkaana ja kuvaa alueella eläviä uhanalaisia lajeja. Tätä voidaan katsoa myös siitä näkökulmasta, että edes suhteellisen intensiivinen metsätalous ei tuhoa luontoa. Alueella on pitkäaikainen metsänkäyttöhistoria ja siitä huolimatta luontoarvot on Metsäliikkeen toimesta todettu merkittäviksi. Tämä osaltaan osoittaa metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden sopivan samoille hehtaareille. ”Tavallisempaa talousmetsää saa etsiä”, toteaa verkostokoordinaattori Juri Laurila.

Metsäammattilaisten verkosto toivookin, että vanhanaikaiset olettamukset luonnon ja metsätalouden vastakkaisuudesta hylätään ja aletaan tarkastelemaan nykymetsätalouden positiivisia vaikutuksia talousmetsien monimuotoisuuden kehittymiseen. Tiukan hehtaarien ja prosenttien suojelusta katse tulisi siirtää kestävän metsätalouden edistämiseen ja kokonaishyötyihin. Suomalainen metsätalous on saanut tunnustusta maailman kestävimmän metsätalouden harjoittamisesta. Siitä voi olla ylpeä.