SDP:n Helena Marttila: Tasokokeista käyty kiista peitti alleen kaikkein olennaisimman

– Hallituspuolueina kokoomus ja RKP käyvät varmasti mieluummin keskustelua yksittäisistä keinoista kuin siitä isosta kuvasta, joka tutkimuksesta välittyy. Suomessa on pitkään uskottu, että peruskoulu tasaa kotitaustasta johtuvia eroja. Tutkimus kuitenkin kertoo, ettei näin enää tapahdu riittävästi. Lapsen tulevaisuus riippuu edelleen liikaa vanhempien koulutuksesta, tuloista ja asuinalueesta, Marttila toteaa.

Marttila muistuttaa, että yhtenäisen peruskoulun keskeinen tehtävä on ollut koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen. Tarkastusvaliokunnan tutkimuksen mukaan oppilaiden sosioekonomiseen taustaan liittyvä eriytyminen on kuitenkin yli kaksinkertaistunut kahden vuosikymmenen aikana. Myös toisen asteen koulutusvalinnat ovat edelleen vahvasti yhteydessä lasten taustaan.

– Tämän pitäisi olla meidän päättäjien ykköshuoli. Oppimistulosten laskua ei ratkaista yksin luokkahuoneissa, vaan meidän on tarkasteltava myös sitä, millaiset lähtökohdat yhteiskunta lapsille antaa. Kyse ei ole vain koulutuspolitiikasta vaan koko yhteiskunnan suunnasta, Marttila painottaa.

Tarkastusvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan oppimistulosten lasku on jatkunut Suomessa jo noin neljännesvuosisadan ajan. Samalla oppilaiden taustaan liittyvät osaamiserot ovat kasvaneet.

– Kun asiantuntijat arvioivat Orpon hallituksen toimien lisäävän lapsiperheköyhyyttä kymmenillä tuhansilla lapsilla, emme voi sivuuttaa politiikan vaikutuksia lasten oppimiseen. Tarvitsemme vahvempia toimia köyhyyden vähentämiseksi, alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi ja jokaisen lapsen yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi. Se on suomalaisen koulumenestyksen todellinen perusta, Marttila päättää.