Alkuvuodesta syntyneillä naisilla parempi mielenterveys aikuisuudessa – koulunaloitusiän vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenten päähän
11.11.2026 06:30:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Alkuvuodesta syntyneet naiset ostavat aikuisiässä vähemmän masennuslääkkeitä ja joutuvat harvemmin sairaalahoitoon masennuksen vuoksi kuin vuoden lopussa syntyneet ikätoverinsa. Tämä selviää Laboren ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 650 000 suomalaista 18 ikävuodesta 32 ikävuoteen. Vaikutukset alkavat näkyä 23 ikävuoden jälkeen, ja ne ovat selvimmät naisilla, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu. Tulokset osoittavat, että koulunaloitusiän erot voivat näkyä mielenterveydessä pitkälle aikuisuuteen.
Suomessa lapset aloittavat koulun pääsääntöisesti sen kalenterivuoden elokuussa, jona he täyttävät seitsemän vuotta. Siksi tammikuun alussa syntynyt lapsi on koulun alkaessa lähes vuoden vanhempi kuin edellisen vuoden joulukuun lopussa syntynyt. Aiemmissa tutkimuksissa koulunaloitusiän on havaittu vaikuttavan esimerkiksi lasten koulumenestykseen ja ADHD–diagnoosien yleisyyteen. Vaikutuksista aikuisiän mielenterveyteen on kuitenkin ollut tähän asti vain vähän tutkimustietoa.
Tutkimuksessa verrattiin tammikuun alussa syntyneitä henkilöitä niihin, jotka olivat syntyneet juuri ennen vuodenvaihdetta. Ryhmät ovat taustaltaan hyvin samankaltaisia, mutta ne ovat aloittaneet koulun eri-ikäisinä. Asetelman ansiosta erot aikuisiän mielenterveydessä voidaan tulkita koulunaloitusiän ja siihen liittyvän luokan sisäisen suhteellisen iän vaikutukseksi.
Masennuslääkkeiden käyttö ja sairaalahoito vähenivät naisilla
Tulosten perusteella koulun aloittaminen vanhempana ja kypsempänä näyttää suojaavan naisten mielenterveyttä aikuisiässä. Alkuvuodesta syntyneiden naisten todennäköisyys ostaa masennuslääkkeitä 18–32 vuoden iässä oli 1,5 prosenttiyksikköä (5,4 prosenttia) pienempi kuin juuri ennen vuodenvaihdetta syntyneiden. Todennäköisyys joutua sairaalahoitoon masennuksen vuoksi oli 0,5 prosenttiyksikköä (21,7 prosenttia) pienempi. Vaikutukset näkyivät erityisesti naisilla, joiden vanhemmilla oli keskiasteen koulutus. Miehillä vastaavia vaikutuksia ei havaittu.
Tutkimuksen mukaan osa eroista selittyy koulutuksella. Alkuvuodesta syntyneillä naisilla oli parempi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo, ja he suorittivat useammin korkeakoulututkinnon. Nämä tekijät selittävät kuitenkin vain osan havaitusta vaikutuksesta.
–Tulokset osoittavat, että koulun aloittamiseen liittyvät erot eivät jää lapsuuteen. Ne näkyvät naisten mielenterveydessä vielä lähes 30 vuoden iässä. Siksi koulun aloittamisen joustoja ja ikäerojen huomioimista luokassa kannattaa punnita huolellisesti, ottaen huomioon myös mahdolliset haitat, kuten työuran myöhäisempi alkaminen, toteaa Laboren johtava tutkija Petri Böckerman.
Tutkimuksesta
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteriaineistoihin vuosina 1977–1986 syntyneistä suomalaisista. Mielenterveyttä mitattiin Kela-korvattujen mielenterveyslääkkeiden ostoilla sekä THL:n hoitoilmoitusrekisteriin (Hilmo) kirjatuilla mielenterveyssyistä johtuneilla sairaalahoitojaksoilla.
Tutkimuksen tekivät Petri Böckerman (Jyväskylän yliopisto, Labore), Mika Haapanen (Jyväskylän yliopisto), Jani Kuhakoski (Labore), Tiina Kuuppelomäki (Labore) ja Juuso Villanen (Jyväskylän yliopisto).
Tutkimusartikkeli: Böckerman, P., Haapanen, M., Kuhakoski, J., Kuuppelomäki, T. & Villanen, J. (2026). Born at the right time: Examining the effect of age at school entry on mental health in adulthood. Economics of Education Review, 115, 102852.
Linkki tutkimukseen.
Linkki tutkimuksen tiivistelmään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiTiina KuuppelomäkierikoistutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1951tiina.kuuppelomaki@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Kyse ei ole kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelusta3.11.2026 18:07:01 EET | Blogi
Kasvatustieteen ja taloustieteen vastakkainasettelu johtaa suomalaista koulutuskeskustelua harhaan, kirjoittaa Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen. Hänen mukaansa todellinen kiista koskee sitä, millaista tutkimusnäyttöä tarvitaan, kun halutaan arvioida koulutuspoliittisten päätösten vaikutuksia – ja millä perusteella väitteitä siitä, mikä toimii, voidaan pitää uskottavina.
Kehittävän arvioinnin hyödyistä tarvitaan tutkimusta – vastaus Karville28.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Mistä tiedämme, parantaako kehittävä arviointi koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen vastaa Karvin Mira Huuskon blogikirjoitukseen ja tarkentaa, miksi arvioinnin vaikutuksista tarvitaan tutkimusta. Arvioinnin pitkä historia ja osallistujien myönteiset kokemukset eivät vielä kerro, miten se vaikuttaa koulutuksen tuloksiin.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Onko kehittävästä arvioinnista mitään hyötyä?26.10.2026 06:30:00 EET | Blogi
Kehittävä arviointi on suomalaisen koulutuksen arvioinnin keskeinen periaate. Mutta mistä tiedämme, parantaako se koulutusta? Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhusen Labore-blogien Suomalaisia koulutusmyyttejä -sarjan neljäs osa kysyy, miksi arviointiprosessien hyödyllisyyttä perustellaan osallistujien kokemuksilla ja mitä niiden todellisista vaikutuksista pitäisi selvittää.
Esimerkkiperheet 2026–2028: Työssäkäyvien ja työttömien ostovoima eriytyy22.10.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Laboren syksyn 2026 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen kotitalouden tulojen, verojen ja veronluonteisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Palkankorotukset ja vuoden 2027 veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, mutta työttömillä se heikkenee jokaisena ennustevuonna. Työttömien esimerkkihenkilöiden tulot jäävät suuntaa antavassa vertailussa kohtuullisen minimin alapuolelle.
Mika Maliranta selvittämään tekoälyn vaikutuksia työelämään ja työmarkkinoihin20.10.2026 12:48:42 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta on nimetty selvityshenkilöksi arvioimaan tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Työministeri Matias Marttinen on nimennyt selvityshenkilöiksi lisäksi Maija Hovilan ja Teemu Roosin. Selvityksen tavoitteena on esittää johtopäätökset ja toimenpidesuositukset siitä, miten Suomi voi hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet ja tukea ihmisiä ja työpaikkoja muutokseen sopeutumisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme