Oppimisen este ei aina ole osaamisen puute vaan kuormittunut mieli

Suomalaisessa koulukeskustelussa puhutaan paljon oppimistuloksista, perustaitojen vahvistamisesta ja koulurauhasta. Vähemmälle huomiolle jää kysymys siitä, millaisessa tunne- ja vireystilassa lapset saapuvat kouluun ja kuinka hyvin he osaavat säädellä tunteitaan koulupäivän aikana. 

Valteri lähetti syksyllä 2026 tunnetaitoihin liittyvää materiaalia 300 peruskoululle eri puolella Suomea. Maksuttomalla tunnetaitomateriaalilla halutaan vahvistaa tunnetaitojen harjoittelua erityisesti koulupolkunsa aloittavien lasten kanssa. Kampanjan tavoitteena on herättää keskustelua tunnetaidoista osana oppimisen edellytyksiä. 

Valterin asiantuntijoiden kokemusten mukaan kouluissa kohdataan yhä useammin tilanteita, joissa oppimisen haasteiden taustalla ei ole ensisijaisesti tiedollinen osaaminen vaan vaikeudet oman toiminnan ohjauksessa, keskittymisessä, tunteiden säätelyssä tai kuormituksen tunnistamisessa. 

Oppiminen edellyttää tunnetaitoja 

Tunnetaidoista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein tunteiden tunnistamiseen ja nimeämiseen. Se on kuitenkin vasta lähtökohta. 

Lapsen olisi vähitellen opittava ymmärtämään myös sitä, mistä tunne kertoo ja miten tunteen kanssa toimitaan rakentavasti. Pettymysten sietäminen, oman vuoron odottaminen, neuvottelu, joustaminen ja ryhmässä toimiminen ovat taitoja, joita harjoitellaan koulun arjessa päivittäin. 

Valterin näkemyksen mukaan koulun tärkeimpiä tehtäviä on tarjota turvallinen ympäristö näiden taitojen harjoittelulle. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, eivätkä tunnetaidot kehity irrallaan yhteisöstä. 

– Tunnetaidot eivät ole erillinen oppiaine vaan osa kaikkea koulunkäyntiä. Kun lapsi saa riittävästi kanssasäätelevän ja turvallisen aikuisen esimerkkiä ja läsnäoloa koulupäivänsä aikana, kehittyvät hänen omat säätelytaitonsa ja uuden oppiminen on paremmin mahdollista, toteaa tunnetaitomateriaalin suunnittelussa mukana ollut ohjaava kuntouttaja Ilona Lepistö. Lepistöllä on pitkä työkokemus lastenpsykiatrisesta ja -neurologisesta hoitotyöstä. 

Keskittymiskyky haastaa sekä lapsia että aikuisia 

Valterissa nähdään, että lasten arjen muutokset näkyvät myös koulussa. Asiantuntijoiden mukaan keskittymistä haastavat jatkuva ärsyketulva, ruutujen suuri määrä ja tottuminen useiden asioiden samanaikaiseen tekemiseen. Keskustelu lasten hyvinvoinnista ei kuitenkaan voi kohdistua vain lapsiin. Erityisesti aikuisten esimerkillä on suuri merkitys. 

Koulun ja kodin välinen yhteistyö sekä yhteinen kasvatusvastuu korostuvat erityisesti silloin, kun harjoitellaan keskittymistä, tunteiden säätelyä ja vuorovaikutustaitoja. Kun tavoitteet ovat yhteiset ja lapsen kokoiset, ovat tuloksetkin yleensä onnistuneempia. 

Tunnekasvatus on investointi tulevaisuuteen 

Lapset eivät synny valmiilla tunnetaidoilla. Taitoja harjoitellaan pitkään, ja aikuisten esimerkki on niissä keskeinen. 

Samalla kun kouluissa keskustellaan oppimistuloksista, osaamistasosta ja koulurauhasta, olisi syytä kiinnittää huomiota myös siihen, miten lapset oppivat tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ryhmässä ja rakentamaan myönteisiä vuorovaikutussuhteita. 

Tunnetaitojen vahvistaminen ei ole vain hyvinvointityötä. Se on myös oppimisen, koulussa pärjäämisen ja tulevaisuuden työelämätaitojen tukemista. 

Maksutonta tunnetaitomateriaalia mm. koululuokissa hyödynnettäväksi löytyy valteri.fi sivustolta.