Oulun yliopisto

Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

16.11.2026 05:03:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote

Jaa

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Tutkija tarkastaa pohjaveden havaintoputken koordinaatteja lumisessa metsässä talvi-illan hämärässä.
Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja. Kuva: Olli Häkkinen / Elinvoimakeskus

Tulosten perusteella pohjavesivarannot täyttyvät keväisin aiempaa aikaisemmin. Talven pohjavesitasot ovat korkeampia, ja kesällä pohjavettä on vähemmän. Etelässä ja lounaassa pohjavesi on keskimäärin laskenut, kun taas pohjoisessa pohjavedenpinnat ovat yleisemmin nousseet.

Muuttuvat pohjavesiolot vaikuttavat riskeihin veden saatavuudessa, ekosysteemien vedenpuutteeseen sekä kuivuuden ja tulvien ajoittumiseen. Kuivuusriskit voivat korostua väestötiheillä alueilla, joilla myös veden kysyntä on suurta.

"Pohjaveden vuotuinen määrä ei yksin ole ratkaisevaa, vaan myös milloin sitä on saatavilla. Jos pohjavesi täydentyy aiemmin keväällä mutta kesän matalan veden kausi pitenee, vettä voi olla vähemmän juuri silloin, kun tarve on suurin", sanoo väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö. Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä yhä pohjoisempana, mikä heijastaa muuttunutta ilmastoa. ”Pohjaveden aiemmat vuosirytmit siirtyvät kohti kylmempää koillista.”

"Vesihuollossa on totuttu suunnittelemaan tulevaa menneiden havaintojen perusteella. Kun pohjaveden vuosirytmi muuttuu, on tärkeää arvioida, vastaako vedenoton suunnittelu enää nykyisiä olosuhteita", huomauttaa apulaisprofessori Pekka Rossi.

Tutkimuksessa verrattiin pohjavesiolosuhteita vuosina 1975–1999 ja 2000–2024. ”Yksittäinen kuiva tai märkä vuosi ei vielä kerro pitkäaikaisesta muutoksesta. Viiden vuosikymmenen havainnot mahdollistavat pohjaveden vuosirytmin muutosten tunnistamisen. Tutkimus osoittaa, kuinka tärkeää pitkäjänteinen seuranta on muuttuvan ilmaston vaikutusten ymmärtämisessä”, sanoo tutkimukseen osallistunut Mira Tammelin Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Tutkimuksessa analysoitiin Syken koordinoiman valtakunnallisen pohjavesiseurannan havaintoja 52 asemalta. Aineiston kartuttamisessa alueellisten ympäristöviranomaisten ja paikallisten havaitsijoiden pitkäjänteinen työ on ollut korvaamatonta.

Miten pohjavesien vuosirytmi on muuttunut?

  • Keväinen pohjaveden täydentyminen aikaistui: keskimäärin puoli kuukautta, enimmillään kaksi kuukautta. Vesihuippu voi tulla ennen suurinta veden tarvetta.
  • Talven pohjavedenpinnat ovat nousseet. Leudommat talvet ja vesisateet mahdollistavat veden imeytymisen pohjavedeksi myös talvella. Korkeat pinnat voivat lisätä paikallista tulvariskiä.
  • Kesän pohjavedenpinnat ovat laskeneet. Matalan veden kausi on pidentynyt. Kuivuus-, kaivo- ja vedenhankintariskit voivat kasvaa lämpimimpänä kautena, kun veden tarve on suuri.
  • Suomen pohjavedet sijaitsevat tuhansilla, pääosin pienillä, hajallaan olevilla pohjavesialueilla, usein lähellä maanpintaa. Tämä tekee niistä alttiita muutoksille. Alueiden erot on huomioitava kuivuuteen varautumisessa ja vedenoton suunnittelussa.

Tutkimustulokset tarjoavat arvokkaan vertailukohdan myös muiden pohjoisten alueiden pohjavesien tarkasteluun: matalia ja nopeasti reagoivia pohjavesiä esiintyy maailmanlaajuisesti.

Tutkimus Changes in the annual cycle of shallow subarctic groundwater regimes over 50 years  julkaistiin lokakuussa 2026 Journal of Hydrology -tiedelehdessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö, 044 358 4950, pietari.poykko@oulu.fi, vesi-, energia- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto 

Apulaisprofessori Pekka Rossi, 050 350 6610, pekka.rossi@oulu.fi, vesi-, energia- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto

Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344 261, kaisu.koivumaki@oulu.fi, Oulun yliopisto

Kuvat

Tutkija tarkastaa pohjaveden havaintoputken koordinaatteja lumisessa metsässä talvi-illan hämärässä.
Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.
Kuva: Olli Häkkinen / Elinvoimakeskus
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopisto johtaa 10 miljoonan euron ERC-hanketta – kansainvälinen huipputiimi tähtää läpimurtoon kollageenitutkimuksessa12.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote

Oulun yliopiston professori Johanna Myllyharju on saanut yhdessä kansainvälisten kollegoidensa kanssa merkittävän EU-rahoituksen tutkimukseen, jossa selvitetään, miten kollageenit saavat elimistössä oikean kemiallisen rakenteensa ja mitä tapahtuu, jos tämä prosessi häiriintyy. Tutkimus voi edistää uusien hoitokeinojen kehittämistä moniin yleisiin sairauksiin, kuten sidekudossairauksiin ja syöpiin.

Kaitera Talks pureutuu kulttuurin, teknologian ja tieteen polttopisteeseen – puhujasarjan vieraina Rosa Liksom, Matti Latva-Aho, Aarno Palotie ja Timo Muotka9.11.2026 05:53:00 EET | Tiedote

Oulun yliopiston ensimmäisen rehtorin, professori Pentti Kaiteran mukaan nimetty seminaari järjestetään vuonna 2026 neliosaisena Kaitera Talks -puhujasarjana. Kaitera Talks 2026 -sarjassa kutsuttuina puhujina ovat kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom, maailmankuulu geneetikko Aarno Palotie, akvaattisen ekologian professori Timo Muotka sekä Oulun yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori ja langattoman tietoliikenteen professori Matti Latva-Aho. Tilaisuuksia voi seurata paikan päällä tai Yle Areenassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye