Oma Häme

Vastaanotolle ei tarvitse tulla valmiiden sanojen kanssa

9.11.2026 14:10:23 EET | Oma Häme | Tiedote

Jaa

Oma Hämeen Samu Brusila tietää, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotto voi herättää kysymyksiä.

Vastuusairaanhoitaja Samu Brusila.
Marraskuun Movember nostaa esiin miesten hyvinvointia ja avun hakemista. Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelevä vastuusairaanhoitaja ja kognitiivinen lyhytterapeutti Samu Brusila kertoo, että ensimmäisen tapaamisen jännittäminen on ymmärrettävää.

Mitä minun pitäisi kertoa? Mistä aloitan? Onko oma huoleni edes riittävän suuri? Ensimmäinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanotto voi herättää monenlaisia kysymyksiä. Oma Hämeen vastuusairaanhoitaja Samu Brusila muistuttaa, että keskustelun alkuun pääsemisessä auttaa ammattilainen.

Marraskuun Movember nostaa esiin miesten hyvinvointia ja avun hakemista. Riihimäen mielenterveys- ja päihdeyksikössä työskentelevä vastuusairaanhoitaja ja kognitiivinen lyhytterapeutti Samu Brusila kertoo, että ensimmäisen tapaamisen jännittäminen on ymmärrettävää.

– Voi olla epävarmuutta siitä, mitä pitäisi kertoa, mistä aloittaa tai onko oma huoli edes riittävän suuri. Usein sanonkin, ettei vastaanotolle tarvitse tulla valmiiden sanojen kanssa, Brusila kertoo.

Ensimmäisellä tapaamisella selvitetään rauhassa, mikä asiakkaan tilanteessa huolestuttaa ja miten hän voi arjessaan. Keskustelu voi lähteä esimerkiksi unesta, jaksamisesta, mielialasta, ihmissuhteista tai työstä. Tarvittaessa puhutaan myös päihteiden käytöstä.

– Kaikkea ei tarvitse eikä ole tarkoituskaan saada käsiteltyä ensimmäisellä kerralla. Minulle on tärkeää, että asiakkaalle jäisi kokemus siitä, että hänet on kuultu ja hänen tilanteensa on otettu vakavasti.

Keskustelun voi aloittaa tavallisesta arjesta

Vaikeiden asioiden sanoittaminen voi tuntua hankalalta. Brusilan mukaan omasta tilanteesta ei tarvitse osata heti puhua tunteiden kautta.

– Liikkeelle voidaan lähteä hyvin konkreettisesti, vaikka siitä, miten nukkuu, miten työpäivistä palautuu tai miten kotona jaksaa. Näiden kautta päästään usein vähitellen kiinni siihen, mikä tilanteessa kuormittaa, Brusila kertoo.

Ammattilaisen tehtävänä on auttaa kysymyksillä ja rakentaa keskustelulle turvallinen ilmapiiri. Keskustelussa edetään asiakkaan tahdissa.

– Kaikkea ei tarvitse osata sanoittaa eikä kertoa heti. Usein asioista puhuminen helpottuu vähitellen, kun luottamus syntyy.

Vastaanotolla tarkastellaan kuormituksen lisäksi sitä, mikä elämässä toimii ja auttaa jaksamaan. Näiden asioiden varaan voidaan lähteä rakentamaan muutosta.

Hoidon tavoitteet löytyvät yhdessä

Asiakkaiden toiveet hoidolle ovat yksilöllisiä. Yksi kaipaa helpotusta uneen, toinen ahdistukseen. Tavoitteena voi olla myös päihteiden käytön vähentäminen, parempi jaksaminen arjessa tai vaikeasta elämäntilanteesta selviytyminen.

Tavoitteita ei tarvitse määritellä ennen vastaanottoa. Niitä pohditaan yhdessä tapaamisten aikana. Samalla sovitaan, millaisesta tuesta asiakas voisi hyötyä ja miten hoidossa edetään.

– Tärkeää on, että asiakas itse on mukana suunnittelemassa hoitoaan ja tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, Brusila kertoo.

Joskus arkeen voidaan löytää helpotusta pienillä, konkreettisilla muutoksilla. Lähtökohtana on asiakkaan oma tilanne ja se, mitä hän toivoo elämässään muuttuvan.

Apua voi hakea ennen tilanteen vaikeutumista

Omaa vointia kannattaa pysähtyä tarkastelemaan, jos uni heikkenee, huoliajatukset lisääntyvät tai tavalliset asiat alkavat vaatia aiempaa enemmän voimia. Myös ihmissuhteista vetäytyminen, itselle tärkeiden asioiden jääminen pois tai päihteiden käytön lisääntyminen voivat kertoa tuen tarpeesta.

– Ei tarvitse odottaa siihen saakka, että vointi on todella huono. Vastaanotolla voidaan yhdessä tutkia, mikä arjessa on muuttunut, millaiset ajatukset tai tilanteet kuormittavat ja mikä elämässä edelleen toimii ja auttaa jaksamaan, Brusila sanoo.

Yhteyttä voi ottaa, vaikka ei vielä tietäisi, mikä itseä vaivaa tai millaista apua tarvitsee. Tilannetta lähdetään selvittämään yhdessä.

– Jos huomaat, että jokin omassa arjessa tai voinnissa kaipaisi muutosta, siitä voidaan lähteä liikkeelle. Ensimmäisen askeleen ei tarvitse olla suuri.

Mistä pääsee alkuun?

Jos oma mielenterveys tai jaksaminen huolestuttaa, voit ottaa yhteyttä Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden Ensilinjaan. Palvelu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille.

Puhelin: 03 629 6571, arkisin klo 9–12.
Chat: arkisin klo 9–15 Terveys-chatin kautta.

Jos psyykkinen vointi on niin vaikea, ettei tavallista vastaanottoa voi odottaa, ota yhteyttä Päivystysapuun 116 117. Henkeä tai turvallisuutta uhkaavassa hätätilanteessa soita 112.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oma Häme

Odotatko Kelan päätöstä? Varmista, että lääkärinlausuntosi on saapunut Kelaan9.11.2026 08:53:32 EET | Uutinen

Kelan lääkärinlausuntojen valtakunnallinen uudistus vaikuttaa myös Oma Hämeen palveluihin. Uusi BC-lääkärinlausunto ei vielä välity sähköisesti Oma Hämeestä Kelaan, vaikka se näkyy OmaKannassa. Tämä voi viivästyttää Kelan päätöksiä. Kelan päätöstä odottavien kannattaa tarkistaa OmaKelasta lausunnon saapuminen ja olla tarvittaessa yhteydessä lausunnon laatineeseen yksikköön toimitustavan sopimiseksi.

Liikuntalähete on tuonut jo yli 500 kantahämäläistä liikuntaneuvontaan – kasvava kysyntä haastaa kuntien palvelut6.11.2026 09:35:40 EET | Uutinen

Kanta-Hämeessä on onnistuttu parantamaan asukkaiden ohjautumista liikuntaneuvontaan hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyöllä. Viime vuonna käyttöön otetun liikuntalähetteen avulla jo 564 asiakasta on saanut mahdollisuuden henkilökohtaiseen tukeen liikkumisen lisäämiseksi. Toimintamallin onnistuminen on kuitenkin lisännyt liikuntaneuvonnan kysyntää, ja osassa kuntia palveluun on muodostunut jonoja. Liikuntalähete on konkreettinen esimerkki siitä, miten hyvinvointialue ja kunnat voivat yhdessä edistää asukkaiden hyvinvointia ja ehkäistä terveysongelmia. Tarve liikkumisen tuelle on suuri: yli 20-vuotiaista kantahämäläisistä 58 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Jo pienillä muutoksilla liikkumistottumuksissa voidaan kuitenkin edistää terveyttä, toimintakykyä ja arjessa jaksamista. Maaliskuussa 2025 käyttöön otetun liikuntalähetteen tavoitteena on helpottaa liikkumisen tukea tarvitsevien asiakkaiden pääsyä kuntien liikuntaneuvontaan. Lähetteitä voidaan tehdä kaikkiin Kant

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye