Länsi-Uudenmaan SDP neuvotteli merkittäviä parannuksia asiakasmaksuihin – heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta myös vaikeassa taloustilanteessa

Länsi-Uudenmaan taloustilannetta vaikeuttaa myös valtion rahoituspolitiikka. Alueen asukaskohtainen rahoitus on maamme pienin. Hallituksen rahoitusmuutosten arvioidaan vähentävän Länsi-Uudenmaan rahoitusta vuoteen 2029 mennessä noin 66 miljoonaa euroa. Vähennys on euromääräisesti hyvinvointialueista suurin. Samaan aikaan alueen palvelutarve kasvaa nopeasti.

– Olisimme halunneet, ettei asiakasmaksuja koroteta lainkaan. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne ja valtion rahoituksen vähentyminen asettavat kuitenkin vaikeat reunaehdot talousarviolle. Meille oli tärkeää, etteivät säästötoimet kohdistu kohtuuttomasti ihmisiin, jotka tarvitsevat palveluja eniten. Saimme neuvoteltua myös perhe- ja vammaispalvelujen säästötavoitteen alentamisesta miljoonalla eurolla. Se on tärkeä viesti siitä, että näiden palvelujen tarpeet on otettava vakavasti myös vaikeassa taloustilanteessa, sanoo aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Eeva Hiila. 

Asiakasmaksujen korotuksia lievennettiin

Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kotihoidon asiakasmaksuihin ei tehdä esitettyjä korotuksia, vaan maksut säilyvät nykyisellä tasolla. Terveyskeskusmaksujen korotus puolestaan rajattiin 10 prosenttiin alkuperäisen 20 prosentin sijaan.

Lisäksi terveyskeskuksen tasasuuruisista maksuista luovutaan takuueläkkeen saajien ja velkajärjestelyssä olevien osalta. ”Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, mitä saimme neuvotteluissa aikaan. Terveyskeskuksen tasamaksusta luopuminen takuueläkkeen saajien ja velkajärjestelyssä olevien osalta oli yksi tavoitteemme. Pienituloisen ihmisen pitää voida hakeutua lääkäriin ilman, että maksu muodostuu esteeksi”, sanoo aluevaltuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Elina Kokko.

– Hyvät palvelut syntyvät siitä, että ne vastaavat ihmisten todellisiin tarpeisiin. Saimme talousarvioon tärkeitä kirjauksia henkilökohtaisen avun palvelusetelin, mielenterveyspalvelujen ja ikääntyneiden kotona asumisen kehittämisestä. Myös nuorten pääsyä tarvitsemaansa sairaalaopetukseen edistetään. Näistä asioista on pidettävä kiinni myös tiukassa taloustilanteessa, sanoo aluevaltuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja Riitta Vallin.

Kuljetusten yhdistelyyn kohtuullisempi tavoite

Oli tärkeää, että vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen yhdistelyastetta koskevaa tavoitetta maltillistettiin. Neuvotteluissa yhdistelyasteen tavoitteeksi saatiin alkuperäisen 30 prosentin sijaan 25 prosenttia. Kuljetuspalveluista tulee runsaasti palautetta erityisesti kuljetusten myöhästymisistä, pitkistä odotusajoista sekä kuljetusten tilaamiseen liittyvistä ongelmista. Asiakkaiden on voitava luottaa siihen, että kyydin tilaaminen onnistuu ja että kyyti saapuu sovitusti.

– Emme saaneet kaikkea, mitä tavoittelimme. Saimme kuitenkin neuvoteltua konkreettisia parannuksia pienituloisten, ikääntyneiden, perheiden ja vammaisten ihmisten asemaan. Ihmisten hyvinvoinnista ja yhdenvertaisista palveluista on pidettävä kiinni myös taloudellisesti vaikeina aikoina, Hiila summaa.