Helsingin seudun kauppakamari

Pienten yritysten heikko kriisivalmius voi uhata huoltovarmuutta - ”Suuryritysten varautuminen ei yksin riitä turvaamaan yhteiskunnan toimintaa, jos alihankintaverkostot eivät ole yhtä kriisinkestäviä”

11.11.2026 07:00:00 EET | Helsingin seudun kauppakamari | Tiedote

Jaa

Yritysten varautumisessa poikkeus- ja kriisitilanteisiin on merkittäviä puutteita, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityskyselystä. Mitä pienempi yritys, sen heikompaa on sen varautuminen. Erityisesti energian saatavuuteen, henkilöstön kriisivalmiuteen ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvät riskit voivat heijastua alihankintaketjujen välityksellä myös suuriin yrityksiin. Yritysten varautumista voidaan parantaa muun muassa verokannustimilla. 

Yritysten näkemykset varautumisensa tasosta poikkeusolosuhteissa ja kriisitilanteissa ml. sodanuhka. prosenttia kaikista vastannaista yrityksistä. Lähde: Helsingin seudun kauppakamarin kysely jäsenyrityksille.
Yritysten näkemykset varautumisensa tasosta poikkeusolosuhteissa ja kriisitilanteissa ml. sodanuhka. prosenttia kaikista vastannaista yrityksistä. Lähde: Helsingin seudun kauppakamarin kysely jäsenyrityksille.

Yrityksillä on keskeinen asema koko Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Arviolta jopa 80 prosenttia yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta kriittisestä digitaalisesta ja muusta infrastruktuurista sekä tuotantokapasiteetista voi olla yritysten hallussa

Yritysten varautuminen kriisitilanteisiin vaihtelee huomattavasti. Helsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyn tuloksista käy ilmi, että yritysten varautuminen energiahäiriöihin ja fyysisen infrastruktuurin uhkiin on varsin matalalla tasolla. 57 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi varautumisensa energian saatavuuden ja fyysisen infrastruktuurin häiriöihin melko tai erittäin huonoksi. Vain 15 prosenttia piti varautumistaan erittäin tai melko hyvänä. Sähkön ja lämmön saannin häiriöt voivat vaarantaa yritysten toiminnan jatkuvuuden.

Parhaiten yritykset ovat varautuneet kyberturvallisuuteen ja digitaalisten järjestelmien häiriöihin. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 45 prosenttia arvioi varautumisensa näihin riskeihin erittäin tai melko hyväksi ja 15 prosenttia kohtalaiseksi.

Sen sijaan henkilöstön osaamisessa ja toiminnan organisoinnissa on puutteita. Peräti 61 prosenttia yrityksistä arvioi henkilöstönsä osaamisen ja organisoinnin kriisitilanteissa huonoksi. Strategisen valmiuden ja riskien yleisen hallinnan arvioi huonoksi 62 prosenttia vastaajista. Yhtä suuri osuus piti henkilöstön VAP-varauksiin liittyvää varautumista huonona.

Yrityksen koko on yhteydessä varautumisen tasoon. Vähintään 250 henkilöä työllistävien yritysten varautuminen on pääosin hyvällä tasolla. Myös keskisuuret yritykset ovat varautuneet useimpiin kriisitilanteisiin melko hyvin. Sen sijaan alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä varautuminen on pääosin heikkoa tai korkeintaan välttävää lähes kaikilla muilla osa-alueilla paitsi kyberturvallisuudessa. Pienyritysten puutteellinen varautuminen voi vaarantaa suurten yritysten toiminnan. Vaikka suuryritys olisi huolehtinut omasta kriisivalmiudestaan, sen tuotanto voi pysähtyä kriittisen alihankkijan toiminnan keskeytyessä esimerkiksi sähkökatkon tai kyberhyökkäyksen vuoksi.

”Suuryritysten varautuminen ei yksin riitä turvaamaan yhteiskunnan toimintaa, jos alihankintaverkostot eivät ole yhtä kriisinkestäviä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin lakiasiainjohtaja Marko Silen.

Toimialoittain tarkasteltuna parhaiten ovat varautuneet rahoitus- ja vakuutusala sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös kuljetusala ja teknologiateollisuus pärjäävät keskimääräistä paremmin. Heikompaa varautuminen on kiinteistö- ja rakennusalalla, liike-elämän palveluissa sekä kuluttajapalveluissa.

Yritysten varautumisvajetta voidaan pienentää ilman raskasta uutta sääntelyä.

”Yritysten huoltovarmuutta parantaville hankinnoille voitaisiin luoda korotetut poistot ja verotuksessa mahdollistaa kriisivaraukset varautumishankintoihin. Yritysten varautumistaso voitaisiin huomioida myös nykyistä paremmin julkisten hankintojen kilpailutuksissa. Yritysten kriisinkestävyyden arviointiin voitaisiin kehittää auditointimalli”, sanoo Silen.

Näin kysely tehtiin

Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastasi 276  jäsenyrityksen edustajaa 7.–21.9.2026. Kyselyyn vastanneista 91 prosenttia oli toimitusjohtajia tai yrittäjiä. Helsingin seudun kauppakamarilla on noin 7 000 jäsentä. Helsingin seudun kauppakamarin toiminta-alue kattaa 21 kuntaa Uudenmaan alueella.

Pekka Lith: Poikkeus- ja kriisitilanteiden hallinta yrityksissä – Yritysten varautumiskyky poikkeustilanteiden ja turvallisuuskriisien olosuhteissa ja toimenpide-ehdotuksia varautumisvajeen pienentämiseksi osana Suomen yleistä huoltovarmuutta – raportin julkinen tiivistelmä keskiviikkona 11.11. kello 7.00 osoitteessa helsinki.chamber.fi.

Lisätiedot: 

Marko Silen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, marko.silen@helsinki.chamber.fi, +358 50 548 4217

Julkaisun ennakkopyynnöt: Heini Larros, viestintäjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, heini.larros@helsinki.chamber.fi, +358 40 526 9728

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Yritysten näkemykset varautumisensa tasosta poikkeusolosuhteissa ja kriisitilanteissa ml. sodanuhka. prosenttia kaikista vastannaista yrityksistä. Lähde: Helsingin seudun kauppakamarin kysely jäsenyrityksille.
Yritysten näkemykset varautumisensa tasosta poikkeusolosuhteissa ja kriisitilanteissa ml. sodanuhka. prosenttia kaikista vastannaista yrityksistä. Lähde: Helsingin seudun kauppakamarin kysely jäsenyrityksille.
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin seudun kauppakamari

Pitäjänmäellä varmistettava teollisuuden toimintaedellytykset27.10.2026 14:02:43 EET | Tiedote

Helsingin kaupunki päivittää Pitäjänmäen yritysalueen yleiskaavaa. Keskeisenä tavoitteena on lisätä asuntorakentamisen mahdollisuuksia alueella. Osayleiskaavoitusta koskevassa kannanotossaan Helsingin seudun kauppakamari pitää Pitäjänmäen yritysalueen uudistamista välttämättömänä. Asuntorakentamisen mahdollistaminen ja liikennejärjestelyjen kehittäminen on tehtävä kuitenkin siten, ettei teollisuustoiminta alueella vaarannu ja sen logistiset yhteydet turvataan.

Työperäinen maahanmuutto osaksi Suomen kasvupolitiikkaa – Helsingin seudun kauppakamarin teesit työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi6.10.2026 07:02:43 EEST | Tiedote

Työperäisen maahanmuuton tulee olla osa Suomen kasvupolitiikkaa. Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa, että saatavuusharkinnasta luovutaan tai siitä vapautetaan vähintään tehtävät, joissa palkka ylittää ennalta sovitun palkkarajan. Luvituksesta on tehtävä sujuvaa ja ennakoitavaa: osaajan on voitava tunnistautua etänä sekä saada henkilötunnus ja digitaalinen lompakko jo ennen maahantuloa, ja edustustojen ajanvarausruuhkat on purettava. Business Finlandille on annettava valtuudet toimia kohdemaissa työvoimaviranomaisen tavoin, ja koko perheen oleskeluluvat on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Helsingin seudun kauppakamari esittää hallitusohjelmaan 2027–2031 kymmenen teesiä, joilla Suomeen saadaan yritysten tarvitsemia osaajia. Työpaikat Helsingin seudulla lisääntyvät, samaan aikaan Suomessa siirtyy eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin heitä syntyy.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye