Punaisen Ristin tutkimus: suomalaisten suhtautuminen sodankäynnin rajoihin on muutoksessa – koneiden valta konflikteissa huolestuttaa

Lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää sodan oikeussääntöjä tarpeellisina, mutta siitä huolimatta lähes puolet arvioi, etteivät Geneven sopimukset vähennä kärsimystä sodan aikana. Mitä paremmin henkilö arvioi tuntevansa sodan sääntöjä, sitä todennäköisemmin hän on sitä mieltä, että sopimukset vähentävät kärsimystä käytännössä. 

Suomen Punaisen Ristin kyselytutkimuksella selvitettiin nyt toista kertaa Suomessa asuvien näkemyksiä sodista ja sodan oikeussäännöistä. Järjestö teetti vastaavan tutkimuksen viimeksi runsaat kaksi vuotta sitten kesällä 2024. 

Suhtautuminen aseisiin ja väkivallan käyttöön muutoksessa 

Yksi keskeisimmistä muutoksista näkyy vastaajien eettisessä suhtautumisessa vangittujen vihollistaistelijoiden kohteluun. Nuorista jopa 29 prosenttia arvioi, että vangittujen vihollistaistelijoiden kiduttaminen olisi hyväksyttävää joissain olosuhteissa. Kasvua kahden vuoden takaiseen kyselyyn on nuorten kohdalla kahdeksan prosenttiyksikköä, koko väestön kohdalla seitsemän prosenttiyksikköä. Kansainvälisen oikeuden mukaan kiduttaminen on kielletty kaikissa olosuhteissa.

Aineistosta käy myös ilmi, että kansainvälisin sopimuksin kiellettyjen tai rajoitettujen aseiden käytön hyväksyntä on kasvanut jonkin verran vuodesta 2024, ja muutosta on tapahtunut enemmän nuorten kuin koko väestön keskuudessa. Kuitenkin selvä enemmistö, 82–86 prosenttia väestöstä, on yhä sitä mieltä, että ydinaseiden, biologisten tai kemiallisten aseiden käyttäminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Henkilömiinojen käytön hyväksyttävyys on kasvanut koko väestön keskuudessa eniten, mutta nuorten kohdalla suhtautuminen on ennallaan.

Tiettyjen aseiden käyttöä on rajoitettu tai ne on kielletty kansainvälisin sopimuksin siksi, että niiden käyttäminen aiheuttaisi tarpeetonta kärsimystä tai niitä olisi äärimmäisen vaikeaa käyttää tavalla, joka erottelisi siviilit ja sotilaat toisistaan.

– On huolestuttavaa, että yhä useampi suomalainen pitää kidutusta hyväksyttävänä joissakin olosuhteissa. Kansainvälisesti olemme nähneet, miten sodan julmuuksiin totutaan ja niiden oikeuttamiselle etsitään uusia perusteluja. Sodan oikeussäännöt on luotu juuri estämään tämä kehitys. Niiden tarkoitus on suojella ihmisyyttä myös silloin, kun se on kaikkein vaikeinta. Kidutuksen kiellosta ei voi koskaan poiketa. On syytä pysähtyä pohtimaan, mistä arvoista emme suomalaisessa yhteiskunnassa ole valmiita tinkimään missään oloissa, sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Eero Rämö. 

Koneiden ja tekoälyn valta päättää ihmishengistä huolestuttaa

Samaan aikaan suomalaiset suhtautuvat koneiden valtaan sodissa yhä kielteisemmin. Entistä useampi on sitä mieltä, että koneiden valta riistää ihmishenkiä ilman ihmisen väliintuloa ei ole koskaan hyväksyttävää. Näin ajattelevien osuus on noussut 66 prosentista 76 prosenttiin.  

Väestöstä yli puolet ja nuorista lähes puolet arvioi, että koneet ja tekoälyjärjestelmät tulevat lisäämään siviiliuhrien määrää sodissa. Koko väestössä tätä mieltä olevien osuus on noussut 15 prosenttiyksikköä kahden vuoden aikana.

Autonomisilla aseilla viitataan asejärjestelmiin, jotka toimivat aktivoinnin jälkeen itsenäisesti. Ne pystyvät valitsemaan kohteensa ja kohdistamaan niihin voimaa ilman ihmisen puuttumista. 

– Teknologia kehittyy nopeasti, mutta koneille ei voida siirtää vastuuta ihmishengistä. Yhä kehittyneempien autonomisten aseiden käyttöön liittyy vakavia riskejä erityisesti siviilien suojelun osalta. Valtioiden on nyt sovittava sitovista kansainvälisistä kielloista ja rajoituksista, joilla varmistetaan, että ihmisten henkeä koskevat päätökset tekee ihminen, Rämö painottaa. 

Sotia pidetään ilmastonmuutosta ja taloutta merkittävämpänä ilmiönä 

Verianin toteuttamassa Sodan säännöt -tutkimuksessa selvitettiin myös muun muassa Suomessa asuvien arvioita maailmantilanteesta sekä suhtautumista humanitaariseen avustustoimintaan. Vastaajat nimesivät sodat ja aseelliset selkkaukset merkittävimmäksi asiaksi, joka vaikuttaa ihmisiin ympäri maailman. Sotien taakse jäävät esimerkiksi taloudelliset haasteet ja ilmastonmuutos. Huoli Suomeen kohdistuvasta sodan uhasta on lisääntynyt voimakkaasti kahden vuoden aikana, ja yli puolet sekä nuorista että koko väestöstä arvioi uhan lisääntyneen paljon tai jonkin verran.

Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä, johon vastasi 1 750 Suomessa asuvaa 16–79-vuotiasta vastaajaa syyskuussa 2026. Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä kyseisessä ikäryhmässä. Nuorten eli 20–35-vuotiaiden osuus on 1 000 haastattelua.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan liitteenä.

Suomen Punainen Risti on osa kansainvälistä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikettä. Punainen Risti on toiminut puolueettomana humanitaarisena toimijana konfliktien keskellä eri puolilla maailmaa yli 150 vuoden ajan. Punaisen Ristin erityinen tehtävä edistää kansainvälistä humanitaarista oikeutta eli sodan oikeussääntöjä perustuu kaikkien maailman valtioiden hyväksymiin Geneven sopimuksiin.

 
Yhteystiedot: 

• Pääsihteeri Eero Rämö, Suomen Punainen Risti, p. 040 539 2737, eero.ramo@punainenristi.fi 
• Viestinnän asiantuntija Sari Häkkinen, Suomen Punainen Risti, p. 040 664 3236, sari.hakkinen@punainenristi.fi