Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Tuore työvoimabarometri ennakoi ensi vuoden työvoimatarpeita Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä

16.11.2026 10:46:56 EET | Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote

Jaa

Juuri julkaistun Työvoimabarometrin mukaan ensi vuonna Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä ei ole laaja-alaista työvoimapulaa, mutta joihinkin ammatteihin voi olla vaikea löytää osaajia. Työnhakijoiden osaaminen, kokemus tai pätevyys eivät aina vastaa työtehtävien vaatimuksia.

 Valtakunnallisesti arvioitiin koulutus-, kulttuuri- ja viestintäalaa. Lisäksi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella arvioitiin majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluja. Molemmilla näillä toimialoilla digitalisaatio, tekoäly ja kansainvälistyminen muuttavat työn sisältöjä. Ammattiosaamisen rinnalla korostuvat uusien teknologioiden hyödyntäminen, moniosaaminen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot.

Työvoimabarometri tuottaa vuosittain ennakointitietoa työvoima- ja osaamistarpeista. Tulokset julkaistaan syksyisin Työvoimabarometrin verkkosivustolla.

Työmaa-alue kaivinkoneella tiilirakennuksen edessä, varoituskyltit ja aidat etualalla.
Kuva työmaalta, kuvituskuva. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Kaikissa kolmessa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen maakunnassa on edelleen pulaa yleis- ja erikoislääkäreistä, joiden tehtäviä on jatkuvasti avoinna julkisella ja yksityisellä sektorilla. Erityisopettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien rekrytointia vaikeuttaa kelpoisten hakijoiden vähäisyys. Kohtaanto-ongelmia on muun muassa ravintola- ja metallialoilla. 

Kymenlaaksossa investoinnit vahvistavat osaajien kysyntää

Kymenlaakson talouden ja työmarkkinoiden arvioidaan kohenevan seuraavan vuoden aikana. Teollisuus-, datakeskus-, energia- ja rakennusinvestoinnit tukevat työllisyyttä ja voivat lisätä teknisten osaajien kysyntää. Elpymistä hidastavat metsäteollisuuden rakennemuutos, vientilogistiikan vaikeudet ja julkisen talouden sopeutus.

Majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan kehityksen arvioidaan jatkuvan maltillisena. Kesäkausi, tapahtumat ja investointien työmatkustus tukevat kysyntää, mutta kuluttajien varovaisuus rajoittaa etenkin ravintola- ja vapaa-ajan palvelujen käyttöä. Majoitus- ja matkailupalvelujen näkymät ovat ravintolapalveluja myönteisemmät. Ravintola- ja suurtaloustyöntekijöiden osaaminen ja kokemus eivät aina vastaa tehtävien vaatimuksia, mikä vaikeuttaa rekrytointia. Työssä korostuvat itsenäisyys ja joustavuus.

Koulutus-, kulttuuri- ja viestintäalalla niukka julkinen rahoitus ja pienenevät ikäluokat lisäävät sopeutustarpeita ja rajoittavat rekrytointeja. Työmarkkinatilanne on pääosin tasapainoinen erityisopettajapulaa lukuun ottamatta. Tapahtumatuotannossa työ painottuu osa-aikaisiin ja projektitehtäviin. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja liikenneopettajien rekrytoinneissa on kohtaanto-ongelmia. Oppijoiden tuen tarpeet sekä opetuksen ja työelämän muutokset lisäävät osaamisvaatimuksia.

Etelä-Karjalassa kehitys on kaksijakoista

Etelä-Karjalan näkymät ovat varovaisen myönteiset. Investoinnit tukevat elpymistä ja lisäävät rakentamisen, energiainfrastruktuurin, teknologiateollisuuden ja paikallisten palvelujen kysyntää. Kehitystä jarruttavat muun muassa metsäteollisuuden vaikeudet ja investointien epävarmuus. Työvoiman kysyntä painottuu Lappeenrannan seudulle.

Majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan kysyntä elpyy arvion mukaan hitaasti ja epätasaisesti. Työllisyyden odotetaan pysyvän pääosin ennallaan. Tapahtumat, investointien työmatkustus sekä Saimaaseen, luontoon ja kulttuuriin perustuvat palvelut tarjoavat kasvumahdollisuuksia. Kuluttajien varovainen rahankäyttö ja matkailukohteiden saavutettavuusongelmat hidastavat elpymistä. Majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan työnhakijoiden valmiudet eivät aina vastaa työnantajien tarpeita. Keittiötyössä tarvitaan itsenäistä ruoanvalmistusta, erityisruokavalioiden hallintaa ja joustavuutta eri tehtävissä.

Koulutus-, kulttuuri- ja viestintäalan näkymiin liittyy epävarmuutta, ja julkisen rahoituksen leikkaukset rajoittavat toimintaa ja työllistymistä. Opetuksessa tarvitaan erityispedagogista osaamista, oppimisvaikeuksien tunnistamista, opetuksen mukauttamista ja valmiuksia monikulttuurisiin ympäristöihin. Viestinnässä ja luovilla aloilla työpaikkamäärän ei odoteta kasvavan.

Päijät-Hämeessä osaajapula ja työvoiman ylitarjonta esiintyvät rinnakkain

Päijät-Hämeen talouden ja työmarkkinoiden arvioidaan kohenevan asteittain. Datakeskus-, energia-, kiertotalous- ja teollisuusinvestoinnit tukevat työllisyyttä, mutta korkea työttömyys, julkisen talouden säästöt ja kansainvälinen epävarmuus hidastavat kehitystä. Investoinnit ja teknologian kehitys lisäävät teknisen ja digitaalisen osaamisen tarvetta.

Majoitus-, ravitsemis- ja matkailualan näkymät ovat varovaisen myönteiset, ja työllisyyden odotetaan pysyvän seuraavan vuoden aikana pääosin vakaana. Kasvumahdollisuuksia tarjoavat tapahtumat sekä luonto-, hyvinvointi-, kokous- ja kongressimatkailu. Kansainvälisten asiakkaiden määrän kasvu lisää kieli- ja kulttuuriosaamisen tarvetta, samalla kun vastuullinen matkailu vahvistaa Päijät-Hämeen vetovoimaa. Työnhakijoita on, mutta heidän osaamisensa ei aina vastaa tehtävien vaatimuksia. Ammattitaitoisia kokkeja sekä kokeneita esihenkilö- ja johtotehtävien osaajia on vaikea löytää.

Koulutus-, kulttuuri- ja viestintäalalla työmarkkinatilanne vaihtelee: koulutuksessa rekrytointia vaikeuttaa kelpoisten hakijoiden vähäisyys, kun taas kulttuurissa ja viestinnässä työvoimaa on runsaasti tarjolla. Toimiala on murroksessa, kun tekoäly, digitalisaatio ja kansainvälistyminen muuttavat työn sisältöjä ja nostavat uusia osaamisvaatimuksia lähes kaikilla toimialan osa-alueilla. Viestinnässä tarvitaan perinteisen osaamisen lisäksi digiviestinnän, analytiikan, tekoälyn ja monikanavaisen sisällöntuotannon osaamista. Kansainvälistyminen lisää kieli- ja kulttuuriosaamisen tarvetta. Kulttuurimatkailussa nähdään mahdollisuuksia. 

Työvoimabarometri tuottaa vuosittain arvioita lähitulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeista päätöksenteon, koulutuksen, rekrytoinnin ja urasuunnittelun tueksi. Tulokset julkaistaan syksyisin Työvoimabarometrin verkkosivustolla. Valtakunnalliseen arviointiin valitaan yksi toimiala ja lisäksi elinvoimakeskukset valitsevat aluekohtaiseen tarkasteluun yhden toimialan. Arviot laaditaan yhteistyössä oppilaitosten, kuntien työllisyyspalvelujen ja työnantajien kanssa. Barometrin toteuttamisesta vastaa KEHA-keskus yhdessä elinvoimakeskusten kanssa. Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus toteutti arvioinnin tueksi myös toimialakartoitukset (koulutus, kulttuuri ja viestintä sekä majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut).

Yhteyshenkilöt:

Sanna Paakkunainen (Päijät-Häme) 
Erikoissuunnittelija
Puh: 0295 025 159
sanna.paakkunainen@elinvoimakeskus.fi

Tarja Paananen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) 
Erikoistutkija
Puh: 0295 029 076
tarja.paananen@elinvoimakeskus.fi

Avainsanat

Kuvat

Työmaa-alue kaivinkoneella tiilirakennuksen edessä, varoituskyltit ja aidat etualalla.
Kuva työmaalta, kuvituskuva.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus
Lataa

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye