Työntekijä puristui kuljettimen väliin – työnjohtajalle sakkoja

Asia liittyi syyskuussa 2024 tapahtuneeseen työtapaturmaan, jossa työntekijä oli ollut kuljettimen läheisyydessä tekemässä tiivistystyötä. Samaan aikaan toisessa tilassa kaksi työntekijää teki samalle kuljettimelle huoltotyötä, joka edellytti kuljettimen käyttämistä ajoittain. Vahingoittunut työskenteli nostokorista, mutta selvittämättä jääneestä syystä hän oli tapaturma-aikaan ollut poissa korista. Kuljetin oli käynnistetty, jolloin vahingoittunut oli puristunut kuljettimen ja rakenteiden väliin. 

Työpaikalla oli puutteita työturvallisuudessa 

Työtapaturman johdosta suoritetulla työsuojelutarkastuksella havaittiin, että työmaalla ei huolehdittu kahden samanaikaisesti tehtävän työn toisilleen aiheuttaman vaaran tehokkaasta poistamisesta. Työntekijöitä ei ollut ohjeistettu varmistamaan toistensa turvallisuutta, eikä heille ollut annettu mitään välineitä siihen, että he olisivat voineet olla yhteydessä toisiinsa. Tämä johti siihen, että yksin työskennelleellä työntekijällä ei ollut tietoa kuljettimen käynnistymisajankohdasta, eikä muilla työntekijöillä ollut tietoa siitä, oliko hän kuljettimen vaara-alueella. Näin ollen työnantaja oli laiminlyönyt velvollisuuttaan varmistaa työntekijän turvallisuus.

Työnjohtaja kiisti häntä kohtaan esitetyt syytteet 

Oikeudenkäynnissä syytettynä ollut työnjohtaja kiisti syytteen. Työnjohtaja katsoi, että työntekijät oli ohjeistettu työhönsä ja työvaiheet oli käyty kaikkien kanssa läpi. Vahingoittuneelle oli ohjeistettu, että hän ei saa nousta pois henkilönnostimesta. Työntekijät tiesivät, että kuljetin käynnistyy 15 minuutin välein ja liikkui tällöin noin metrin. Työnjohtajan mukaan vahingoittunut otti ennakoimattoman riskin, kun hän nousi pois henkilönnostimen korista. Mitään syytä tai tarvetta tähän ei pitänyt olla. Näin ollen työmaalla ei ollut edes ajateltu, että töiden yhtäaikainen tekeminen vaarantaisi työntekijöiden turvallisuutta. 

Työntekijöiden välille ei työnjohtajan mukaan myöskään voitu järjestää esimerkiksi puhelin- tai radiopuhelinyhteyttä, koska työmaalla on kovan metelin takia käytetty kuulonsuojausta. Lisäksi kahden työntekijän työpisteen läheisyydessä oli magneetti, joka olisi voinut häiritä radio- tai puhelinyhteyksiä. 

Käräjäoikeus katsoi riidattomaksi, että huoltotyötä oli tehty ja kolakuljetinta käynnistetty ilman, että huoltotyötä tehneillä työntekijöillä oli näkyvyys työpisteelle tai kuljettimen vaara-alueelle. Lisäksi käytössä ei ollut varoitussignaalia ennen laitteen käynnistämistä. Näin ollen työmaalla oli rikottu asetusta työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta. Työntekijän ohjeistuksen riittävyyden osalta käräjäoikeus katsoi, että kolakuljettimen käyttöön liittyi vaaraa, joka korostui kyseisessä tilanteessa, koska vahingoittuneella ei ollut mahdollisuutta saada varoitusta kuljettimen käynnistymisestä eikä kuljettimen käyttäjillä ollut mahdollisuutta varmistua siitä, sijaitseeko vahingoittunut kuljettimen vaara-alueella. Tällöin pelkkä työntekijän ohjeistus tai satunnaiset työnantajan edustajan tarkastuskäynnit eivät käräjäoikeuden mukaan olleet riittävä tapa varmistua työturvallisuudesta. Erikseen käräjäoikeus totesi, että huoltotyön kiireinen aikataulu ei ollut peruste sille, että työmaalla ei noudatettu työturvallisuusvelvoitteita tai minimoitu tarpeettomia riskejä. 

Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomio asiassa R 713/2026/1423, ratkaisunumero 1071 9889, 10.11.2026. Ei lainvoimainen.