Seutukaupunkien hallitusohjelmatavoitteet: Uudistuva teollisuus tarvitsee osaavaa työvoimaa, koulutusta ja toimivia yhteyksiä

Seutukaupungeissa sijaitsevat Suomen suurimmat teollisuuslaitokset sekä laajat alihankinta- ja palveluketjut. Teollisuus on vahvasti paikkaan sitoutunutta ja monet laitokset ovat toimineet alueilla pitkään luoden vakaita työpaikkoja ja tuotantoa.

– Uusia investointeja on tekeillä esimerkiksi energia-, data- ja puolustusaloilla, mikä vahvistaa koko Suomen kasvua ja työllisyyttä. Näitä investointeja ei tule vaikeuttaa sääntelyä kiristämällä, sanoo Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto.

Monimuotoinen kaupunkipolitiikka keskiöön

– Kuntien tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa tarvitaan vahvemmin esiin seutukaupunkien merkitys koko Suomen kasvulle osana monimuotoista kaupunkipolitiikkaa. Teollisuuden, koulutuksen ja palvelujen edellytyksiä ratkaistaan samoilla paikkakunnilla. Seuraavan hallituksen tulisi nähdä tämä kokonaisuus, painottaa Sorvisto.

Seutukaupunkipolitiikkaa tulee tarkastella ja toteuttaa ministeriö- ja hallintorajat ylittäen. Seutukaupunkiohjelman toimeenpanoa tulee jatkaa ja tarkastella sen painopisteitä suhteessa elinvoimaan ja kasvuun.

Väestönmurros ja julkisen talouden tila pakottavat uudistamaan julkisen sektorin palvelurakenteita ja -verkkoa. Valtio on digitalisoinut palveluitaan ja vähentänyt merkittävästi toimipisteiden määrää alueilla. Hyvinvointialueiden palveluverkkoja on supistettu. Seutukaupunkien roolia oman seutunsa palvelujen ylläpitäjänä kannattaa tässä tilanteessa tukea ja vahvistaa.

EU-budjettikauden 2028–2034 Suomen kansallisen ja alueellisen suunnitelman rahoitus tulee seutukaupunkien mukaan kohdistaa alueiden kilpailukykyä, työllisyyttä, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä puhdasta siirtymää vahvistaviin toimiin.

Osaavan työvoiman saanti ja saavutettavuus varmistettava

– Osaavan työvoiman saanti on varmistettava seutukaupunkien yrityksille ja työelämälle, ja tässä erityisesti ammatillisella koulutuksella on merkittävä rooli. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupasäätelyä on tarpeen joustavoittaa, toteaa Pieksämäen kaupunginjohtaja Emilia Savolainen, joka toimii Seutukaupunkiverkoston toisena varapuheenjohtajana.

Parhaiten seutukaupunkien tarpeisiin vastataan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä alueen työ- ja elinkeinoelämän yhteistyöllä.

Suomi tarvitsee kansainvälistä työvoimaa. Yhteistyössä laaditaan toimintamallit, joilla kansainväliset opiskelijat ja asiantuntijat saadaan jäämään seutukaupunkeihin opintojen tai työn kautta. Seutukaupungit tarjoavat erinomaisen vaihtoehdon viihtyisäksi ja turvalliseksi asuinympäristöksi.

– Seutukaupungit ovat keskeisiä raskaan teollisuuden ja vientiteollisuuden paikkakuntia. Siksi kansalliset ja kansainväliset riittävän kapasiteetin turvaavat liikenneratkaisut myös kasvukeskuksien ulkopuolella ovat kriittisiä koko Suomen elinvoiman kannalta. Myös alemmasta tieverkostosta on tärkeää huolehtia tavaroiden ja ihmisten liikkumisen sekä viennin edistämiseksi, korostaa Forssan kaupunginjohtaja ja Seutukaupunkiverkoston ensimmäinen varapuheenjohtaja Jari Kesäniemi.

– Esitämme myös alueellisen edustavuuden turvaamista demokraattisessa päätöksenteossa. Vaalilain mahdollisessa uudistuksessa tulisi turvata erikokoisten kaupunkien ja kuntien mahdollisuudet saada edustajiaan sekä eduskuntaan että aluevaltuustoihin, toteaa puheenjohtaja Sorvisto lopuksi.

Tutustu seutukaupunkien tavoitteisiin seuraavalle hallituskaudelle täältä