Switchpoint Bio keräsi 5,3 miljoonaa dollaria – tavoitteena paljastaa lääkehoitojen biologiset vaikutukset verinäytteestä

HELSINKI ja CAMBRIDGE, YHDYSVALLAT – 10.11.2026 – Lääkkeet pystytään nykyisin kohdentamaan yhä tarkemmin sairauksien taustalla oleviin biologisiin mekanismeihin. Silti lääkekehityksen keskeinen ongelma on edelleen ratkaisematta: miten nähdään, mitä potilaan elimistössä todella tapahtuu hoidon aikana ja miksi sama lääke tehoaa yhteen potilaaseen mutta ei toiseen?

Hoidon vaikutusten arviointi voi kestää kuukausia tai jopa vuosia. Kudosnäytteiden ottaminen on potilaalle raskasta, eikä näytteitä voida kerätä jatkuvasti. Tavalliset verikokeet puolestaan voivat kertoa hoidon tuloksista, mutta eivät välttämättä paljasta niiden taustalla olevia biologisia tapahtumia.

Helsingissä ja Cambridgessa toimiva Switchpoint Bio on kerännyt 5,3 miljoonan dollarin (noin 4,7 miljoonan euron) pre-seed-rahoituksen kehittääkseen uudenlaista verinäytteeseen perustuvaa mittausteknologiaa. Rahoituksesta viisi miljoonaa dollaria tulee Treehouse Delmar Investmentsiltä.

Veri kertoo, mitä elimistössä tapahtuu

Sairaudet, ympäristötekijät ja lääkehoidot voivat jättää jälkiä veressä kiertävien immuunisolujen epigenomiin eli solujen geenitoiminnan säätelyyn liittyviin rakenteisiin ja merkkeihin.

Switchpoint Bio kehittää teknologiaa, jolla näitä jälkiä pyritään lukemaan verinäytteestä yhdistämällä kohdennettua DNA-metylaatioprofilointia, yksisolututkimusten vertailuaineistoja ja tekoälyä. Tavoitteena on auttaa lääkekehittäjiä ymmärtämään, miten sairaudet vaikuttavat elimistön soluihin ja miten niiden tilat muuttuvat hoidon aikana.

Yksi teknologian ensimmäisistä käyttökohteista on lääkehoidon vaikutusten seuraaminen. Mitä elimistössä tapahtuu ennen hoitoa? Mitkä biologiset mekanismit muuttuvat lääkkeen vaikutuksesta? Mitkä sairauteen liittyvät muutokset jatkuvat hoidosta huolimatta?

Jos näitä muutoksia pystytään mittaamaan toistuvasti verinäytteestä, lääkekehittäjät voisivat saada nykyistä aikaisemmin tietoa lääkkeiden vaikutusmekanismeista, hoitovasteesta ja lääkeresistenssistä. Samalla voitaisiin ymmärtää paremmin, miksi osa potilaista hyötyy hoidosta ja osa ei.

”Lääkekehityksessä ei riitä, että tiedämme, tehoaako lääke. Meidän pitäisi myös ymmärtää, mitä potilaan elimistössä muuttuu, mikä ei muutu ja miksi”, sanoo Switchpoint Bion perustaja ja toimitusjohtaja Samuel Myllykangas.

”Tavoitteemme on tehdä näiden biologisten muutosten mittaamisesta niin yksinkertaista ja kustannustehokasta, että niitä voidaan seurata toistuvasti suurissakin lääketutkimuksissa. Uskomme, että verinäytteestä voidaan tulevaisuudessa saada huomattavasti nykyistä syvempää tietoa sairauksista ja lääkehoitojen vaikutuksista.”

Solujen toiminnasta tarkkaa tietoa ilman monimutkaista näytteenottoa

Viime vuosien kehitys epigenomiikassa, yksisolututkimuksessa ja tekoälyssä on avannut uusia mahdollisuuksia ymmärtää sairauksien taustalla olevia solutason muutoksia.

Nykyisillä yksisoluteknologioilla solujen toimintaa voidaan tutkia erittäin tarkasti. Menetelmät ovat kuitenkin usein kalliita ja työläitä. Ne edellyttävät tuoreita näytteitä, monivaiheista solujen käsittelyä ja erikoistuneita laboratorioita. Siksi niitä on vaikea hyödyntää laajoissa lääketutkimuksissa, joissa samoilta potilailta tarvitaan näytteitä useita kertoja hoidon aikana.

Switchpoint Bio kehittää vaihtoehtoista lähestymistapaa, jossa verinäytteestä mitataan DNA:n metylaatiota eli solujen geenitoiminnan säätelyyn liittyviä epigenomisia merkkejä. Mittaus kohdistuu perimän säätelyalueisiin, jotka ovat kiinnostavia sairauksien ja immuunijärjestelmän toiminnan kannalta. Yhdistämällä mittaukset yksisolututkimuksen vertailuaineistoihin ja tekoälyyn yhtiö pyrkii tunnistamaan sairauksiin ja lääkehoitoihin liittyviä solutiloja kustannustehokkaasti.

Yhtiö on siirtymässä teknologian kehittämisestä sen kliiniseen ja lääketeollisuuden tarpeisiin tähtäävään validointiin.

Ensimmäiset tutkimukset keskittyvät autoimmuunisairauksiin, muun muassa systeemiseen lupus erythematosukseen eli SLE-tautiin. Tutkimuksissa selvitetään, voidaanko sairauteen liittyviä immuunisolujen tiloja tunnistaa verinäytteestä ja seurata niiden muutoksia hoidon aikana.

Switchpoint Bio käy keskusteluja lääke- ja bioteknologiayritysten kanssa ensimmäisistä yhteisistä validointihankkeista. Erityisen kiinnostava mahdollisuus on ymmärtää lääkehoitojen biologisia vaikutuksia nykyistä tarkemmin.

”Sijoitamme pitkäjänteisesti tieteeseen, jolla on mahdollisuus muuttaa merkittävästi sairauksien ymmärtämistä ja hoitoa”, sanoo Dave Proctor Treehouse Delmar Investmentsiltä.

”Switchpoint Bio yhdistää poikkeuksellisen vahvan tieteellisen osaamisen ja uskottavan suunnitelman siitä, miten uutta biologista tutkimustietoa voidaan hyödyntää potilaiden hyväksi. On hienoa olla mukana tukemassa tätä työtä.”

Uusi rahoitus käytetään teknologian kliiniseen validointiin ja lääketeollisuuden kanssa tehtävään kehitystyöhön, kliinisten ja biopankkiaineistojen laajentamiseen sekä epigenomiikka- ja tekoälyteknologian jatkokehitykseen. Yhtiö kasvattaa myös tutkimus- ja teknologiatiimiään Helsingissä ja Cambridgessa.

Taustalla kansainvälisesti tunnettuja genomiikan ja epigenomiikan tutkijoita ja yrittäjiä

Switchpoint Bion perustivat Samuel Myllykangas ja Jason Buenrostro, jotka aloittivat yhteistyönsä kehittäessään uusia DNA-sekvensointiteknologioita Stanfordin yliopistossa.

Buenrostro on Harvardin yliopiston professori ja Harvardin ja MIT:n yhteisen Broad-instituutin epigenomiikan tutkimusohjelman johtaja. Hänet tunnetaan erityisesti ATAC-seq-menetelmän kehittäjänä. Menetelmästä on tullut yksi epigenomiikan tutkimuksen perusteknologioista. Buenrostro on saanut myös arvostetun MacArthur Fellowship -tunnustuksen.

Myllykangas tunnetaan aiemmin perustamastaan Blueprint Geneticsistä, joka kasvoi kansainväliseksi geenitestiyhtiöksi. Yhdysvaltalainen Quest Diagnostics osti yhtiön vuonna 2020.

Perustajatiimiin kuuluvat lisäksi Niilo Färkkilä, joka vastaa yhtiön kaupallisesta toiminnasta ja on aiemmin työskennellyt lääkeyhtiöissä Amgen ja GSK, sekä Jussi Paananen, joka toimii teknologiajohtajana ja vastasi aiemmin Blueprint Geneticsin teknologiakehityksestä.

Viides perustajajäsen on Mitja Kurki, joka toimii yhtiön tieteellisenä neuvonantajana. Kurki on työskennellyt laajojen väestö- ja biopankkiaineistojen parissa muun muassa FinnGen-tutkimuksessa, joka kattaa yli 500 000 suomalaisen terveystietoja ja geenitietoa.

Sekä Paananen että Kurki ovat aiemmin toimineet tutkijoina Broad-instituutissa.