Stressaantuneen vanhemman on vaikeampi ymmärtää lapsensa tunteita
16.11.2026 07:23:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Vanhemmuuden ensimmäisinä vuosina koettu stressi voi vaikuttaa kykyyn ymmärtää lapsen tunteita ja heijastua siten lapsen kehitykseen. Vahvimmin yhteys näkyi isillä.

Vanhemmaksi tuleminen on yksi elämän suurimmista muutoksista. Samalla ajanjakso on erittäin tärkeä lapsen kehityksen kannalta.
– Monet vanhemmat kokevat ensimmäisten vuosien aikana huomattavaa kuormitusta. Tämä oli yhteydessä lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen haasteisiin yhden ja kahden vuoden iässä, kertoo väitöskirjatutkija Johanna Sourander Helsingin yliopistosta.
Tämä ilmeni tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 1000 ensimmäisen lapsensa saanutta isää ja äitiä raskausajasta lapsen kahden vuoden ikään saakka.
Stressi näkyi eniten isien kyvyssä ymmärtää lastaan
Mitä enemmän vanhemmat kokivat stressiä, sitä vaikeampaa heidän oli pysähtyä pohtimaan omaa ja lapsensa kokemusta eli mentalisoida. Vanhempien stressin seurauksena lapsilla oli voimakkaampaa kiukkua, vaikeutta rauhoittua tai he vetäytyivät muiden seurasta.
Toisaalta lapset, joiden vanhemmat olivat vähemmän kuormittuneita, osasivat paremmin ilmaista tunteitaan, ottaa kontaktia toisiin ihmisiin ja toimia heidän kanssaan.
Vanhemmuuden stressi vaikutti erityisen voimakkaasti isien kykyyn mentalisoida.
– Isien osallistuminen varhaiseen hoivaan on viime vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi, mutta samalla heidän saamansa vanhemmuuden tuki voi joissakin tilanteissa olla vähäisempää kuin äideillä, Sourander pohtii.
Tuki vanhemmille hyödyttää myös lapsia
Yhdessä osatutkimuksessa tarkasteltiin 550 vanhemman kokemuksia mentalisaatioon perustuvasta vanhempainryhmästä. Vanhemmat kuvasivat saaneensa sen kautta vertaistukea sekä lisää ymmärrystä vauvaansa ja vanhemmuuttaan kohtaan.
– Tulokset korostavat varhaisen, ennaltaehkäisevän ja molemmat vanhemmat huomioivan tuen merkitystä jo raskausaikana ja lapsen ensimmäisinä elinvuosina, Sourander painottaa.
Tutkimus osoittaa, että vanhemmille tarjottava tuki voi hyödyttää samanaikaisesti sekä vanhempia että lapsia.
Johanna Sourander väittelee 20.11.2026 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Vanhemman mentalisaatiokyky, vanhemmuuden stressi ja sosiaalinen tuki: Yhteyksiä lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen yhden ja kahden vuoden iässä”. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa julkaisuarkisto Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna SouranderVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto
Puh:+358 40 828 7723johanna.sourander@helsinki.fiHeidi MustajokiJohtava viestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 50 3116191heidi.mustajoki@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Väitös: Perusoikeuksien turvaaminen edellyttää toimivaa markkinataloutta17.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa hyvinvointivaltion rahoituksesta keskustellaan ennen kaikkea menoleikkausten ja veronkorotusten näkökulmasta. Tuore oikeustieteellinen väitöstutkimus nostaa esiin vähemmälle huomiolle jäävän kysymyksen: miten lainsäädäntö ja sen tulkinta vaikuttavat taloudelliseen vaihdantaan ja sitä kautta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?
Kvinnors och mäns värderingar utvecklades inte i olika riktningar trots allt17.11.2026 07:14:00 EET | Pressmeddelande
Det i offentligheten ofta framförda påståendet om en polarisering av unga kvinnors och mäns värderingar stämmer inte. En nyligen publicerad undersökning studerade utvecklingen av skillnader i värderingarna i mer än 30 europeiska länder under åren 2002–2023.
Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan17.11.2026 07:14:00 EET | Tiedote
Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.
Helsingin yliopistoon UNESCO-professuuri edistämään nuorten tiedeosaamista kestävään tulevaisuuteen13.11.2026 14:02:00 EET | Tiedote
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on myöntänyt nimikkoprofessuurin professori Maija Akselalle.
Joka kolmas ensihoidon kohtaama potilas ei tarvitse ambulanssikuljetusta sairaalaan13.11.2026 07:53:00 EET | Tiedote
Kuljettamatta jättämiseen liittyvät vakavat haittatapahtumat ovat Helsingin alueen ensihoidossa harvinaisia. Samalla tutkimus kuitenkin tunnistaa potilasryhmiä, joille kuljettamatta jättämiseen liittyy suurentunut riski.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme