Tutkijat saivat ennennäkemättömän määrän uutta tietoa avaruudesta
12.11.2026 13:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Kansainvälisessä tutkimusprojektissa julkaistiin avaruudesta valtava määrä havaintoja, jotka muodostavat yhdessä suurimman avaruudesta koskaan tuotetun taivaan kartan. Merkittävä osa löytöä ovat tuhannet uudet erittäin todennäköiset vahvat gravitaatiolinssit.

Euroopan avaruusjärjestö (ESA) julkisti poikkeuksellisen suuren määrän avaruutta koskevia havaintoja, jotka tarjoavat tähtitieteilijöille ennennäkemättömän mahdollisuuden tutkia tähtitieteen kysymyksiä ja tehdä uusia löytöjä. Havainnot on tehty Euclid-teleskoopilla.
– Yksi aineiston merkittävimmistä tieteellisistä tuloksista on jopa yli 15 000 vahvaksi gravitaatiolinssiksi luokiteltua erittäin todennäköistä kohdetta ja 9 000 vähemmän varmaa kohdetta. Nyt julkistettu määrä on suurempi kuin kaikkien tunnettujen gravitaatiolinssien määrä yhteensä tätä ennen koko tähtitieteen historiassa, kertoo tutkimusprojektissa mukana ollut tutkijatohtori Stefan Schuldt Suomen ESO-keskuksesta.
Gravitaatiolinssi on avaruuden ilmiö, jossa massiivinen kohde taivuttaa ja vahvistaa ohitseen kulkevaa valoa omalla painovoimallaan. Ilmiö toimii kuin optinen linssi, joka mahdollistaa kaukaisten kohteiden havaitsemisen. Linssinä toimiva kohde voi olla yksittäinen galaksi, galaksiryhmä tai jopa kokonainen galaksijoukko. Ilmiö edellyttää, että kohteet ovat lähes täydellisesti samalla näkölinjalla, minkä vuoksi gravitaatiolinssit ovat hyvin harvinaisia.
Vahvoja gravitaatiolinssejä voidaan hyödyntää tähtitieteessä monin tavoin. Niillä voidaan mitata galaksien massaa ja tutkia niiden kehitystä, ne voivat auttaa ymmärtämään paremmin pimeää ainetta ja niiden avulla on mahdollista löytää entistä kaukaisempia avaruuden kohteita.
– Minua kiinnostaa hyödyntää gravitaatiolinssejä etenkin universumin laajenemisnopeuden mittaamiseen, Schuldt toteaa.
Schuldt aikoo tehdä nyt löydetyille gravitaatiolinssiehdokkaille myös jatkohavaintoja Turun yliopiston osittain omistamalla yhteispohjoismaisella NOT-teleskoopilla, jotta niiden luonne saadaan varmistettua. Tämä varmennus on tärkeä askel, jotta näistä ehdokkaista voidaan tehdä luotettavia astrofysikaalisia mittareita.
Tutkijat julkaisivat nyt vasta ensimmäisen osan Euclid-teleskoopilla tehdyistä havainnoista, joten havaintoja on tulossa myöhemmin vielä lisää. Tähtitieteilijät Suomen ESO-keskuksesta ja Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta, mukaanlukien akatemiatutkija Tuomas Kangas, yliopistotutkija Rubina Kotak ja professori Seppo Mattila, sekä Helsingin yliopiston tutkijat, kuten Elina Sihvola ja professori Alexis Finoguenov, ovat mukana hyödyntämässä Euclid-teleskoopin keräämää havaintoaineistoa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Stefan SchuldttutkijatohtoriSuomen ESO-keskus
yhteydenotot englanniksi
Petri VäisänenjohtajaSuomen ESO-keskus
Puh:050 479 9617petri.vaisanen@utu.fiKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
MS-taudille löytyi uusi verestä mitattava merkkiaine12.11.2026 10:11:23 EET | Tiedote
MS-taudin etenemistä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti seurata verikokeilla. Turkulaistutkijat havaitsivat, että kitotriosidaasi-merkkiaineen pitoisuus veressä kertoo taudin aktiivisuudesta aivoissa. Löydös tarjoaa uuden keinon arvioida MS-taudin etenemiseen liittyvää tulehdusta, jota on tähän asti voitu tutkia luotettavimmin PET-kuvantamisella.
Uusi tutkimuksen huippuyksikkö tutkii ihmisen monimuotoisuuden kehityskulkuja ja tulevaisuutta – tervetuloa aloitusseminaariin 24.11.12.11.2026 07:35:00 EET | Kutsu
Ihmisten biologinen, kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ei ole syntynyt eristyksissä, vaan jatkuvissa kohtaamisissa. Turun yliopiston uusi Ihmisen monimuotoisuuden huippututkimusyksikkö (HuDi-Con) tutkii, miten ihmisten väliset kontaktit ovat muokanneet meitä menneisyydessä ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. Tutkimusaiheita esitellään yksikön aloitusseminaarissa tiistaina 24.11.2026. Media on tervetullut tilaisuuteen.
Väitös: Nopea varhainen kasvu ja aikainen murrosikä ennustavat aikuisiän terveysriskejä11.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
LL Saga Nummelan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten vauvaiän ja lapsuuden kasvu sekä murrosiän ajoittuminen ovat yhteydessä myöhempään terveyteen.
Pitkäaikaistutkimus valottaa Suomen merikotkan menestystarinaa10.11.2026 13:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että Itämeren rannikon ja arktisen Lapin merikotkapopulaatiot Suomessa elpyvät samanlaista tahtia. Kehityksen taustalla on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, miten populaatioiden eri ikäryhmät ovat vaikuttaneet elpymiseen. Tutkimustulokset tukevat suurten petolintujen tulevaa seurantaa ja hoitoa sekä tarjoavat hyödyllistä tietoa muiden pitkäikäisten lajien suojeluun.
Ilmastonmuutos uhkaa perinteistä saamelaista kulttuuria – tutkijat tarkastelevat muutoksen vaikutuksia ja etsivät ratkaisuja10.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jokisaamelaiseen kulttuuriin ja kuinka muutokseen sopeutumista voisi hallita. Ratkaisuja etsitään saamelaisten yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävässä yhteisökokouksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme