Väitös: Venäjän hyökkäys Ukrainaan paljasti Euroopan maiden yhteistoimintaan liittyviä ongelmia
16.11.2026 10:00:45 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Lähes sadan eurooppalaisen virkamiehen haastatteluihin perustuva väitöstutkimus nostaa esille Euroopan ulkosuhteita leimaavan ristiriidan. Pienten valtioiden on toimittava yhdessä pärjätäkseen suurvaltakilpailun aikakaudella, mutta yhteistyön rakenteissa on kankeutta.

Euroopan ulkosuhteita leimaa ristiriita: yhdessä toimimista pidetään välttämättömänä, mutta käytännössä se on vaikeaa. Näin todetaan Turun yliopiston väitöskirjatutkija Tyyne Karjalaisen väitöstutkimuksessa, joka tarkastelee Euroopan maiden yhteistoimintaa.
Tarve eurooppalaiselle yhteistoiminnalle korostui entisestään Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Yksittäisten valtioiden oli mahdotonta yksinään eristää Venäjää tai tarjota Ukrainalle riittävää aseapua. Myös ”harmaalle alueelle” jääneiden naapurimaiden suojeleminen Euroopan unionin laajentumispolitiikan keinoin vaati 27:n EU-maan yksimielistä toimintaa.
Yhteistyö ei kuitenkaan ole sujunut ongelmitta. Venäjän eristäminen on yhä kesken, aseapu Ukrainalle on viivästellyt ja EU:n laajentumispolitiikka takkuaa.
– Eurooppalaisten ulkosuhteiden ristiriita näkyy erityisen hyvin EU:n laajentumispolitiikassa. Vaikka politiikka on käynnistetty uudelleen, ei laajentuminen välttämättä ole mahdollista, Karjalainen sanoo.
Yhteistoiminta voi onnistua haasteista huolimatta
Euroopan sotilaallinen tuki Ukrainalle oli rajallista jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa, ja myös täysmittaisen sodan aikana annettua aseapua on leimannut pidättyväisyys.
– Syitä pidättyvyyteen ovat Euroopan maiden Venäjä-suhteet, erilaiset tulkinnat kansainvälisen yhteisön odotuksista ja säännöistä, keskittyminen eteläiseen naapurustoon sekä ristiriitaiset mielikuvat Ukrainasta, Karjalainen summaa.
Yhteistoiminta ei kaikesta huolimatta ole tuomittu epäonnistumaan. Väitöstutkimuksessa tunnistetaan myös mahdollisuuksia eurooppalaisen strategisen toimijuuden kehittymiselle.
– Yksi väitöskirjan tärkeimmistä johtopäätöksistä on, ettei Euroopan mailla tarvitse olla samoja tavoitteita ulkosuhteissa, eikä kaikkien tarvitse osallistua samalla tavalla, jotta yhteistoiminta onnistuisi. Yhteisen ulkoisen toiminnan kehittäminen on mahdollista, kunhan tavoitteet ovat vain kylliksi päällekkäisiä ja yhteistyön rakenteet tarpeeksi joustavia, Karjalainen toteaa.
Karjalaisen väitöstutkimuksessa esitellään lisäksi skenaarioita, joissa Euroopan unioni voisi onnistua laajentumaan geopoliittisen kilpailun keskelläkin.
Tutkimuksen aineistona lähes sata virkamieshaastattelua
Karjalaisen väitöstutkimus perustuu laajaan haastatteluaineistoon. Tutkimusta varten on tehty 90 virkamieshaastattelua ulkoministeriöissä, puolustusministeriöissä, ulkomaanlähetystöissä ja EU-instituutioissa Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Puolassa, Romaniassa, Suomessa, Tanskassa, Ukrainassa ja Moldovassa.
Karjalainen nojaa tutkimuksessaan rooliteoriaan, jonka tunnettu kehittelijä professori Sebastian Harnisch Heidelbergin yliopistosta toimii Karjalaisen vastaväittäjänä.
– Vaikka väitöskirjassa revitellään teorialla, osallistuu se myös ajankohtaisiin keskusteluihin Euroopan turvallisuusjärjestelmän murroksesta ja esimerkiksi Ukrainalle annettavan aseavun ongelmista, Karjalainen kertoo.
Väitöskirjatutkimuksen on rahoittanut Suomen Kulttuurirahasto. Myös Turun Yliopistosäätiö on tukenut väitöstyötä rahoittamalla Karjalaisen vierailun Oxfordin yliopiston St Antony’s Collegeen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskukseen yhden lukukauden ajaksi. Karjalainen on toiminut väitöstyön aikana myös Ulkopoliittisen instituutin tutkijana.
Väitöstilaisuus perjantaina 20. marraskuuta
YTM Tyyne Karjalainen esittää väitöskirjansa ”European joint agency in the context of Russia’s war in Ukraine: A role-theoretical analysis of the shifts in European security policies and the European Union’s enlargement policy” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 20.11.2026 klo 13.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu1-luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Sebastian Harnisch (Heidelbergin yliopisto, Saksa) ja kustoksena professori Henri Vogt (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on valtio-oppi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tyyne KarjalainenVäitöskirjatutkijaTurun yliopisto
Puh:+358 50 327 1010tyyne.r.karjalainen@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Uusi kirja haastaa käsityksen kliinisestä masennuksesta yhtenä yhtenäisenä sairautena16.11.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Uudessa teoksessa tutkijat lähestyvät masennusta evoluutioteorian näkökulmasta ja haastavat käsityksen kliinisestä masennuksesta yhtenä yhtenäisenä sairautena. Tutkijat tuovat esiin 12 mahdollista masennukseen johtavaa kehityspolkua ja korostavat, että masennuksen hoidossa tulisi puuttua oireiden lisäksi niiden taustalla oleviin syihin.
Tutkijat saivat ennennäkemättömän määrän uutta tietoa avaruudesta12.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisessä tutkimusprojektissa julkaistiin avaruudesta valtava määrä havaintoja, jotka muodostavat yhdessä suurimman avaruudesta koskaan tuotetun taivaan kartan. Merkittävä osa löytöä ovat tuhannet uudet erittäin todennäköiset vahvat gravitaatiolinssit.
MS-taudille löytyi uusi verestä mitattava merkkiaine12.11.2026 10:11:23 EET | Tiedote
MS-taudin etenemistä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti seurata verikokeilla. Turkulaistutkijat havaitsivat, että kitotriosidaasi-merkkiaineen pitoisuus veressä kertoo taudin aktiivisuudesta aivoissa. Löydös tarjoaa uuden keinon arvioida MS-taudin etenemiseen liittyvää tulehdusta, jota on tähän asti voitu tutkia luotettavimmin PET-kuvantamisella.
Uusi tutkimuksen huippuyksikkö tutkii ihmisen monimuotoisuuden kehityskulkuja ja tulevaisuutta – tervetuloa aloitusseminaariin 24.11.12.11.2026 07:35:00 EET | Kutsu
Ihmisten biologinen, kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ei ole syntynyt eristyksissä, vaan jatkuvissa kohtaamisissa. Turun yliopiston uusi Ihmisen monimuotoisuuden huippututkimusyksikkö (HuDi-Con) tutkii, miten ihmisten väliset kontaktit ovat muokanneet meitä menneisyydessä ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. Tutkimusaiheita esitellään yksikön aloitusseminaarissa tiistaina 24.11.2026. Media on tervetullut tilaisuuteen.
Väitös: Nopea varhainen kasvu ja aikainen murrosikä ennustavat aikuisiän terveysriskejä11.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
LL Saga Nummelan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten vauvaiän ja lapsuuden kasvu sekä murrosiän ajoittuminen ovat yhteydessä myöhempään terveyteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme