Lapin osaajapula ei ole ohi

Lapin työllisyyskehitys on jatkunut koko maata parempana, mutta työvoiman kysyntä vaihtelee huomattavasti toimialoittain ja alueittain. Työvoimabarometriin kootut Lapin arviot kuvaavat maakunnan ja toimialojen lähiajan kehitysnäkymiä sekä työvoima- ja osaamistarpeita. Lappi-tason tarkastelun lisäksi työvoimabarometrissa arvioidaan kahta toimialaa: majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut sekä koulutus, kulttuuri ja viestintä. 

Matkailualalla, erityisesti sesonkien aikana, maakunnan oma työvoima ei riitä, vaan työntekijöitä tarvitaan muualta Suomesta ja kansainvälisesti. Rekrytointia vaikeuttavat työn kausiluonteisuus, liikkumiseen ja kielitaitoon liittyvät haasteet sekä kohtuuhintaisten asuntojen puute. Matkailun ympärivuotisuuden vahvistaminen tasaisi yritysten liikevaihtoa ja tukisi osaajien pysymistä alalla. 

Koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa pulaa on etenkin kelpoisuusehdot täyttävistä varhaiskasvatuksen opettajista ja johtajista, erityisopettajista sekä sijaisista. Eläköityminen ja vuonna 2030 kiristyvät varhaiskasvatuksen kelpoisuusvaatimukset lisäävät rekrytointihaasteita. Samalla rahoituspaineet vaikeuttavat palvelujen laadun ja saavutettavuuden turvaamista.  

Kulttuuri- ja viestintäalalla taloustilanne ja julkisen rahoituksen väheneminen heikentävät lähiajan näkymiä. Kasvun mahdollisuuksia löytyy silti luovan osaamisen yhdistämisestä matkailuun, teknologiaan ja muihin toimialoihin. Työvoimatilannekin vaihtelee: kulttuurialan tehtäviin voi olla runsaasti hakijoita, kun taas tapahtumatekniikan ja audiovisuaalisten tuotantojen osaajista on pulaa. 

Kasvu tarvitsee tekijöitä, koteja ja osaamisen uudistamista 

Matkailun kasvu ja investointien käynnistyminen lisäävät työvoiman tarvetta myös rakentamisessa, kuljetuksissa, teknisissä palveluissa, ylläpidossa ja turvallisuusalalla. Rekrytointiongelmat ovat vähentyneet, ja osaavan työvoiman saatavuuden merkitys yritysten kasvun rajoitteena on pienentynyt. Lapissa on silti edelleen koko maata enemmän työvoimapula-ammatteja. Suhdanteen vahvistuessa osaajapula voi nopeasti muodostua kasvun pullonkaulaksi.  

Merkittävimmiksi tulevan vuoden Lapin työvoimapula-ammateiksi työvoimabarometriprosessissa tunnistettiin varhaiskasvatuksen opettajat, oppaat ja ohjelmapalvelutyöntekijät, kokit, tarjoilijat ja avustavat keittiötyöntekijät. 

– Lapin kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseen tarvitaan osaajia. Pelkkä rekrytointi ei kuitenkaan riitä. Kohtuuhintaiset asunnot ja toimivat palvelut ovat tärkeitä, jotta työntekijät voivat asettua Lappiin pysyvästi, Lapin elinvoimakeskuksen johtava asiantuntija Satu Huikuri sanoo. 

Teknologinen kehitys muuttaa työtehtäviä ja synnyttää uusia osaamistarpeita. Matkailun kasvu ja eri toimialojen investoinnit lisäävät erityisesti teknisen, palvelu-, turvallisuus- ja tekoälyosaamisen kysyntää. Osaamisen päivittäminen koskee sekä työssä olevia että työttömiä. Joustavat koulutusratkaisut ja yritysten sekä oppilaitosten yhteistyö korostuvat, kun uusiin osaamistarpeisiin vastataan. 

– Tuleviin osaamistarpeisiin on varauduttava jo ennen kuin investoinnit tuovat uusia työpaikkoja. On tärkeää hyödyntää Lapissa jo olevaa osaamista ja tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö auttaa työntekijöitä kehittämään osaamistaan ja yrityksiä uudistumaan, Huikuri toteaa. 

Lapin ja muiden maakuntien arvioihin voi tutustua Työvoimabarometri-sivustolla. Lisäksi Lapin luotsi -sivustolle on koottu toimialatyöpajoihin osallistuneiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Lapin elinvoimakeskus kiittää lämpimästi Työvoimabarometri-prosessiin osallistuneita asiantuntijoita.

Mikä on Työvoimabarometri?     

Työvoimabarometri on lyhyen aikavälin työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoa tuottava väline, joka toteutetaan syksyisin KEHA-keskuksen ja elinvoimakeskusten yhteistyönä. Työvoimabarometrissa tarkastellaan alueen ja toimialojen kehitysnäkymiä, työvoiman saatavuutta sekä merkittävimpiä työvoimapula- ja kohtaanto-ongelma-ammatteja* sekä osaamistarpeita vuoden aikajänteellä. Työvoimabarometriarvioinnissa keskeisessä roolissa ovat elinvoimakeskusten järjestämissä alue- ja toimialatilaisuuksissa saadut asiantuntijanäkemykset.  

*Työvoimapula-ammatissa työvoiman kysyntää on enemmän kuin työnhakijoita. Kohtaanto-ongelma-ammateissa on työvoiman kysyntää ja samanaikaisesti myös työnhakijoita, mutta työnhakijoiden osaaminen tai työpaikan sijainti, työehdot tai muut tekijät eivät kohtaa.