Tutkimus: Epätasa-arvoinen vanhemmuus lisää riskiä äitien uupumukselle
16.11.2026 07:20:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Mitä paremmin vanhemmat jakavat vastuita, tukevat toisiaan ja toimivat yhdessä lapsiperheen arjessa, sitä vähemmän äidit raportoivat vanhemmuusuupumusta. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan hyvä yhteistyö ja emotionaalista tukea tarjoava puoliso voi suojata äitejä uupumukselta erityisesti vauva-aikana. Epätasa-arvoinen ja eripurainen yhteisvanhemmuus puolestaan lisää äitien riskiä uupumukselle.

Arvioiden mukaan noin 6 prosenttia suomalaisista vanhemmista kärsii vanhemmuusuupumuksesta. Uupunut vanhempi kokee jatkuvaa väsymystä, menettää vanhemmuuteen liittyvää iloa ja voi etääntyä sekä vanhemman roolistaan että suhteestaan lapseen.
Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa Suomessa vanhemmuusuupumuksen ja yhteisvanhemmuuden välistä yhteyttä. Yhteisvanhemmuudella tarkoitetaan sitä, miten vanhemmat jakavat vastuuta lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, tukevat toisiaan sekä ratkaisevat arjen haasteita yhdessä.
”Havaitsimme selvän yhteyden näiden ilmiöiden välillä. Mitä paremmin yhteisvanhemmuus äidin mielestä sujui, sitä vähemmän hän koki vanhemmuusuupumusta. Toisaalta huonosti toimiva, epätasa-arvoinen ja riitainen yhteisvanhemmuus oli yhteydessä äidin korkeampaan uupumukseen”, kasvatustieteen professori Anna Rönkä kertoo.
Tutkimuksen perusteella yhteisvanhemmuuden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun perheessä on vauva. Toimiva yhteispeli puolison kanssa näyttää suojaavan äitejä uupumukselta juuri siinä elämänvaiheessa, jossa kuormitus on usein suurimmillaan.
”Vauva-vaihe voi olla stressaavaa ja uuvuttavaa aikaa univajeineen, ja etenkin äidit voivat kokea uupumusta, jos eivät saa tukea. Jos tehtävät puolison kanssa kuitenkin jakautuvat reilusti, puoliso tukee ja ilmapiiri on hyvä, riski äidin uupumiseen vähenee merkitsevästi”, Rönkä toteaa.
Yllättävä havainto: yhteistyö sujui parhaiten vauvaperheissä
Tutkimuksessa mukana olleilla äideillä oli eri ikäisiä lapsia. Mielenkiintoinen löydös oli, että yhteisvanhemmuus toimi paremmin perheissä, joissa oli vauvaikäinen lapsi kuin perheissä, joissa oli vain isompia lapsia.
”Vauva tuo perheeseen monenlaisia vastuita ja hoitotarpeita, mikä kannustaa vanhempia toimimaan tiiminä, vuorottelemaan, jakamaan vastuuta ja tukemaan toisiaan. Tulos voi kertoa myös siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa vanhemmuuden ja hoivan tasa-arvoinen jakautuminen perheissä alkaa toteutua vauva-aikana”, Rönkä pohtii.
Vanhemmuuden haasteiden taustalla heikko taloudellinen tilanne ja lasten erityishaasteita
Sekä vanhemmuusuupumuksen että huonosti toimivassa yhteisvanhemmuuden taustalla havaittiin samankaltaisia kuormittavia tekijöitä: perheen taloudelliset vaikeudet ja lapsen erityishaasteet. Taloushuolet sekä lapseen liittyvät haasteet lisäävät helposti vanhempien kuormitusta, vaikeuttaen heidän välistään yhteistyötä.
Sen sijaan perhemuoto ei ollut yhteydessä yhteisvanhemmuuden toimivuuteen tai äidin uupumukseen. Ydin- ja uusperheet eivät siis eronneet toisistaan näiden tekijöiden osalta.
Isän roolin vahvistaminen tärkeää uupumukseen puuttumisessa
Kun uupunutta äitiä halutaan auttaa, on tärkeää selvittää, miten vanhempien yhteistyö toimii.
”Työnjaon tasapuolisuuden lisäksi on olennaista kysyä, saako äiti tukea kumppaniltaan tai muilta lähiaikuisilta ja missä määrin yhteisvanhemmuudessa esiintyy riitoja. Lisäksi äitien hyvinvoinnin tukemisessa on tärkeää kiinnittää huomiota vanhempien ja perheiden koko elämäntilanteeseen ja sitä mahdollisesti kuormittaviin tekijöihin”, Rönkä painottaa.
Lisätietoja tutkimuksesta
Tutkimus toteutettiin osana Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu)- tutkimushanketta. Vuosina 2023–2024 kerättyyn kyselyaineistoon vastasi 675 suomalaista äitiä. Äidit edustavat eri perhemuotoja (ydin- tai uusperhe), koulutustaustoja ja heillä oli eri ikäisiä lapsia. Tutkittavat vastasivat osana verkkokyselyä vanhemmuusuupumusta, yhteisvanhemmuutta sekä taustatietoja koskeviin kysymyksiin.
Artikkeli: Rönkä, A., Moilanen, S., & Aunola, K. (2026). Coparenting and Parental Burnout among Finnish Mothers: Risk Factors and Moderating Mechanisms. Journal of Child and Family Studies (painossa).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Rönkä,
professori, Jyväskylän yliopisto
anna.k.ronka@jyu.fi
puh. 0408054891
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto mukana kehittämässä tekoälypohjaisia digitaalisia kaksosia kiertotalouden tueksi9.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on mukana lähes neljän miljoonan euron Euroopan innovaationeuvoston (EIC) Pathfinder Challenge -rahoituksen saaneessa tutkimushankkeessa, jossa kehitetään uuden sukupolven tekoälyyn perustuvia digitaalisia kaksosia (Digital Twin) jätteiden hyödyntämiseen tähtäävien teknologioiden kehitykseen. Nelivuotisen hankkeen tavoitteena on vauhdittaa kiertotalouden ratkaisuja sekä uusiutuvien polttoaineiden, kemikaalien ja materiaalien kehittämistä.
Joni Borgström Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajaksi6.11.2026 08:05:00 EET | Tiedote
Joni Borgström on aloittanut Jyväskylän yliopiston perustaman sijoitusyhtiö Unifund Jyväskylä Oy:n toimitusjohtajana 1.11.2026. Unifund sijoittaa varhaisen vaiheen yrityksiin, joiden liiketoiminta perustuu Jyväskylän yliopiston tutkimuksen tai osaamisen hyödyntämiseen.
Väitös: Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat valtasuhteita ja voivat aiheuttaa teknostressiä5.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Työpaikoilla käytettävät robotit muuttavat työn tekemisen tapoja ja työpaikkojen valtasuhteita, osoittaa YTM Anna Lammen väitöstutkimus. Robotit voivat helpottaa työtä, mutta niiden käyttöönotto voi myös aiheuttaa teknostressiä, jos työntekijöiden tarpeita ja työn organisointia ei huomioida riittävällä tasolla.
Jyväskylässä järjestettävä Rauhan riimit -tapahtuma tuo koululaiset yhteen rakentamaan rauhaa rapin, kielen ja luovuuden keinoin4.11.2026 15:30:58 EET | Tiedote
Jyväskylässä järjestetään keskiviikkona 11.11. Rauhan riimit - tapahtumapäivä, joka tuo yhteen UNESCO-koulujen oppilaita Kuopion, Jyväskylän ja Pirkanmaan alueilta. Tapahtuman keskiössä ovat rauhankasvatus, kulttuuriperintö, kestävä tulevaisuus sekä luovan ilmaisun mahdollisuudet.
Itsemyötätunnon pelko voi lisätä perfektionististen urheilijoiden mielenterveyden haavoittuvuutta4.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Perfektionistinen käyttäytyminen on yleistä kilpaurheilussa, mutta sen on todettu lisäävän mielenterveysongelmien riskiä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa erityisesti itsemyötätunnon pelko näyttäytyi merkittävänä mielenterveyden haavoittuvuutta lisäävänä tekijänä perfektionistisilla kilpaurheilijoilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme