Työvoimabarometri: Työmarkkinoiden näkymät varovaisen myönteiset, osaajapula lisääntyy seuraavan vuoden aikana Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinoiden näkymät ovat aiempaa myönteisemmät, vaikka työttömyys on edelleen korkealla ja maakunnissa on ollut merkittäviä muutosneuvotteluita. Yritysten odotukset tulevaisuudesta ovat kuitenkin positiiviset, merkittäviä investointeja on käynnissä sekä suunnitteilla ja Suomen talouden odotettu kasvu alkaa näkyä. Vuodesta 2027 odotetaan molemmissa maakunnissa nykyistä vahvempaa kehitystä sekä elinkeinoelämän että työmarkkinoiden osalta. 

Kainuun työmarkkinoiden keskeisiä haasteita ovat työikäisen väestön väheneminen sekä osaavan työvoiman saatavuus. Erityisen tärkeää on vapaana olevan työvoiman yhdistäminen kasvualojen tarpeisiin, kansainvälisten osaajien houkuttelu ja maahanmuuttajien alueelle sitouttaminen. Työmarkkinoiden tilanne on ollut Kainuussa pitkään vaimea, mutta edelleen osaajista on pulaa useilla aloilla etenkin kohtaanto-ongelmasta johtuen. Rekrytointitarpeiden odotetaan pikkuhiljaa lisääntyvän ja työllisyystilanteen parantuvan, mikä heikentää työvoiman saatavuutta.

Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinoilla työttömyyden kasvu ja avoimien työpaikkojen vähäinen määrä ovat lisänneet työvoiman ylitarjontaa useissa ammattiryhmissä. Tästä huolimatta osaavista työntekijöistä on ollut joillain aloilla myös pulaa, ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisessa on paikoin haasteita. Suurhankkeiden odotetaan lisäävän työvoiman kysyntää erityisesti rakentamisessa, teollisuudessa sekä kuljetuksen ja logistiikan aloilla vuodesta 2027 alkaen. Hankkeiden edetessä ja talouden elpyessä kilpailun osaavasta työvoimasta arvioidaan kiristyvän. Työvoimaa maakunnassa on saatavilla, mutta työvoimatarpeisiin vastaaminen vaatii osaamisen päivittämistä ja täsmäkoulutusta. 

Koulutus-, kulttuuri- ja viestintäaloilla eläköityminen ylläpitää työvoimatarvetta

Koulutusalalla väestön väheneminen haastaa Kainuussa palveluverkon kehittämistä, mutta samalla henkilöstön laajat eläköitymiset ylläpitävät rekrytointitarpeita. Maahanmuutto luo koulutuspalveluiden kysyntää sekä tarvetta kotoutumisen, kielituen ja monikulttuurisen opetuksen ammattilaisille. Kulttuuri- ja viestintäalalla nähdään kasvumahdollisuuksia erityisesti pelialan ja luovien alojen yhteistyössä sekä kulttuurimatkailussa. 

Pohjois-Pohjanmaalla koulutusalan kehitys eriytyy alueellisesti. Oulun seudun väestönkasvu, maahanmuutto ja korkeakoulukeskittymä tukevat koulutuspalveluiden kysyntää, kun taas muualla maakunnassa väestön väheneminen lisää paineita palveluverkon sopeuttamiseen. Henkilöstön eläköityminen kuitenkin ylläpitää rekrytointitarpeita koko maakunnassa. Kulttuuri- ja viestintäalalla Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuosi on vahvistanut alan näkyvyyttä, mutta pidemmän aikavälin työllisyysvaikutukset ovat vielä avoimia.

Teknologinen kehitys, erityisesti tekoäly ja digitaaliset työvälineet, muuttaa työn sisältöjä ja kasvattaa data-, digi- ja kyberturvallisuusosaamisen merkitystä koko toimialalla. Erityisopettajien ja varhaiskasvatuksen kysynnän arvioidaan pysyvän vahvana. Kulttuuri- ja viestintäalalla työvoiman tarjonnan arvioidaan säilyvän kysyntää suurempana, mutta samalla työnantajien kasvava tarve monipuoliselle osaamiselle aiheuttaa kohtaantohaasteita.

Matkailussa kansainvälinen kasvu vahvistaa näkymiä

Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalveluiden näkymät ovat Kainuussa vakaat ja kansainvälisen matkailun kasvu tukee alan kehitystä. Ulkomaiset tilauslennot, suuret investoinnit sekä datakeskusrakentaminen luovat uusia mahdollisuuksia matkailuyrityksille. Kasvua hidastavat pk-yritysten vaikea taloustilanne ja ohjelmapalveluiden kehittämistarpeet.

Pohjois-Pohjanmaalla toimialan näkymät ovat myönteiset. Matkailun kasvu, Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi sekä majoituskapasiteettiin tehtävät investoinnit vahvistavat alan kehitystä. Myös lentoyhteyksien lisääntyminen tukee matkailun saavutettavuutta ja kansainvälistymistä. Kustannusten nousu näkyy kuitenkin kysynnässä erityisesti ravintola-alalla.

Alan työvoiman saatavuus on viime vuosina helpottunut, mutta talouden vahvistuminen lisää jälleen rekrytointitarpeita. Alan vetovoimaa tulisi kuitenkin pystyä parantamaan ja kohtaanto-ongelmaa aiheuttavat muun muassa työn kausiluonteisuus, lyhyet työsuhteet ja matala palkkataso. Myös maahanmuuttajien osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. 

Tarvetta alalla on etenkin ravintolatyöntekijöille. Matkailualalla tarvitaan moniosaamista, joustavuutta, asiakaspalvelutaitoja, digitaitoja, myynti- ja markkinointiosaamista sekä yhä enemmän tekoälyosaamista.

Työvoiman saatavuus on ratkaiseva kasvun edellytys

Osaavan työvoiman saatavuus on yksi suurimmista pitkän aikavälin haasteista sekä Kainuussa että Pohjois-Pohjanmaalla. Väestökehitys, työelämän muuttuvat osaamistarpeet, talouskasvu ja investointien synnyttämä työvoimakysyntä kiristävät kilpailua osaajista. Työvoiman saatavuuden haasteet näkyvät maakunnissa eri tavoin, mutta yhteistä on tarve vahvistaa alueiden veto- ja pitovoimaa sekä hyödyntää nykyistä paremmin myös kansainvälistä työvoimaa. 

Alueiden menestys riippuu siitä, kuinka hyvin osaajia pystytään houkuttelemaan ja pitämään alueella sekä siitä, kuinka tehokkaasti työvoiman kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan.

Työvoimabarometrin tulokset on julkistettu sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Työvoimabarometrissa arvioidaan työvoima- ja osaamistarpeita työmarkkinoiden kohtaannon näkökulmasta vuoden päähän. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla arvioitiin tänä syksynä kaksi toimialaa eli koulutus, kulttuuri ja viestintä sekä majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut. Elinvoimakeskuksen järjestämissä tilaisuuksissa koottiin ko. toimialojen lisäksi myös arvioita elinkeinoelämän yleisistä näkymistä.