Työvoimabarometri 2026: Kasvu tarvitsee osaajia, vaikka työttömyys pysyy korkealla

Syksyn 2026 ennakointikierroksella arvioitiin alueiden yleisiä kehitysnäkymiä sekä koulutus-, kulttuuri- ja viestintäalaa kaikilla alueilla. Lisäksi kukin elinvoimakeskus tarkasteli yhtä alueelleen keskeistä toimialaa. Valinnaisia toimialoja ovat majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut, teknologiateollisuus ja -palvelut, prosessiteollisuus ja -tuotanto, luonnonvarat, Arviot täydentävät ammatti- ja osaamistarvetietoa kuvaamalla työvoiman kysyntään vaikuttavia alueellisia ja toimialakohtaisia muutoksia.

Työttömyys pysyy korkealla, vaikka näkymät ovat aiempaa valoisammat

Työmarkkinoiden tilanne on edelleen kaksijakoinen. Vaikka talouden näkymät ovat osin parantuneet, työttömyys on monilla alueilla korkealla tasolla. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat lisääntyneet, avoimia työpaikkoja on aiempaa vähemmän ja työnantajat ovat olleet varovaisia uusissa rekrytoinneissa.

Työttömyyden kasvun arvioidaan kuitenkin vähitellen hidastuvan. Vuonna 2027 työvoiman kysyntää voivat vahvistaa investointien eteneminen, viennin elpyminen ja kotimaisen kysynnän piristyminen.

Keskeinen haaste on edelleen työmarkkinoiden kohtaanto. Vaikka työnhakijoita on paljon, työnantajat eivät aina löydä tehtäviin tarvittavaa osaamista, pätevyyttä tai kokemusta.

Kohtaanto-ongelmat ovat työvoimapulaa yleisempi haaste

Tällä ennakointikierroksella tarkasteltiin työvoimapula-ammattien lisäksi aiempaa laajemmin kohtaanto-ongelma-ammatteja sekä tulevaisuuden osaamistarpeita.

Tulosten perusteella Suomen työmarkkinoita ei tällä hetkellä kuvaa yleinen työvoimapula, vaan osaamisen ja työvoiman kysynnän kohtaamattomuus. Pula keskittyy ammatteihin, joissa vaaditaan erityistä pätevyyttä, kelpoisuutta tai vaikeasti korvattavaa kokemusta.

Suurinta työvoimapulaa arvioidaan olevan erityisopettajista, varhaiskasvatuksen opettajista, yleislääkäreistä, hitsaajista ja kaasuleikkaajista sekä koneenasettajista ja koneistajista. Pulaa esiintyy myös esimerkiksi psykologeista, erikoislääkäreistä, sähköalan ammattilaisista sekä useista teollisuuden ja ohjelmistoalan tehtävistä.

Työvoimapulaa yleisempi ongelma on kuitenkin se, että työnhakijoiden osaaminen ei vastaa työnantajien tarpeita. Kohtaanto-ongelmia esiintyy niin kasvavilla kuin heikomman kysynnän aloillakin. Työvoimaa voi olla saatavilla, mutta tehtävien edellyttämää osaamista, pätevyyttä, kokemusta tai mahdollisuutta liikkua työn perässä ei aina löydy.

Eniten kohtaanto-ongelmia arvioidaan olevan ravintola- ja suurtaloustyöntekijöiden, hitsaajien, koneistajien, opettajien sekä metallialan kokoonpanijoiden ammateissa.

Tekoälyosaaminen ja työelämätaidot korostuvat

Työvoimabarometrin tulokset tarjoavat myös näkymän tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Yleisimmin esiin nousivat työelämätaidot, tekoälyosaaminen, moniosaaminen sekä myynnin ja markkinoinnin osaaminen. Lisäksi korostuivat muun muassa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot, kieli- ja kulttuuriosaaminen, digitaidot, turvallisuusosaaminen, jatkuva oppiminen sekä kyky toimia muutoksissa.

Kasvu edellyttää osaamisen liikkuvuutta

Alue- ja toimiala-arvioiden perusteella työmarkkinoiden suurin kysymys ei ole pelkästään työvoiman määrä, vaan se, kuinka hyvin osaaminen siirtyy uusiin tehtäviin ja kasvaville aloille.

Kasvun toteutuminen riippuu pitkälti investointien etenemisestä sekä siitä, löytyykö hankkeisiin riittävästi osaavaa työvoimaa. Osaajien saatavuus voi muodostua kasvun esteeksi samaan aikaan, kun työttömyys pysyy korkeana.

Työvoimabarometrin syksyn 2026 ennakointikierroksen tulokset julkaistaan miniwebinaarissa perjantaina 13.11. klo 10.
Tapahtuman jälkeen tulokset ovat saatavilla Työvoimabarometrin verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Timo Bergman
Johtava asiantuntija
Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus)
tyovoimabarometri@keha-keskus.fi