3,5 miljoonaa euroa taiteeseen, tieteeseen ja kansanvalistukseen Alfred Kordelinin säätiöltä
17.11.2026 09:21:27 EET | Alfred Kordelinin säätiö | Tiedote
Alfred Kordelinin säätiö on jakanut 3,5 miljoonaa euroa taiteen, tieteen ja kansanvalistuksen edistämiseen. Apuraha myönnettiin 68 hakijalle. Henkilökohtaiset apurahat ovat suuruudeltaan 45 000 euroa ja hankkeille myönnettävät apurahat 50 000–100 000 euroa. Yhteisenä nimittäjänä on tavoitteellinen työskentely ja katseen suuntaaminen pidemmälle apurahakauden yli.

Alfred Kordelinin säätiön tieteen, taiteen ja kansanvalistuksen apurahat olivat haettavana elokuussa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 1946, joista 552 tieteisiin, 974 taiteisiin ja 420 kansanvalistukseen.
”Hakemukset olivat kauttaaltaan hyvin tasokkaita ja moni hieno hanke jäi valitettavasti myös tällä kertaa ilman apurahaa”, säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk kertoo. ”Hakemukset heijastelevat aina aikaansa – nopeasti muuttuva maailmantilanne ja yhteiskunnalliset haasteet näkyivät aiheissa ja teemoissa tänä vuonna vahvasti.”
Tieteen hakemusmäärät kasvoivat 65 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Apuraha on suunnattu hiljattain väitelleille tohtoreille ja mahdollistaa etenemisen työelämässä. Apurahat kohdennettiin vastavalmistuneille tohtoreille ensimmäisen kerran viime vuonna, aiemmin säätiö jakoi apurahoja väitöskirjojen viimeistelyyn.
”Kasvanut tieteen hakemusmäärä kertoo varmasti siitä, että viestintämme tavoitti tänä vuonna aiempaa useamman, mutta on myös merkki apurahojen kiinnostavuudesta”, Erik Båsk summaa. ”Uravaihe tohtorintutkinnon jälkeen on kriittinen ja apurahalle ja sen luomalle kannustukselle on suurta kysyntää. Tohtorikoulutuspilotin myötä tohtoreita tulee valmistumaan lähivuosina myös aiempaa enemmän.”
Uusia näyttämöteoksia kansainvälisille lavoille ja uutta kotimaista kirjallisuutta – 1,7 miljoonaa taiteen apurahoina
Taiteen apurahat ovat haettavissa eri taiteenaloille vuorovuosittain: tänä vuonna hakuvuorossa olivat kaunokirjallisuus ja näyttämötaiteet. Apuraha myönnettiin 34 hakijalle: kaunokirjallisuuden hakijoista apurahan sai 16 ja näyttämötaiteen hakijoista 18. Apurahoina myönnetty kokonaissumma on 1,7 miljoonaa euroa.
Yhteisöille myönnettävät apurahat uudistavat taiteen kenttää ja luovat uudenlaisia sisältöjä, toimintatapoja tai yleisökokemuksia.
Association WHS ry saa 76 000 euroa taikuri, kuvataiteilija Kalle Nion uuden näyttämöteoksen toteuttamiseen. Tanssin, sirkuksen, taikuuden ja kuvataiteen rajapinnoilla liikkuva teos tutkii näkymätöntä ja saa ensi-iltansa kesällä 2028. Kalle Nio on Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä näyttämöohjaajia, jonka edellinen ohjaus Tempo on nähty jo 15 eri maassa. Myös uusi teos matkaa ensi-iltansa jälkeen laajalle kiertueelle. Tuotannossa ja työryhmässä yhdistyvät suomalainen ja kansainvälinen osaaminen.

Suomen Benelux-instituutti toteuttaa vuoden mittaisen esittävän taiteen kokonaisuuden Belgiassa. Hanke nostaa suomalaisia sekä Suomessa asuvia ja työskenteleviä taiteilijoita ja heidän osaamistaan esille Benelux-alueella ja edistää taiteilijoiden kansainvälistä uraa. Kumppanina hankkeessa toimii merkittävä belgialainen taideorganisaatio VIERNULVIER (404), jonka ohjelmisto sisältää muun muassa esittävää taidetta, musiikkia, kirjallisuutta ja teatteria. Hanke saa Kordelinin säätiöltä 100 000 euron apurahan.
Taiteen henkilökohtaisissa apurahoissa tavoitteena on apurahansaajan kehittyminen ammattitaiteilijana ja erottautuminen taiteen kentällä. Apurahoilla tuetaan myös kansainvälistymistä. Henkilökohtaiset apurahat ovat suuruudeltaan 45 000 euroa.
Tanssitaiteen ja koreografian kandidaatti Alen Nsambu toteuttaa apurahalla uuden blacklight-teoksen. Nuoren koreografin ensimmäinen ryhmäteos saa ensi-iltansa Zodiak – Uuden tanssin keskuksessa. Esitys tarkastelee mustuuden, pimeyden ja vaarallisuuden kietoutumisia länsimaisessa kontekstissa. Apurahalla syvennetään myös tekijän koreografista työskentelyä ja vahvistetaan kansainvälisiä verkostoja.

Kirjailija, näytelmäkirjailija, pelisuunnittelija Mike Pohjola saa apurahan pelillisten näytelmien suunnitteluun, käsikirjoittamiseen ja dramaturgian kehittämiseen. Pohjolan tavoitteena on kehittää uudenlainen esityskonsepti, jossa yleisön toiminta on osa teatteriteoksen rakennetta.
Kirjallisuuden puolelta apurahan saavat muun muassa romaanikirjailijat Laura Gustafsson, Anna-Kaari Hakkarainen ja Juhani Karila sekä runoilija Kaija Rantakari. Pitkän linjan lastenkirjailija Kaisa Happonen saa apurahan saturomaanitrilogian suunnittelutyöhön ja kahden ensimmäisen osan kirjoittamiseen ja suomentaja Kaijamari Sivil englanninkielisen kirjallisuuden suomentamiseen. Elokuvaohjaaja Klaus Härön apurahakaudella syntyy uusi elokuvakäsikirjoitus.

Ydinenergian ympäristövaikutuksista arkeologiaan – 1,1 miljoonaa euroa vastavalmistuneille tohtoreille
Kordelinin säätiön tieteen apuraha on 45 000 euroa ja suunnattu uransa alkuvaiheessa oleville tohtoreille. Apurahoja myönnettiin elokuun haussa 24, joista seitsemän humanistisiin tieteisiin, yhdeksän yhteiskuntatieteisiin ja kahdeksan luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin. Apurahoina jaettiin yhteensä 1,1 miljoonaa euroa.
Uratavoitteina hakemuksissa korostuivat tutkijanura ja akateeminen urapolku, mutta myös yrittäjyys ja erilaiset urapolkujen yhdistelmät kiinnostavat vastaväitelleitä.

Filosofian tohtori Marko Ylösen tutkimus selvittää ydinenergian käyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia. Ylönen tarkastelee ydinpolttoainekierrossa vapautuvia metalleja – berylliumia, uraania, antimonia ja toriumia – ja tutkii laboratorioaltistuskokeilla, miten metallien pitoisuudet ja kemialliset muodot vaikuttavat niiden biokertymiseen ja haitallisuuteen makean veden ympäristöissä. Tutkimus tuottaa ajantasaista tietoa erityisesti Suomen olosuhteisiin ja tukee ympäristöriskien arviointia.
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia voidaan ehkäistä tarjoamalla tukea henkilöille, joilla on kohonnut riski syyllistyä rikokseen. Ennaltaehkäisevä tekijätyö ei Suomessa ole kuitenkaan vakiintunut osaksi julkista palvelujärjestelmää. Tutkijatohtori Maria Vihlmanin hankkeessa luodaan kokonaiskuva siitä, miten ennaltaehkäisevä työ voidaan integroida nykyisiin rakenteisiin. Tutkimuksessa selvitetään hallinnollisia, lainsäädännöllisiä ja rahoituksellisia edellytyksiä sekä tekijöitä, jotka tukevat palveluun hakeutumista ja sitoutumista.

Eläimistä, eläinten jäänteistä ja eläinnäytteistä tuli 1800-luvulla tapa rakentaa ja esittää tieteellistä tietoa sekä välittää sitä eteenpäin laajemmille yleisöille. Filosofian tohtori Aino Kirjosen tutkimus saattaa yhteen tieteenhistorian, eläinhistorian ja kokemuksen historian. Tutkimus kysyy, miten tunteet ja aistit muovasivat 1800-luvulla biologien, museovieraiden ja työntekijöiden kokemuksia kuolleiden eläinten kohtaamisesta luonnonhistoriallisissa museoissa.
Filosofian tohtori Nikolai Paukkonen tutkii 2020-luvun teknologisten murrosten vaikutusta arkeologiseen tutkimukseen. Arkeologia on ollut tieteenalana ennakkoluuloton uusien menetelmien ja tekniikoiden käyttäjä. Paukkonen kysyy tutkimuksessaan, miten esimerkiksi lisääntynyt kielimallien, kohteentunnistuksen ja 3D-fotogrammetrian käyttö muuttavat sitä, mitä arkeologia oikeastaan on ja miten sitä tehdään.
Työperäinen hyväksikäyttö, Amazonin lajikato ja manosfääri – kansanvalistuksen aiheet vahvasti yhteiskunnallisia
Kansanvalistuksen apurahoja myönnetään hankkeisiin, jotka vahvistavat tutkitun ja asiantuntijuuteen perustuvan tiedon asemaa, kriittistä ajattelua sekä edistävät tiedon jakamista laajalle yleisölle. Henkilökohtaisia apurahoja myönnettiin elokuun haussa viisi ja hankeapuraha niin ikään viidelle hakijalle, apurahoina jaettiin yhteensä 700 000 euroa.
Työperäinen hyväksikäyttö on vakava mutta suurelta osin piiloon jäävä ongelma. Finnwatch käynnistää apurahan turvin tutkimusohjelman, joka tuottaa tietoa Suomessa esiintyvästä ulkomaisen työvoiman työriistosta erityisesti yritysvastuun näkökulmasta. Hanke pyrkii paljastamaan yritysten ja julkisten hankkijoiden suomalaisissa alihankintaketjuissa esiintyviä ohjelmakohtia, puuttumaan ongelmien juurisyihin ja kirittämään yrityksiä sekä päättäjiä ongelmien korjaamiseksi. Hanke saa Kordelinin säätiöltä 100 000 euroa.
Valtiotieteen maisteri, dokumenttielokuvaohjaaja Kati Juurus saa 45 000 euroa dokumenttielokuvan sisällölliseen ja taiteelliseen työstämiseen. Elokuva kertoo suomalaisista biodiversiteettitutkijoista, joiden työ ja intohimo on etsiä ja löytää tuntemattomia lajeja Amazonin sademetsästä ja selvittää, mikä näiden lajien tehtävä on kaikkialle ulottuvassa elämän verkossa. Koko maailman ilmasto- ja vesistötasapainoa säätelevän Amazonian suojeleminen ei ole olennaista vain yksittäisten lajien vaan koko planeettamme tulevaisuuden kannalta.

Misogynistinen, radikaali miesasia on noussut viime vuosina keskustelun aiheeksi ja leviää erityisesti sosiaalisen median alustoilla. Filosofian tohtori Matias Nurminen tutki tänä vuonna valmistuneessa väitöskirjassaan, miten manosfääriksi kutsutut miesten verkkoyhteisöt käyttävät tarinankerrontaa ideologiansa levittämiseen ja uusien jäsenten rekrytointiin. Nurminen jatkaa vuonna 2027 työtä aiheen parissa ja kirjoittaa manosfäärin historiasta, merkityksestä ja sen luomista uhkakuvista ensimmäisen yleistajuisen suomenkielisen tietokirjan. Hankkeen puitteissa järjestetään myös keskustelutilaisuuksia aihepiiristä tutkijoille ja ammattilaisille.

Koltansaame on uhanalaisin kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä, kieltä puhuu Suomessa vain noin 300 ihmistä ja sen siirtyminen uusille sukupolville on paikoin katkennut. Kolttakulttuurisäätiö sr:n hankkeen tuloksena syntyy verkkosivusto, joka kokoaa yhteen kieleen liittyvät tiedon, toimijat, tapahtumat, palvelut ja koulutukset. Hanke tekee näkyväksi koltansaamen kielen käyttäjiä, yksilökirjoittajia sekä erilaisia kielen ja kulttuurin osaajia. Hankkeen myötä vahvistuu myös ymmärrys koltansaamen kielen moninaisuudesta, käyttötarpeista ja merkityksestä. Alfred Kordelinin säätiö tukee hanketta 100 000 euron apurahalla.
Tiedot kaikista apurahansaajista löytyvät säätiön verkkosivuilta:
Kordelin.fi | Myönnetyt apurahat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara TervaApuraha-asiantuntija
Puh:040 125 3010saara.terva@kordelin.fiKuvat










Linkit
Alfred Kordelinin säätiö
Alfred Kordelinin säätiö edistää sivistyksen läpimurtoja. Tuemme suomalaista tiedettä, taidetta ja kansanvalistusta – käytämme tarkoituksemme toteuttamiseen vuosittain yli kuusi miljoonaa euroa. Liikemies, maanviljelysneuvos Alfred Kordelinin testamentin pohjalta vuonna 1918 perustettu säätiö on yksi Suomen vanhimmista apurahasäätiöistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Alfred Kordelinin säätiö
Vilma Jäälle, Jaan Praksille ja Mari Leppäselle Alfred Kordelinin palkinnot24.9.2026 18:30:00 EEST | Tiedote
50 000 euron arvoinen Alfred Kordelinin palkinto on Suomen merkittävimpiä vuosittain myönnettäviä tunnustuksia. Palkinnot myönnetään yhteiskunnallisesti vaikuttavasta ja ajankohtaisesta toiminnasta taiteen, tieteen tai kansanvalistuksen hyväksi.
Recipients of the Alfred Kordelin Prize: Vilma Jää, Jaan Praks and Mari Leppänen24.9.2026 18:30:00 EEST | Press release
The €50,000 Alfred Kordelin Prize is one of Finland’s most prestigious annual awards. It is awarded for socially impactful and topical contributions that advance science, research, the arts and public education.
Kimmo Schroderus verk från skulpturutställningen från Gullranda fortsätter till Talludden11.9.2026 13:32:06 EEST | Pressmeddelande
Kimmo Schroderus verk, som visades i trädgården på Gullranda i somras, flyttas till republikens presidents tjänstebostad för vintern. På Talludden ordnas öppet hus fredagen den 18 september 2026.
Kultarannan veistosnäyttely saa jatkoa Mäntyniemessä11.9.2026 13:32:06 EEST | Tiedote
Kesällä Kultarannan puutarhassa esillä olleet Kimmo Schroderuksen teokset siirtyvät talveksi tasavallan presidentin virka-asunnon puutarhaan. Mäntyniemessä järjestetään avoimien ovien päivä perjantaina 18. syyskuuta 2026.
From Kultaranta to Mäntyniemi: Schroderus’ Sculptures Move to the President’s Official Residence11.9.2026 13:32:06 EEST | Press release
Kimmo Schroderus’s sculptures, exhibited in the gardens of Kultaranta, The President of the Republic of Finland’s summer residence, this summer, will be relocated to Mäntyniemi, the President’s official residence in Helsinki, for the winter season. Mäntyniemi will open its doors to the public on 18 September 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme