Ilmastopaneelin raportti: Maa- ja metsätaloudessa ja maankäytössä voidaan merkittävästi vähentää päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja
17.11.2026 01:00:00 EET | Ilmastopaneeli | Tiedote
Maatalouden, metsätalouden ja maankäytön päästöjä voidaan vähentää merkittävästi vettämällä turvemaapeltoja, hillitsemällä metsäkatoa ja kasvattamalla metsien hiilivarastoa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia ohjauskeinoihin ja tukipolitiikkaan.
Suomen ilmastopaneelin tänään julkaistu raportti kokoaa yhteen ajantasaista tutkimustietoa AFOLU-sektorin eli maatalouden, metsätalouden ja maankäytön päästövähennysmahdollisuuksista kustannusvaikutuksineen. Maankäyttösektorin ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöt olivat kolmannes Suomen vuoden 2024 kokonaispäästöistä.
Raportin tulosten perusteella päästövähennysten kannalta merkittävimpiin ja kustannusvaikutuksiltaan parhaisiin toimiin kuuluvat turvemaapeltojen vettäminen, metsäkadon hillitseminen ja metsien hiilivaraston kasvattaminen. Ilmastotoimien vauhdittaminen edellyttää lähivuosina merkittäviä muutoksia muun muassa tukien kohdentamiseen, päästöjen hinnoitteluun ja markkinoihin sekä neuvontaan ja koulutukseen.
Tulosperusteisia tukia, muutosmaksuja ja taloudellista kannattavuutta
Turvemaapeltojen vettäminen vähentää päästöjä nopeasti. Turvepeltojen vettämiseen tarvitaan investointeja, joihin voidaan kannustaa tulosperusteisilla tuilla. Päästövähennystoimien perusteella maksettavat tuet lisäisivät myös maanomistajien valmiuksia osallistua vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin. Ympäröivä maankäyttö voi estää vedenpinnan nostoa ja siksi toimien suunnittelu valuma-aluetasolla takaa kustannusvaikuttavuutta.
Metsäkadon hillitseminen on välttämätöntä. Metsäkatoa hillitsemällä voidaan vähentää päästöjä, jotka koostuvat metsien hiilivaraston ja hiilinielun menetyksestä sekä maankäytön muutoksen jälkeen syntyvistä maaperän päästöistä. Riittävän korkea maankäytön muutosmaksu hillitsisi uusien turvepeltojen raivausta ja keräisi metsäkatoa aiheuttavista rakennushankkeista tuloja valtiolle.
Metsien hiilivarastoja pitää kasvattaa aikailematta. Metsätaloudessa kustannusvaikuttavinta on vahvistaa viime vuosikymmenen aikana olemattomiin heikentynyttä hiilinielua kiertoaikoja pidentämällä, harvennushakkuita lieventämällä ja turvemailla jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtymällä, jotka voivat olla joillekin metsänomistajille jopa taloudellisesti kannattavampia kuin nykyisenkaltainen metsänhoito.
Raportissa on käsitelty maatalouden osalta tuotantoeläinten ruoansulatuksen päästöjä, lannankäsittelyn päästöjä, peltojen lannoitusta, kivennäismaapeltoja, turvemaan peltoja ja maatalouden energiankäyttöä. Metsätalouden puolelta tietoa on metsänhoidosta, ojitettujen turvemaametsien käsittelystä, metsänlannoituksesta, puuston varhaiskehityksen ohjaamisesta, säästöpuista ja kuolleen puun hiilivaraston lisäämisestä sekä puutuotteista ja tuotantorakenteesta. Maankäytön muutoksista on tarkasteltu metsäkadon välttämistä, suojelualueiden perustamista, kosteikoiksi ennallistamista ja turvetuotantoalueiden jatkokäyttöä.
Uusia ansaintamahdollisuuksia valtiolle ja maanomistajille
Julkisella ohjauksella uudistetaan maatalouden, metsätalouden ja maankäytön rakenteita. Ilmastopolitiikan vaikuttavuus voi jäädä olemattomaksi, jos samaan aikaan tukipolitiikka ohjaa toimijoiden valintoja päästöjä lisäävään suuntaan.
Ilmastotoimia vauhdittamaan tarvitaan lähivuosina mittavia muutoksia kansalliseen ja EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, tukien kohdentamiseen, päästöjen hinnoitteluun ja markkinoihin sekä neuvontaan ja koulutukseen.
– Kaikki keinot tarvitaan käyttöön. Raportissa nostamme esiin ilmastovaikutuksiltaan merkittävimmät ja kustannusvaikuttavimmat toimet, joihin voi tarttua heti. Niiden toteuttaminen on täysin mahdollista, painottaa Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.
Erityisesti toimintaa laajasti ja nopeasti muuttavat taloudelliset ohjauskeinot ovat tarpeen, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti. Tukia tulee muuttaa siten, että ilmastolle haitallinen toiminta rajataan tukien ulkopuolelle ja ilmastoperusteisia tukia lisätään tulosperusteisesti.
Maatalouden, metsätalouden ja maankäytön ilmastotoimet luovat myös ansaintamahdollisuuksia sekä valtiolle että maanomistajille. Monet maankäyttösektorin toimet tukevat monihyötyisesti ilmastotavoitteita, luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua.
Lisätietoja:
- Raisa Mäkipää, Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori, raisa.makipaa@luke.fi, 029 532 2197
- Heikki Lehtonen, Ilmastopaneelin jäsen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori, heikki.lehtonen@luke.fi, 029 532 6316
- Jyri Seppälä, Ilmastopaneelin puheenjohtaja ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori, jyri.seppala@syke.fi, 040 740 1708
Yhteyshenkilöt
Laura TicklénViestintäasiantuntijaSuomen ilmastopaneeli
Puh:050 595 2412laura.ticklen@ilmastopaneeli.fiSuomen ilmastopaneeli
Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Koostamme tutkittua tietoa ja annamme suosituksia ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin monitieteistä asiantuntemusta hyödyntäen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli
COP31: Ilmastopaneelin asiantuntijat median käytettävissä4.11.2026 10:05:00 EET | Tiedote
YK:n ilmastokokous COP31 järjestetään 9.–20.11.2026 Antalyassa, Turkissa. Suomen ilmastopaneeli tukee Suomen neuvottelijoita paikan päällä ja tarjoaa monitieteistä asiantuntemustaan myös median käyttöön.
Ilmastopaneelin politiikkasuositukset: Vaikuttavuutta päästöjen vähentämiseen ja nielujen vahvistamiseen27.10.2026 01:00:00 EET | Tiedote
Seuraavan hallituksen on tehtävä määrätietoisia päätöksiä Suomen ilmastopolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ilmastopaneeli ehdottaa poliittisten päätösten tekijöille esimerkiksi eläin- ja kasviperäisen proteiinin yhtä suuren osuuden tavoittelua ruoan kulutuksessa sekä puhtaan sähkön riittävyyden turvaamista keskeisille vähähiilisille investoinneille.
Kutsu julkaisutilaisuuteen: Ilmastopaneelin politiikkasuositukset 202613.10.2026 12:05:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa Suomen ilmastopaneelin politiikkasuositusten avoimeen julkaisutilaisuuteen tiistaina 27.10.2026 kello 9.00-10.30.
Ilmastopaneelin julkilausuma: Ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantaa ja sopeutumista on vahvistettava saamelaisten kotiseutualueella7.10.2026 13:01:00 EEST | Tiedote
Suomen ilmastopaneeli osallistuu saamelaisen ilmastoneuvoston 7.–8.10.2026 järjestämään seminaariin ”Monitieteinen ilmastonmuutostutkimus ja saamelainen perinteinen tieto nyt ja tulevaisuudessa arktisella alueella” sekä julkaisee sen yhteydessä oheisen julkilausuman.
Ilmastopaneelin muistio: Ilmastonmuutos on nopeutunut – riskit kasvavat lämpenemisen myötä6.10.2026 01:00:00 EEST | Tiedote
Maailman keskilämpötila on noussut jo lähelle Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tasoa, ja pitkän aikavälin lämpenemisen arvioidaan ylittävän sen lähivuosina. Suomen ilmastopaneelin uusin muistio tarjoaa tiiviin ja ajantasaisen tilannekuvan ilmastonmuutoksen etenemisestä ja vaikutuksista Suomessa ja maailmanlaajuisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme