Suomalainen startup-kenttä kypsyy: uusia yrityksiä syntyy vähemmän, mutta kasvun kärki vahvistuu

Selvityksessä tunnistettiin yli 4000 startup-lähtöistä yritystä, joista noin 1800 on aikaisen vaiheen startupeja. Koko yritysjoukko työllisti vuonna 2024 yli 50 000 ihmistä globaalisti ja teki yhteensä yli 13 miljardia euroa liikevaihtoa.

Uusia startupeja syntyy aiempaa vähemmän. 2022–2023 vuositasolla rekisteröitiin keskimäärin 260 uutta startupia, kun 2015–2019 keskiarvo oli noin 340. Koronavuodet olivat poikkeus: silloin uusia startupeja perustettiin poikkeuksellisen paljon. Tyypillinen startup on myös muuttunut: sillä on enemmän liikevaihtoa, ja ensimmäistä rahoituskierrosta keräävät tiimit ovat aiempaa pienempiä.

”Suomalainen startupekosysteemi on ottanut kasvuloikan. Erityisesti syväteknologiasta on tullut suomalaisen startup-kentän kärki. Oura ohittaa jo Woltin ja Supercellin exit-vuoden liikevaihdon, ja tämän vuoden listautumiset – IQM, Sensofusion ja SteadyEnergy – osoittavat, että syväteknologiasta voi kasvaa pörssiyhtiö. Jokainen tällainen menestystarina houkuttelee osaajia ja pääomaa ja näyttää tietä seuraaville”, kommentoi Henri Hakamo, Tesin strategia- ja tutkimusjohtaja.

Tekoälystartupien määrä on kasvanut nopeasti. Vuonna 2020 vain kaksi prosenttia uusista startupeista oli tekoäly-yrityksiä, mutta alustavien tietojen mukaan vuonna 2025 osuus oli jo noin 14 prosenttia. Vuodesta 2020 lähtien Suomessa on tunnistettu noin sata tekoälystartupia, valtaosa niistä on perustettu 2023 tai myöhemmin. Useimmat niistä kehittävät tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia.

”Tekoälyn globaali nousu näkyy myös Suomessa, ja startupeissa, jotka usein tarttuvat uuteen teknologiaan ensimmäisinä. Rauhallisen alun jälkeen vauhti on kiihtynyt: jo joka seitsemäs uusi startup on tekoäly-yritys, ja lähes kolmanneksella scaleupeista tekoäly on keskeistä liiketoimintaa. Uudessa sukupolvessa on aineksia kansainvälisiin menestystarinoihin”, kommentoi Hakamo.

Ulkomaiset sijoittajat mukana yhä useammalla rahoituskierroksella

Ulkomaiset sijoittajat osallistuvat suomalaisten startupien rahoituskierroksille aiempaa useammin. Vuosina 2021–2026 ulkomainen sijoittaja oli mukana 60 prosentissa toisista rahoituskierroksista, kun vuosina 2010–2015 osuus oli 25 prosenttia. Osallistuminen on lisääntynyt kaikilla kolmella ensimmäisellä kierroksella, mikä viittaa siihen, että ulkomaiset sijoittajat lähtevät mukaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.

”Ulkomaisten sijoittajien kasvava kiinnostus kertoo suomalaisten startupien laadun kehittymisestä. Varhaisimmissa vaiheissa kotimainen pääoma on kuitenkin edelleen ratkaisevassa asemassa: lähes kaksi kolmesta ensimmäisestä rahoituskierroksesta tehdään pelkästään kotimaisten sijoittajien voimin”, sanoo Jonne Kuittinen, Pääomasijoittajat ry:n varatoimitusjohtaja.

Noin kolmannes uusista startupeista saa ensimmäisen sijoituksensa kolmen vuoden kuluessa perustamisesta. Varhaisen vaiheen sijoitusten määrä ja summat ovat pysyneet viime vuosina melko tasaisina.

Rahoituksen kasvu kohdistuu myöhemmän vaiheen nopeasti kansainvälisellä skaalalla kasvaviin yrityksiin eli scaleupeihin. Ennakkotietojen mukaan scaleupien keräämä rahoitus nousi vuonna 2025 ennätykselliseen yli 1,5 miljardiin euroon. Merkittäviä rahoituskierroksia ovat keränneet muun muassa tutkasatelliitteja valmistava ICEYE ja tekoälyinfrastruktuuria kehittävä Verda.

Startup-lähtöiset yritykset panostavat tuotekehitykseen, ja niiden henkilöstö on monimuotoista

Startup-lähtöiset yritykset käyttivät vuonna 2024 tutkimukseen ja tuotekehitykseen lähes miljardi euroa. Se on noin kuudesosa yrityssektorin t&k-menoista. Vuodesta 2015 menot ovat kasvaneet keskimäärin 17 prosenttia vuodessa. Suurin harppaus otettiin vuonna 2021, jolloin menot kasvoivat yli 30 prosenttia edellisvuodesta.

”Suomen tavoitteena on nostaa t&k-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, ja tavoitteesta noin kaksi kolmasosaa on tarkoitus kattaa yksityisellä rahoituksella. Startup-lähtöisten yritysten t&k-menot ovat kasvaneet viime vuosina muuta yrityssektoria huomattavasti nopeammin, ja niiden osuus yritysten t&k-menoista on noin kuudesosa. Suomen uudistumisen kannalta ratkaisevaa on, että tutkimusosaaminen muuttuu tuotteiksi ja liiketoiminnaksi”, sanoo Amir Hassan, Suomen startup-yhteisön ekonomisti.

Startupien ja scaleupien henkilöstö on monimuotoistunut. Naisten osuus aikaisen vaiheen startupien työntekijöistä nousi 19 prosentista 30 prosenttiin vuosina 2015–2024. Scaleupeissa naisia on 28 prosenttia, mikä vastaa ICT-alan tasoa.

Ulkomaalaistaustaisia on aikaisen vaiheen startupien työntekijöistä noin viidennes ja scaleupien työntekijöistä kolmannes.

Startup-lähtöisissä yrityksissä työskenteli vuonna 2024 noin 9000 ihmistä tutkimus- ja kehitystehtävissä, ja heistä lähes tuhat oli tohtoreita. Tohtoreiden määrä on lähes nelinkertaistunut vuodesta 2015, ja heidän osuutensa t&k-henkilöstöstä on noussut noin 11 prosenttiin.

”Startup-lähtöiset yritykset ovat kasvava talouden tukijalka, ja lisäksi näistä yrityksistä on tullut merkittävä työnantaja korkeasti koulutetuille osaajille ja kiinnostava urapolku tohtorikoulutetuille. Ne houkuttelevat tutkijoita ja asiantuntijoita sekä Suomesta että kansainvälisesti, ja tämä näkyy myös niiden henkilöstön monipuolisessa taustassa”, sanoo Hassan.

Lue koko selvitys täältä (englanniksi).