Uusi kirja haastaa käsityksen kliinisestä masennuksesta yhtenä yhtenäisenä sairautena
16.11.2026 09:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Uudessa teoksessa tutkijat lähestyvät masennusta evoluutioteorian näkökulmasta ja haastavat käsityksen kliinisestä masennuksesta yhtenä yhtenäisenä sairautena. Tutkijat tuovat esiin 12 mahdollista masennukseen johtavaa kehityspolkua ja korostavat, että masennuksen hoidossa tulisi puuttua oireiden lisäksi niiden taustalla oleviin syihin.
Turun yliopiston evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantalan ja Uudessa-Seelannissa työskentelevän tutkija Severi Luodon mukaan saman masennusdiagnoosin saaneiden ihmisten oireet voivat poiketa huomattavasti toisistaan. Osa menettää ruokahalunsa, kun taas toiset syövät tavallista enemmän. Jotkut kärsivät unettomuudesta, kun taas toiset nukkuvat poikkeuksellisen paljon. Myös ihmisen puhe, liikkeet ja ajattelu voivat joko hidastua merkittävästi tai muuttua poikkeuksellisen levottomiksi. Tutkijoiden mukaan tämä herättää perustavanlaatuisen kysymyksen: onko masennus todella yksi sairaus vai joukko erilaisia tiloja, joilla on osittain samoja oireita?
Rantala ja Luoto tarkastelevat tätä kysymystä kirjassaan Depression: Evolution, Biology, and Treatments, jonka Cambridge University Press julkaisi lokakuussa 2026.
– Teos tarjoaa katsauksen masennuksen syitä, seurauksia ja hoitomenetelmiä koskevaan uusimpaan tutkimustietoon sekä tarkastelee masennusta erityisesti evolutiivisesta näkökulmasta. Kliininen masennus viittaa masennukseen, joka täyttää diagnostiset kriteerit. Termillä clinical depression tarkoitamme kirjassamme masennusta, joka täyttää vakavan masennushäiriön diagnostiset kriteerit, Rantala sanoo.
Kirjoittajien mukaan masennus on yhden yhtenäisen sairauden sijaan ennemminkin joukko erilaisia tiloja, jotka syntyvät erinäisten biologisten mekanismien ja elämäntilanteiden seurauksena.
Teoksessa esitellään kaksitoista polkua masennukseen
Rantala ja Luoto esittävät kirjassaan 12 mahdollista kliiniseen masennukseen johtavaa kehityspolkua, joita ovat esimerkiksi infektiot ja pitkäaikainen stressi. Tutkijoiden mukaan useat tämänkaltaiset tekijät voivat vaikuttaa samanaikaisesti tai peräkkäin. Erilaiset masennukseen johtavat kehityspolut voivat myös käynnistää erinäisiä biologisia mekanismeja, mikä saattaa heidän mukaansa selittää masennusoireiden huomattavaa vaihtelua ihmisten välillä.
Kirjoittajien mukaan luonnonvalinta on muovannut ihmisen mielialajärjestelmää siten, että se reagoi herkästi ympäristön muutoksiin, sillä tällaisesta mielialan reaktiivisuudesta on voinut olla hyötyä ihmisen evoluutiohistorian aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita, että samat reaktiot – tai sama reaktiivisuus – olisivat nykyisissä elinolosuhteissa aina tarkoituksenmukaisia.
– Ihmisten elintavat ovat muuttuneet valtavasti, mutta ihmismielen toimintaa ohjaavat edelleen suurelta osin psykologiset ja käyttäytymiseen liittyvät sopeumat, jotka ovat kehittyneet ihmisen evolutiivisessa historiassa. Tämän vuoksi aiemmin hyödylliset mielialareaktiot voivat nykyään muuttua liian voimakkaiksi tai pitkäkestoisiksi. Ne voivat johtaa masennusoireisiin, jotka eivät enää auta ratkaisemaan niitä ongelmia, jotka alun perin laukaisivat mielialan muutoksen, Rantala kertoo.
– Yksi mahdollinen selitys masennuksen yleisyydelle nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa on se, että nykyiset elintavat voivat altistaa krooniselle stressille ja elimistön matala-asteiselle tulehdukselle. Pitkittynyt stressi ja matala-asteinen tulehdus vaikuttavat mielialaan ja käyttäytymiseen. Ne voivat voimistaa ja pitkittää esimerkiksi läheisen kuoleman tai parisuhteen päättymisen aiheuttamia tunnereaktioita. Näin alun perin tarkoituksenmukainen mielialan muutos voi kehittyä pitkäkestoiseksi masennukseksi, Luoto selittää.
Tutkijat: ”masennuksen hoidossa tulisi puuttua oireiden lisäksi niiden taustalla oleviin syihin”
Kirjoittajien mukaan pitkittynyt stressi ja elimistön matala-asteinen tulehdus voivat olla merkittäviä tekijöitä joidenkin masennustilojen synnyssä ja pitkittymisessä. Siksi näihin mekanismeihin vaikuttavat elämäntapamuutokset voivat auttaa sekä ehkäisemään masennusta että lievittämään sen oireita.
Kirjassa tarkastellaan laajasti uusinta tutkimustietoa elämäntapojen ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä sekä lupaavimmista lääkkeettömistä hoitomuodoista. Erityisesti liikunta, luonnossa oleskelu, terveellinen ruokavalio, tietyt ravintolisät ja stressinhallintamenetelmät voivat tarjota tutkijoiden mukaan keinoja masennuksen ehkäisyyn ja hoitoon.
Kirjoittajat eivät lähtökohtaisesti kiistä masennuslääkkeiden merkitystä masennuksen hoidossa, mutta huomauttavat, että lääkkeet kohdistuvat ensisijaisesti masennusoireiden lievittämiseen.
– Masennuksen tehokas hoito edellyttää, että ymmärrämme sen, millaisia oireita ihmisellä on, mutta myös sen, miksi hän on alun perin masentunut. Pelkän oireiden lääkehoidon sijaan tulisi pyrkiä tunnistamaan ja mahdollisuuksien mukaan korjaamaan myös masennuksen taustalla olevia juurisyitä ja siihen vaikuttavia muita mekanismeja, tutkijat korostavat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus J. RantalaTurun yliopisto
Puh:050 369 7417markus.rantala@utu.fiSeveri LuotoAucklandin yliopisto
Puh:+64 22 439 7351tluo230@aucklanduni.ac.nzLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Tutkijat saivat ennennäkemättömän määrän uutta tietoa avaruudesta12.11.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Kansainvälisessä tutkimusprojektissa julkaistiin avaruudesta valtava määrä havaintoja, jotka muodostavat yhdessä suurimman avaruudesta koskaan tuotetun taivaan kartan. Merkittävä osa löytöä ovat tuhannet uudet erittäin todennäköiset vahvat gravitaatiolinssit.
MS-taudille löytyi uusi verestä mitattava merkkiaine12.11.2026 10:11:23 EET | Tiedote
MS-taudin etenemistä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti seurata verikokeilla. Turkulaistutkijat havaitsivat, että kitotriosidaasi-merkkiaineen pitoisuus veressä kertoo taudin aktiivisuudesta aivoissa. Löydös tarjoaa uuden keinon arvioida MS-taudin etenemiseen liittyvää tulehdusta, jota on tähän asti voitu tutkia luotettavimmin PET-kuvantamisella.
Uusi tutkimuksen huippuyksikkö tutkii ihmisen monimuotoisuuden kehityskulkuja ja tulevaisuutta – tervetuloa aloitusseminaariin 24.11.12.11.2026 07:35:00 EET | Kutsu
Ihmisten biologinen, kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ei ole syntynyt eristyksissä, vaan jatkuvissa kohtaamisissa. Turun yliopiston uusi Ihmisen monimuotoisuuden huippututkimusyksikkö (HuDi-Con) tutkii, miten ihmisten väliset kontaktit ovat muokanneet meitä menneisyydessä ja miten ne vaikuttavat tulevaisuudessa. Tutkimusaiheita esitellään yksikön aloitusseminaarissa tiistaina 24.11.2026. Media on tervetullut tilaisuuteen.
Väitös: Nopea varhainen kasvu ja aikainen murrosikä ennustavat aikuisiän terveysriskejä11.11.2026 08:30:00 EET | Tiedote
LL Saga Nummelan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten vauvaiän ja lapsuuden kasvu sekä murrosiän ajoittuminen ovat yhteydessä myöhempään terveyteen.
Pitkäaikaistutkimus valottaa Suomen merikotkan menestystarinaa10.11.2026 13:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että Itämeren rannikon ja arktisen Lapin merikotkapopulaatiot Suomessa elpyvät samanlaista tahtia. Kehityksen taustalla on kuitenkin merkittäviä eroja siinä, miten populaatioiden eri ikäryhmät ovat vaikuttaneet elpymiseen. Tutkimustulokset tukevat suurten petolintujen tulevaa seurantaa ja hoitoa sekä tarjoavat hyödyllistä tietoa muiden pitkäikäisten lajien suojeluun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme