Pääekonomistin analyysi: Itävallan kohtuuhintainen asuminen ja sen rahoitus ansaitsee huomiota myös Suomessa
17.11.2026 06:00:00 EET | KOVA ry | Tiedote
Itävallassa sosiaalinen ja kohtuuhintainen asuntokanta kattaa likimain neljänneksen vakinaisesti asutuista asunnoista. Mallin ytimessä ovat yleishyödylliset asuntoyhteisöt, kustannusperusteiset vuokrat ja julkinen rahoitus, joka palautuu lainojen takaisinmaksuina uusien hankkeiden käyttöön. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n pääekonomisti Eetu Kauria tarkastelee Itävallan mallia suomalaisin silmin.

Itävallan kohtuuhintaisen asumisen järjestelmä poikkeaa monista Euroopan maista ennen kaikkea mittakaavansa ja institutionaalisen rakenteensa vuoksi. Itävallassa kohtuuhintainen asuminen ei ole rajattu vain kaikkein pienituloisimmille tarkoitettuun asumiseen, vaan sektori muodostaa merkittävän osan koko asuntomarkkinoista. Sosiaalinen ja kohtuuhintainen asuntokanta kattaa lähes miljoona asuntoa, mikä on likimain neljännes maan vakinaisesti asutuista asunnoista. Noin 70 prosenttia sosiaalisista ja kohtuuhintaisista asunnoista on yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen (saks. gemeinnützige Bauvereinigungen, GBV) ja noin 30 prosenttia kuntien omistuksessa.
Kunnalliset asunnot painottuvat Wieniin, jossa sijaitsee kaksi kolmannesta, noin 200 000, kunnallista asuntoa. Yleishyödyllisten GBV-asuntojen omistajat ovat puolestaan itsenäisiä, lailla säänneltyjä toimijoita. GBV-yhteisöjen voitonjako on rajattu ja niiltä edellytetään, että esimerkiksi vuokrista saatava varallisuus säilyy yleishyödyllisen asumisen piirissä. Lisäksi vuokrat määräytyvät pääsääntöisesti kustannusperusteisesti, mikä vastaa jossain määrin Suomelle tuttua omakustannusmallia. GBV-sektori on myös uudistuotannon osalta selvästi kunnallista asuntotuotantoa merkittävämpi, sillä kunnat ovat vähentäneet asuntoinvestointejaan.
Itävallan asuntopolitiikassa niin sanotut tarjontatuet ovat keskiössä: tarjontatukia on maksettu noin 2 miljardilla eurolla vuodessa, kun suoraan kotitalouksille maksettaviin asumisen tukiin on käytetty alle puoli miljardia euroa vuodessa. Kohtuuhintaisuutta pyritään siten edistämään ensisijaisesti asuntokantaa kasvattamalla ja ylläpitämällä, kun taas asukkaille maksettu tuki toimii enemmänkin vain täydentävänä tekijänä.
Tyypillisessä GBV-hankkeessa noin 40–50 prosenttia rahoituksesta tulee osavaltiolta matalakorkoisena lainana, toiset 40–50 prosenttia markkinaehtoisesta lainasta ja 10–15 prosenttia GBV-yhteisön omista varoista. Julkisen rahoituksen takaisinmaksut muodostavat rahoitusmalliin keskeisen, kiertävän elementin: uusien hankkeiden rahoittamiseen myönnetty julkinen pääoma palautuu lainojen lyhennyksinä ja korkoina vähitellen julkiselle sektorille, esimerkiksi 2020-luvun alussa reilu miljardi euroa vuosittain.
Lisäksi asukkailta on mahdollista periä noin 5 prosentin rahoitusosuus (saks. Finanzierungsbeitrag), jolla katetaan rakennus- ja tonttikustannuksia, ja jonka asukas saa poismuuton yhteydessä osittain takaisin. Pienituloisille on tarjolla julkisia tukielementtejä tätä rahoitusosuutta varten. Kuitenkaan aina tätä rahoitusosuutta ei peritä, vaan sen käyttö ja suuruus vaihtelevat GBV-yhteisöittäin ja osavaltioittain.
GBV-hankkeiden markkinaehtoisia lainoja ei – ainakaan toistaiseksi – lasketa osaksi Itävallan julkisyhteisöjen velkaa (ns. EDP-velka), vaikka itse yhteisöjen toiminta on yllä kuvatun mukaisesti säänneltyä. Sääntelyn osalta tilanne vastaa siten jossain määrin Suomen valtion tukemien asuntojen tilannetta, joskaan koko maan kattavia asukasvalintarajoituksia ei Itävallassa ole, vaan jokainen yhdeksästä osavaltiosta voi määritellä omansa. Suomessa valtion tukemaan asumiseen tarkoitetut korkotukilainat sitä vastoin ovat osa julkisyhteisöjen velkaa, vaikka itse laina onkin rahoituslaitoksen myöntämää. Erona Itävaltaan toki on edellä esitetyn mukaisesti rahoituksen yksikanavaisuus.
Itävallan esimerkki osoittaa, että kohtuuhintainen asuminen rakentuu pitkäjänteisestä kokonaisuudesta, jossa julkinen rahoitus, kustannusperusteiset vuokrat ja varallisuuden säilyminen yleishyödyllisessä käytössä tukevat toisiaan. Lisäksi erityisesti Wienissä kokonaisuutta täydentää aktiivinen maapolitiikka: ennakoivalla maanhankinnalla ja kaavoituksella turvataan tonttien saatavuutta tuettuun asuntotuotantoon ja hillitään maan hinnan vaikutusta asumiskustannuksiin.
Suomen näkökulmasta on erityisen kiintoisaa tarkastella rahoitusta, sääntelyä ja maapolitiikkaa yhdessä. Kohtuuhintaisuus edellyttää paitsi pitkäjänteistä ja monikanavaista rahoitusta myös rakentamiskelpoista maata ja toimijoita, joiden tehtävänä on ylläpitää kohtuuhintaista asuntokantaa yli suhdanteiden. Toisaalta on myös mielenkiintoista, että GBV-vuokralaisuus vastaa vuokralaisen rahoitusosuuden osalta hieman Suomen asumisoikeusjärjestelmää asumisoikeusmaksuineen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriapääekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 142 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä lähes 350 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 550 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2026 yhteensä noin 2 900 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Segregaatiota ei pidä hyväksyä osaksi kaupunkikehitystä11.11.2026 11:15:00 EET | Tiedote
Tänään keskiviikkona 11.11.2026 syyskokoukseensa kokoontuneet Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenet pitävät eriytymistä etenkin isojen kaupunkien yhtenä suurimpana tulevaisuuden haasteena.
Jaakko Kammonen jatkaa KOVA ry:n puheenjohtajana11.11.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n puheenjohtajana jatkaa Espoon Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kammonen. Hänellä alkaa neljäs vuosi puheenjohtajana vuonna 2027.
Muistutuskutsu: KOVAn ajankohtaisseminaari 11.11.2026: Ratkaiseeko postinumero? – Tarjoaako sama kaupunki asukkaille yhä erilaisemmat vaihtoehdot?9.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tervetuloa Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n järjestämään ajankohtaisseminaariin keskiviikkona 11. marraskuuta 2026 klo 12.30-15.30. Seminaarin otsikkona on: Ratkaiseeko postinumero? – Tarjoaako sama kaupunki asukkaille yhä erilaisemmat vaihtoehdot?
Korjattu tiedote: Kohtuuhintaisten asuntotoimijoiden verovaikutus lähes 900 miljoonaa – samaa suuruusluokkaa kuin alan tuet4.11.2026 10:54:41 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöjen kokonaisverovaikutus oli vuonna 2025 lähes 900 miljoonaa euroa. Summa koostuu yhteisöjen maksamista ja tilittämistä veroista ja maksuista sekä yhteisöjen investointien ja hankintojen muualla taloudessa synnyttämistä verotuloista.
Kohtuuhintaisten asuntotoimijoiden verovaikutus lähes 900 miljoonaa – samaa suuruusluokkaa kuin alan tuet4.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöjen kokonaisverovaikutus oli vuonna 2025 lähes 900 miljoonaa euroa. Summa koostuu yhteisöjen maksamista ja tilittämistä veroista ja maksuista sekä yhteisöjen investointien ja hankintojen muualla taloudessa synnyttämistä verotuloista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme