Suomi, Ruotsi ja Viro vahvistavat merikaapelien korjauskykyä Itämerellä, EU rahoittaa lähes 10 miljoonalla eurolla
17.11.2026 14:54:33 EET | Huoltovarmuuskeskus | Tiedote
Kansainvälinen viranomaisten ja yritysten yhteishanke vahvistaa kykyä korjata rikkoutuneita merikaapeleita Itämerellä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. EU osarahoittaa siirrettävää korjauskalustoa, jolla kriittisen digitaalisen ja energiainfrastruktuurin toiminta voidaan palauttaa tilanteissa, joissa kaupallista korjauskalustoa ei ole saatavilla.
Suomen ja Itämeren alueen tietoliikenne- ja energiayhteyksien huoltovarmuutta vahvistetaan uudella EU-hankkeella, joka parantaa kykyä korjata vaurioituneita merikaapeleita vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Euroopan unioni rahoittaa Huoltovarmuuskeskuksen johtamaa Merikarhu-hanketta 9,55 miljoonalla eurolla. Yhteishankkeessa on mukana kumppaneina viranomaisia ja yrityksiä Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeen koko budjetti on noin 19 miljoonaa euroa.
”Itämeren alueen kriittisen infrastruktuurin toiminnan turvaaminen ja Euroopan huoltovarmuus vaativat kansainvälisiä ponnisteluja. Yhdessä kumppaneidemme kanssa varmistamme, että rikkoutuneet kaapelit saadaan tulevaisuudessa toimintakuntoon ripeästi kaikissa tilanteissa. Hanke jatkaa Huoltovarmuuskeskuksessa pitkään tehtyä työtä kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi kaikissa oloissa”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen pääjohtaja Janne Känkänen.
Kumppaneina mukana ovat Suomesta tietoliikenne- ja it-palveluyhtiö Cinia, Viron oikeus- ja digiasioiden ministeriö, Viron ilmastoministeriö, Viron kantaverkosta vastaava sähkö- ja kaasuverkkoyhtiö Elering sekä viranomaisia Ruotsista. Yritykset tarjoavat hankkeessa asiantuntemustaan. Kumppaneiden osallistuminen varmistuu, kun tarvittavat sopimukset on allekirjoitettu.
Hankkeessa hankitaan siirrettävä korjauskalusto, joka voidaan asentaa tarvittaessa nopeasti soveltuviin aluksiin. Tavoitteena on, että Itämeren alueella olisi kaikissa olosuhteissa käytettävissä vähintään yksi alus, joka voidaan varustaa korjaamaan mahdolliset kaapelivauriot nopealla aikataululla.
Kaapelirikkojen haitat minimoitava
Kaapelinkorjauskyvyn turvaaminen pienentää osaltaan mahdollisten kaapelivahinkojen tai -sabotaasien aiheuttamia vaikutuksia.
Useimmat Itämeren pohjassa kulkevat tietoliikenne- ja sähkökaapelit lähtevät Suomesta, Ruotsista tai Virosta. Ne ovat tärkeä osa näiden maiden sekä muiden Itämeren alueen rantavaltioiden tietoliikenne- ja sähköverkkojen infrastruktuuria.
Kaapelirikkojen varalta varmistavaa kapasiteettia on paljon. Normaalioloissa rikkoutuneiden kaapelien liikenne reititetään uudelleen ja kaapelit korjataan markkinalähtöisesti kaupallisten toimijoiden voimin.
”Nykyisessä turvallisuusympäristössä on varauduttava myös tilanteisiin, joissa markkinalähtöistä korjauskalustoa ei ole saatavilla tai Itämeren kaupallinen meriliikenne estyy. Kaapelirikot on kyettävä korjaamaan nopeasti tällaisissakin tilanteissa. Merikarhu-hanke vastaa tähän tarpeeseen”, sanoo hanketta vetävä vanhempi varautumisasiantuntija Tuomas Seppälä Huoltovarmuuskeskuksesta.
Yhteisvoimin turvaamassa kriittisen infrastruktuurin toimintaa
Suomi, Ruotsi ja Viro ovat yhdessä vahvempia vastaamaan vakaviin häiriöihin ja kriiseihin.
"Suomenlahdella joulukuussa 2025 nähdyt kaapelivauriot ovat karu muistutus merenalaisen infrastruktuurimme haavoittuvaisuudesta. Turvalliset ja luotettavat digitaali- ja sähköyhteydet ovat modernien yhteiskuntiemme elinehtoja. Viron, Suomen ja Ruotsin – kolmen vahvan EU- ja Nato-liittolaisen – esimerkillinen yhteistyö osoittaa yhteisen ja horjumattoman sitoutumisemme tämän kriittisen infrastruktuurin ennakoivaan suojaamiseen Itämerellä”, sanoo neuvonantaja Raigo Iling Viron oikeus- ja digitalisaatioministeriöstä.
”Viro, Suomi ja Ruotsi tuovat Merikarhu-hankkeessa yhteen meriasioiden asiantuntemusta ja erikoiskorjauskalustoa varmistamaan, että kriittiset tietoliikenne- ja energiayhteydet voidaan palauttaa myös tilanteissa, joissa kaupallisia korjauspalveluja ei ole saatavilla. Yhteistyö vahvistaa valmiuttamme kohdata vakavia häiriötilanteita", sanoo Viron ilmastoministeriön meriasioiden ja vesivarojen apulaispääsihteeri Kristjan Truu.
Hanke tekee yhteistyötä myös muiden avaintoimijoiden, kuten tulevan Itämeren alueellisen kaapelikeskuksen ja kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa.
Osa EU:n huoltovarmuustyötä
Rahoitusta hankkeelle saatiin Euroopan digitaalista infrastruktuuria vahvistavan CEF Digital -rahoitusohjelman avoimesta hausta.
EU parantaa merenalaisen infrastruktuurin huoltovarmuutta myös muilla toimilla, kuten rahoittamalla Itämeren kaapelirikkojen ehkäisemiseen keskittyvää alueellista keskusta, jota Suomi alkaa johtaa.
Merikarhu-hanke on esimerkki yhä tiiviimmästä kansainvälisestä huoltovarmuusyhteistyöstä, jossa Huoltovarmuuskeskuksen tavoitteena on toimia aktiivisena kehittäjänä ja suunnannäyttäjänä.
Lisätietoja
Vanhempi varautumisasiantuntija Tuomas Seppälä, Huoltovarmuuskeskus
Yhteydenotot ja haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Johanna Kippo, Huoltovarmuuskeskus, johanna.kippo@nesa.fi, puh. + 358 29 505 1043
Avainsanat
Tietoa Huoltovarmuuskeskuksesta
Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva valtion virasto, jonka missiona on rakentaa yhdessä elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja viranomaistahojen kanssa kriisinkestävää yhteiskuntaa, jotta myös kriisitilanteissa yhteiskunta toimii ja elämä jatkuu mahdollisimman häiriöttä. Lisää tietoa: huoltovarmuuskeskus.fi
Muut kielet
- ENG: Finland, Sweden and Estonia strengthen submarine cable repair preparedness in the Baltic Sea, EU to contribute almost 10 million euros in funding
- SWE: Finland, Sverige och Estland stärker kapaciteten att reparera undervattenskablar i Östersjön, EU bidrar med nästan 10 miljoner euro i finansiering
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Huoltovarmuuskeskus
Lärdomar från Ukraina för Finlands försörjningsberedskap: I en långvarig kris är förmågan att hålla vardagen igång avgörande27.10.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Hur kan samhället hållas fungerande i en kris som varar i flera år? Utifrån erfarenheterna från Ukraina är centrala faktorer förmågan att upprätthålla människors vardag, företagens verksamhet och de viktigaste tjänsterna trots allvarliga störningar.
Ukrainan opit Suomen huoltovarmuudelle: Pitkäkestoisessa kriisissä ratkaisevaa on kyky pitää arki käynnissä27.10.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Miten yhteiskunta pidetään toimivana jopa vuosia jatkuvassa kriisitilanteessa? Ukrainasta saatujen oppien perusteella keskeisiä tekijöitä ovat kyky ylläpitää ihmisten arkea, yritysten toimintaa ja tärkeimpiä palveluja vakavista häiriöistä huolimatta.
Lessons from Ukraine for Finland’s Security of Supply: In a Prolonged Crisis, the Ability to Keep Everyday Life Running Is Critical27.10.2026 06:00:00 EET | Press release
How can society remain functional during a crisis that lasts for years? Based on lessons learned from Ukraine, key factors include the ability to sustain people’s daily lives, business operations, and essential services despite severe disruptions.
Kutsu medialle taustatilaisuuteen 26.10. klo 13-14: Ukrainan opit Suomen huoltovarmuudelle21.10.2026 13:25:39 EEST | Kutsu
Miten huolehdimme yhteiskunnan toimintakyvystä, jos vakava kriisi kestäisi viikkojen tai kuukausien sijaan vuosia? Huoltovarmuuskeskus julkaisee raporttin Ukrainan opeista Suomen huoltovarmuudelle.
Beredskapsövningen TIETO26 testar företagens och myndigheternas förmåga att säkerställa livsmedelsförsörjningens funktion i en eskalerande konflikt25.9.2026 07:59:00 EEST | Pressmeddelande
Myndigheter, företag och organisationer stärker beredskapen ytterligare och övar samarbete inför cyber- och hybridhot samt i händelse av ett militärt hot. Övningen leds av Försörjningsberedskapscentralen och fokuserar på livsmedelsförsörjningens funktionssäkerhet under en långvarig kris.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme