HUS

Valtaosa aivoverenvuotoon kuolleista ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon

17.11.2026 08:25:15 EET | HUS | Tiedote

Jaa

HUSin neurokirurgian johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa havaittiin, että yli 70 prosenttia lukinkalvonalaiseen aivoverenvuotoon kuolleista ei ollut päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli suurin syrjäseuduilla.

Kaksi valkotakkista lääkäriä seisoo tumman seinän edessä, jossa teksti "S15".
”Neurokirurgisen hoidon kehittäminen ei yksinään riitä vähentämään aivoverenvuotokuolleisuutta merkittävästi”, sanovat tutkimuksen vastuututkija, dosentti Ilari Rautalin (vas.) ja pääkirjoittaja, lääketieteen tohtori Aleksanteri Asikainen. Hanna Raijas-Turva/HUS

Aivovaltimon pullistuman eli aneurysman puhkeamisesta aiheutuva lukinkalvonalainen verenvuoto (subaraknoidaalivuoto eli SAV) on yksi tappavimmista aivoverenkiertohäiriöistä. Noin kolmannes sairastuneista kuolee kuukauden kuluessa. Potilaan henki voidaan pelastaa vain kiireellisellä neurokirurgisella hoidolla.

Sairaalan ulkopuolista SAV-kuolleisuutta on aiemmin tutkittu lähinnä kaupunkialueilla, joilla neurokirurginen hoito on lähellä. Sen sijaan alueilta, joilta matkaa neurokirurgiseen yksikköön on satoja kilometrejä, tietoa ei ole ollut.

JAMA Network Open -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuri osa SAV-kuolemista tapahtuu ilman neurokirurgista hoitoa ja miten etäisyys neurokirurgiseen yksikköön vaikuttaa tähän osuuteen. Aineisto kattoi lähes 13 000 SAV-potilasta vuosilta 2001–2017 Suomen ja Uuden-Seelannin 41 sairaanhoitopiiristä.

Tutkimuksessa olivat poikkeuksellisesti mukana myös ne potilaat, jotka kuolivat äkillisesti ennen sairaalaan pääsyä. 

Neurokirurgisen hoidon kehittäminen ei yksin riitä 

Kuukauden kuluessa kuolleista potilaista 71 prosenttia ei koskaan päässyt neurokirurgiseen hoitoon. Osuus oli lähes sama Suomessa ja Uudessa-Seelannissa, mutta oli sitä suurempi, mitä kauempana neurokirurgisesta yksiköstä potilas asui. Suurimmillaan osuus oli Suomen syrjäisillä saaristoalueilla ja Uuden-Seelannin vuoristoalueilla. 

”Suurin osa SAV-kuolemista tapahtuu jo ennen neurokirurgista hoitoa. Siksi pelkkä neurokirurgisen hoidon kehittäminen ei riitä, vaan kuolleisuuden vähentäminen vaatii koko hoitoketjun tarkastelua aina terveyskeskusten ja työterveyshuollon ehkäisevästä työstä alkaen”, kertoo pääkirjoittaja, lääketieteen tohtori Aleksanteri Asikainen HUSin neurokirurgialta. 

Kuolemat ennen hoitoa ovat vähentyneet 

Tutkimusjakson aikana ilman neurokirurgista hoitoa kuolleiden osuus kaikista SAV-potilaista pieneni Suomessa 20 prosenttia ja Uudessa-Seelannissa 18 prosenttia. 

”Kehitys on rohkaisevaa, mutta ennen hoitoa tapahtuvat kuolemat ovat edelleen yleisiä etenkin alueilla, joista matka neurokirurgiseen yksikköön on pitkä. Nämä kuolemat eivät näy sairaaloiden kuolleisuusluvuissa, joten pelkästään sairaalan lukuihin perustuva tarkastelu voi antaa SAV-kuolleisuudesta todellista pienemmän kuvan. Siksi sairaaloiden SAV-kuolleisuuslukuja vertailtaessa kannattaa olla varovainen ja huomioida myös sairaalan ulkopuolella tapahtuneet kuolemat”, sanoo tutkimuksen vastuututkija, HUSissa neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, dosentti Ilari Rautalin. 

Asikaisen ja Rautalinin lisäksi tutkimusryhmään kuuluivat Suomesta HUSin neurokirurgi, dosentti Miikka Korja ja Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Aucklandin teknillisen yliopiston National Institute for Stroke and Applied Neurosciences -tutkimuslaitoksen kanssa. 

Tutkimusartikkeli: Asikainen A, Korja M, Kaprio J, ym. Sudden Deaths From Aneurysmal Subarachnoid Hemorrhage and Proximity to Neurosurgical Tertiary Care. JAMA Network Open, julkaistu verkossa 16.11.2026. DOI: 10.1001/jamanetworkopen.2026.44245

Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: uudet tutkimuslöydökset muuttavat hoitokäytäntöjä tehokkaammiksi ja auttavat kohdistamaan hoitoja oikein. Teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston ja muiden korkeakoulujen kanssa ja julkaisemme vuosittain noin 3000 vertaisarvioitua tutkimusta.

Tämän päivän tutkimus on huomisen parempaa hoitoa.

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kaksi valkotakkista lääkäriä seisoo tumman seinän edessä, jossa teksti "S15".
”Neurokirurgisen hoidon kehittäminen ei yksinään riitä vähentämään aivoverenvuotokuolleisuutta merkittävästi”, sanovat tutkimuksen vastuututkija, dosentti Ilari Rautalin (vas.) ja pääkirjoittaja, lääketieteen tohtori Aleksanteri Asikainen.
Hanna Raijas-Turva/HUS
Lataa

Tietoja julkaisijasta

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme. 

HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito. 

HUS – Vaikuttavinta hoitoa 

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi

hus.fi

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

HUS delårsrapport för januari–september 202613.11.2026 15:45:22 EET | Pressmeddelande

Tredje kvartalet i korthet Antalet patienter som väntat länge på vård har minskat betydligt från årsskiftet. Under sommaren och början av hösten en ökning enligt den normala säsongsvariationen. Kundupplevelsen är på utmärkt nivå Personalsituationen på sammanslutningsnivå är god Det ekonomiska utfallet enligt plan Ekonomi Hållbar ekonomi är ett av HUS strategiska fokusområden. Räkenskapsperiodens resultat visade ett överskott på 68,2 miljoner euro och 81,5 miljoner över budgeten (budgeten -13,3 miljoner euro). Resultatet påverkades bland annat av en retroaktiv engångskorrigering av de fastighetsskatter som HUS betalt för åren 2015–2025, vilket förbättrar resultatet med cirka 22,7 miljoner euro. Den fjärde årsprognosen för 2026 utarbetades utgående från utfallet för januari–augusti. Enligt den beräknas resultatet för hela 2026 uppvisa ett överskott på 54,7 miljoner euro (budgeten för 2026 +/- 0 euro). Ekonomiska nyckeltal 1–9/2026: (1000 euro) Kumulativt utfall Förändring % (totalt/föreg

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye