Turun yliopisto

Tutkimuksen mittaaminen numeroilla voi nakertaa akateemista vapautta

18.11.2026 10:00:00 EET | Turun yliopisto | Tiedote

Jaa

Akateeminen vapaus voi heikentyä yliopistoissa, kun tutkimusta arvioidaan sisällön sijaan numeerisilla mittareilla, todetaan tuoreessa tutkimuksessa.

Yliopistojen akateemista vapautta puolustetaan usein ulkopuolisten tahojen puuttumiselta. Uusi tutkimus tuo esiin, että myös yliopistojen sisäinen arviointi- ja palkitsemisjärjestelmä voi uhata akateemista vapautta.

– Tutkimusta arvioidaan julkaistujen artikkelien määrän perusteella, mutta artikkelimäärät eivät tuo esiin tutkijoiden tekemää yhteistyötä. Uutta tietoa rakennetaan yhteistyöllä, mutta se katoaa näkyvistä, sanoo tutkimuksen toinen kirjoittaja, Turun yliopiston laskentatoimen apulaisprofessori Jan Pfister.

Nykyisessä järjestelmässä tutkijat oppivat Pfisterin mukaan ennakoimaan, mitkä lehdet ovat tärkeitä ennen kuin valitsevat, mitä haluavat tutkia. Ongelmana on hänen mukaansa myös se, että rekrytoinnit, ylennykset ja rahoituksen saaminen riippuvat usein siitä, kuinka monta artikkelia tutkija on julkaissut, ei tutkimuksen sisällöstä.

Julkaisemisesta voi tulla itseisarvo

Tutkimusartikkelin kirjoittajien mukaan 1980-luvulta alkaen toteutetut uudistukset toivat yliopistoihin yritysmaailmasta tuttuja tulosmittareita, joiden myötä tutkimusjulkaisujen määrästä tuli tutkijoiden työn keskeinen mittari.

– Julkaisemisesta voi tulla päämäärä sinänsä: huomio kiinnittyy siihen, täyttyvätkö muodolliset vaatimukset, eikä siihen, mitä uutta tietoa tutkimus tuo. Tasainen julkaisutahti palkitaan, kun taas pitkäjänteiselle ja älyllisesti rohkealle tutkimustyölle annetaan vähemmän painoarvoa, Pfister toteaa.

Julkaisemiseen keskittyvässä arvioinnissa seminaarien järjestäminen, nuorempien tutkijoiden ohjaaminen ja kollegoiden työn kommentointi saavat tutkijoiden mukaan hyvin vähän tunnustusta.

Poliittisen painostuksen torjuminen edellyttää tutkijoiden yhteistyötä

Tutkimuksen mukaan tutkijoiden välinen kilpailu julkaisumääristä tekee yliopistoista alttiimpia myös poliittiselle painostukselle.

– Ulkoisen paineen torjuminen edellyttää tutkijoilta yhteistyötä. Jos arviointijärjestelmä kannustaa tutkijoita kilpailemaan keskenään arvostetuista julkaisuista sen sijaan, että he kokisivat jakavansa yhteisen vastuun omasta tieteenalastaan, se voi heikentää akateemisen vapauden puolustamisessa tarvittavaa kollegiaalista yhteenkuuluvuutta, Pfister sanoo.

Kyseessä on tutkijoiden mukaan myös demokratian kannalta tärkeä kysymys, sillä riippumaton tutkimus on edellytys tutkittuun tietoon perustuvalle yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Tutkimuksen arvioinnin järjestäminen toisin

Tutkijat eivät vastusta tutkimuksen arviointia tai suoritusmittareiden käyttöä sinänsä. Selkeät arviointikriteerit ovat heidän mielestään lisänneet läpinäkyvyyttä ja vähentäneet epämuodollisten verkostojen vaikutusta päätöksentekoon. Ongelmana he pitävät sitä, kun mitattavat tulokset korvaavat tutkimuksen sisällöllisen arvioinnin.

Tutkimuksessa esitetään, että tutkimusten arviointi voitaisiin järjestää myös toisin, prososiaalisen suorituskyvyn johtamisen mallin mukaisesti. Tämän näkemyksen mukaan kestävät tulokset syntyvät siitä, että ryhmät pystyvät ohjaamaan ja säätelemään toimintaansa yhteisten tavoitteiden pohjalta samalla, kun yksilöt kantavat vastuun omasta panoksestaan.

– Yliopistoissa tämä tarkoittaisi tutkimuksen arvioimista laadullisesti ja sen sisällön perusteella siten, että määrälliset mittarit tukisivat asiantuntijoiden arvioita, mutta eivät korvaisi niitä. Rekrytointiin ja uralla etenemiseen liittyvät päätökset voisivat perustua kollegiaaliseen harkintaan, pitkäjänteiselle tutkimukselle tulisi antaa aikaa, ja ohjaustyötä, seminaareja sekä tieteellistä keskustelua tulisi arvostaa nykyistä enemmän, Pfister toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.

Turun yliopiston mediatiedotteet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto

Voisiko puhelimesta löytyä uudenlaista tukea nuorten mielenterveyteen? Turun yliopistossa tutkitaan digitaalista hyvinvointisovellusta18.11.2026 11:02:15 EET | Tiedote

Nuorten mielenterveyden haasteet ovat nousseet merkittäväksi yhteiskunnalliseksi huolenaiheeksi Suomessa ja maailmalla. Turun yliopiston tutkimuksessa selvitetään, voiko digitaalinen MoodBuster-sovellus auttaa nuoria vahvistamaan mielen hyvinvointiaan. Tutkimuskutsu on lähetetty kymmenelle tuhannelle nuorelle ympäri Suomea. Tavoitteena on saada tutkimukseen mukaan 260 nuorta. Tutkimus on osa Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa ReConnected-hanketta, jossa kehitetään uusia tapoja tukea mielenterveyttä muuttuvassa maailmassa.

Sodan vaikutuksia lapsiin tutkitaan uudessa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa – professori Kirsi Peltonen valittiin tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi17.11.2026 11:00:25 EET | Tiedote

Sotien vaikutukset lapsiin voivat ulottua vuosikymmenten päähän. Vasta perustettu kansainvälinen Nadija Research Foundation tukee tutkimusta, koulutusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa sodan vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Turun yliopiston professori Kirsi Peltonen on valittu tutkimuskeskuksen tieteellisen neuvottelukunnan (Scientific Advisory Committee) puheenjohtajaksi.

Trooppisten sademetsien lajisto voi olla yllättävän nuorta – uusien lajien synty liittyy geologisiin mullistuksiin17.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Trooppisten sademetsien huikeaa lajimäärää on usein selitetty niiden pitkällä ja suhteellisen vakaalla historialla. Nyt Turun ja Århusin yliopistojen tutkijat ovat osoittaneet, että monet trooppisen Amerikan saniaislajit ovat syntyneet varsin hiljattain, vaikka kehityslinjat sinänsä voivat olla vanhoja. Uusia lajeja syntyi, kun lajit sopeutuivat muun muassa Andien vuoriston kohotessa muuttuneisiin ympäristöoloihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye