TAYS Sydänsairaala

Tutkimus: Diabetes lisää äkkikuoleman vaaraa myös ilman sepelvaltimotautia

17.11.2026 16:11:33 EET | TAYS Sydänsairaala | Tiedote

Jaa

Tays Sydänsairaalassa toteutettu tuore tutkimus osoittaa, että diabetekseen liittyy kohonnut sydänperäisen äkkikuoleman vaara myös silloin, kun sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei todeta ahtauttavaa sepelvaltimotautia. Tulos haastaa aiempaa käsitystä siitä, että diabeetikon äkkikuolemariski selittyisi pääosin sepelvaltimotaudilla.

Kardiologi suojavaatteissa seuraa sydänpotilaan toimenpidettä näytöltä ja käyttää ohjauslaitetta toimenpidesalissa.
Kardiologi tekee toimenpidettä sydänpotilaalle Tays Sydänsairaalassa. Olli-Pekka Latvala

Diabetes on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä ja se altistaa voimakkaasti sepelvaltimotaudille. Diabeetikon kohonnut äkkikuolemariski on yleensä liitetty sepelvaltimotaudin kehittymiseen.

Tays Sydänsairaalan tutkimuksessa seurattiin yli 22 000 sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käynyttä potilasta, joista yli 5 800 sairasti diabetesta. Yli kahdeksan vuoden seurannassa selvitettiin diabeteksen yhteyttä sydänperäiseen äkkikuolemaan ja etsittiin tekijöitä, jotka voisivat auttaa tunnistamaan suuremmassa äkkikuoleman vaarassa olevia diabeetikkoja.

Tamperelaistutkimus on julkaistu kansainvälisesti arvostetussa Cardiovascular Diabetology -tiedelehdessä (linkki artikkeliin). 

Diabetes liittyi äkkikuolemaan myös ilman ahtauttavaa sepelvaltimotautia

Diabetes oli odotetusti yhteydessä suurempaan äkkikuoleman vaaraan potilailla, joilla todettiin ahtauttava sepelvaltimotauti. Huomionarvoista kuitenkin oli, että diabetesta sairastavilla suhteellinen äkkikuoleman riski oli käytännössä yhtä suuri myös silloin, kun ahtauttavaa sepelvaltimotautia ei todettu.

– Diabetesta sairastavalle on tietenkin hyvä uutinen, jos varjoainekuvauksessa ei todeta ahtauttavaa sepelvaltimotautia. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, ettei äkkikuoleman riski ole poistunut, sanoo tutkimuksesta vastannut kardiologi, apulaisylilääkäri Jani Rankinen Sydänsairaalasta.

Sydänperäisen äkkikuoleman vaikutus näkyi myös elinajanodotetta koskevissa tuloksissa. Tutkimuksessa 40-vuotiaan diabetesta sairastavan elinajanodote oli keskimäärin noin 10 vuotta lyhyempi kuin samanikäisen diabetesta sairastamattoman. Sydänperäisen äkkikuoleman osuudeksi tästä elinajanodotteen lyhenemisestä arvioitiin noin 2,5 vuotta ja muiden kuolinsyiden osuudeksi loput.

Äkkikuoleman riskiä voidaan pienentää

Tays Sydänsairaalan tutkijat tarkastelivat myös muita tekijöitä, jotka voisivat auttaa tunnistamaan sydänperäiselle äkkikuolemalle alttiimpia potilaita. Diabetekseen liittyvä äkkikuoleman riski näytti korostuvan erityisesti naisilla, nuoremmilla potilailla sekä niillä, joiden sydämen pumppauskyky oli normaali tai vain lievästi heikentynyt. Havainnot ovat merkittäviä äkkikuolemien ehkäisyn kannalta, sillä näillä potilasryhmillä sydänperäisen äkkikuoleman riski arvioidaan yleensä suhteellisen pieneksi.

Lisäksi äkkikuoleman riski oli koholla erityisesti tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Riski kasvoi myös pitkäaikaista verensokeritasoa kuvaavan HbA1c-arvon noustessa, vaikka diabeteksen yhteys äkkikuolemaan havaittiin myös potilailla, joiden diabetes oli hyvässä hoitotasapainossa.

– Potilas voi kuitenkin myös itse vaikuttaa äkkikuoleman riskiin. Huolehtimalla hyvästä verensokeritasapainosta sekä verenpaineen, kolesterolin ja muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hoidosta voidaan merkittävästi vähentää äkillisen sydänpysähdyksen riskiä, sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta, Rankinen summaa.

Tays Sydänsairaalassa seurataan hoidon vaikuttavuutta

Kohonnut veren LDL-kolesterolitaso on yksi keskeisistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä, ja se edistää suoraan valtimotaudin kehittymistä. Tays Sydänsairaalassa LDL-kolesterolitasoa seurataan järjestelmällisesti potilailla, joilla sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa on todettu sepelvaltimotauti. Sairaalan oman laadunseurannan mukaan jo kolmen kuukauden kuluttua tutkimuksesta yli 60 prosenttia saavuttaa suositusten mukaisen LDL-kolesterolin tavoitetason alle 1,4 mmol/l.

– Pelkkä riskitekijöiden tunnistaminen ei riitä, vaan on myös varmistettava, että potilaat saavuttavat hoitotavoitteensa. Järjestelmällinen seuranta auttaa tunnistamaan potilaat, joiden hoitoa on tarpeen tehostaa, toteaa kardiologian professori Jussi Hernesniemi Tays Sydänsairaalasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kardiologi suojavaatteissa seuraa sydänpotilaan toimenpidettä näytöltä ja käyttää ohjauslaitetta toimenpidesalissa.
Kardiologi tekee toimenpidettä sydänpotilaalle Tays Sydänsairaalassa.
Olli-Pekka Latvala
Lataa

Linkit

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta TAYS Sydänsairaala

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye