Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnallisveroprosentti nousee 365 000 suomalaisella: Datakeskus- ja vihreän siirtymän hankkeet hyödyttävät vielä harvoja kuntia

18.11.2026 10:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.

Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.

Veronkorotuksia tekevien kuntien määrä jää tänä vuonna pienemmäksi kuin Kuntaliiton syksyn Talousbarometri ennakoi.

– Tämä kertoo siitä, että kunnat ovat etsineet ratkaisuja talouden tasapainottamiseen muualta kuin veronkorotuksista, jotka ovat yleensä aina viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden varmistamiseen, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

-Lisäksi esimerkiksi datakeskushankkeet sekä tuuli- ja aurinkovoimalat ovat jo tuoneet tai tuovat tulevina vuosina liikkumavaraa yksittäisille kunnille. Kuntien verotulopohjan monipuolisuudesta on välttämätöntä huolehtia jatkossakin.

Reina ehdottaa datakeskuksille uutta kiinteistöveroluokkaa, joka voisi tulevaisuudessa vahvistaa kuntien veropohjaa entisestään ja palvella samalla muitakin yhteiskunnallisia tavoitteita.

-Koulutus- ja sivistyspalvelut ovat kuntien tärkeimpiä tehtäviä myös kuntatalouden näkökulmasta. Kun lasten määrä vähenee, henkilöstön tarve varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pienenee, muistuttaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.

-Kymmenet kunnat ovat käynnistäneet vuoden 2026 aikana yhteistoimintamenettelyjä ja hyödyntävät esimerkiksi eläköitymistä sopeuttaakseen menojaan. Tämä on vähentänyt osaltaan veronkorotuspainetta.

Korottajissa poikkeuksellisen vähän suuria kaupunkeja

Tuloveronkorotukset kohdistuvat vuonna 2027 pääasiassa pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja kaupunkeihin. Tuloveroaan korottavien kuntien joukossa on poikkeuksellisen vähän suuria kaupunkeja.

Asukasluvultaan suurin korottajakunta on Kouvola (+0,2 %-yks.). Seuraavaksi suurimmat korottajat ovat Kerava (+0,2 %-yks.), Kaarina (+0,2 %-yks.) ja Riihimäki (+0,4 %-yks.).

Manner-Suomen verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,02 prosenttiyksikköä, yltäen 7,59 prosenttiin vuonna 2027.

Vuonna 2027 suurin korotus, 1,2 prosenttiyksikköä, tehdään Koski Tl:ssä. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,3 prosenttiyksikköä, tehdään kahdeksassa kunnassa. Kunnallisveroprosenttiaan korottavien kuntien joukossa on kuntia, jotka ovat korottaneet  tuloverotustaan useampaan kertaan sote-uudistuksen voimaantulon vuoden 2023 jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi Imatra, Laihia, Eura, Lumijoki ja Kerava.

Korkein kunnallisvero Pomarkussa, matalin Kauniaisissa

Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on edelleen Pomarkussa (10,9 %). Matalin kunnan tuloveroprosentti on Kauniaisissa (4,7 %). Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin ero on 6,2 prosenttiyksikköä.

Määrällisesti tuloveron korotuksia kohdistuu vuonna 2027 eniten Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan (molemmissa neljä korotusta). Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla tehdään vain yksi korotus. Päijät-Hämeessä, Etelä-Savossa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa yksikään kunta ei nosta tuloveroaan ensi vuonna.

Määrällisesti eniten tuloveroprosentin laskupäätöksiä tehdään vuonna 2027 Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lapissa Sodankylän päätös laskea ensi vuonna kunnallisveroprosenttiaan on maakunnan ainoa veromuutos.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio huomauttaa, taloudellinen tiukkuus tulee jatkumaan kunnissa ja kaupungeissa myös tulevina vuosina. Kunnallinen palkkasopimus, inflaatio ja korkealla pysyvä työttömyys nostavat kuntien kustannuksia ensi vuonna poikkeuksellisen tuntuvasti.

– Näkymä tulevien vuosien kuntapolitiikan suunnasta on tällä hetkellä vaalien vuoksi hyvin sumuinen. Tästä huolimatta kunnat eivät lähteneet ennakoimaan seuraavan vaalikauden velkajarrupäätöksiä ainakaan verosopeutuksen kautta, Minna Punakallio kommentoi.

Kiinteistövero kiristyy vuonna 2027 yhteensä 24 kunnassa

Monet kunnat korottivat samalla sekä tuloveroprosenttia että kiinteistöveroprosenttejaan.

Kiinteistövero kiristyy vuonna 2027 yhteensä 24 kunnassa. Rakennusten yleistä kiinteistöveroa nostaa 12 kuntaa. Maapohjan yleistä kiinteistöveroa 10 kuntaa ja näistä kuusi kuntaa nostaa molempia yleisiä kiinteistöveroprosentteja. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 10 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 18 kunnassa. Sekä tulo- että kiinteistöverotustaan kiristää kuusi kuntaa. 

– Kiinteistöverokiristykset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2027 arviolta noin 5,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa, jolla rahoitetaan noin kymmenesosa kuntien menoista. Veronkiristyksillä aikaansaatu verotuoton lisäys on siis hyvin vähäinen, tiivistää Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell.

Lisätiedon antajat: 

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458 
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, puh. 050 575 9090 
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175 
Erityisasiantuntija Pekka Montell, puh. 044 085 1738 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

"Kunnat ovat etsineet ratkaisuja talouden tasapainottamiseen muualta kuin veronkorotuksista, jotka ovat yleensä aina viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden varmistamiseen", toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
"Kunnat ovat etsineet ratkaisuja talouden tasapainottamiseen muualta kuin veronkorotuksista, jotka ovat yleensä aina viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden varmistamiseen", toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Lataa
"Koulutus- ja sivistyspalvelut ovat kuntien tärkeimpiä tehtäviä myös kuntatalouden näkökulmasta. Kun lasten määrä vähenee, henkilöstön tarve varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pienenee. Kymmenet kunnat ovat käynnistäneet vuoden 2026 aikana yhteistoimintamenettelyjä ja hyödyntävät esimerkiksi eläköitymistä sopeuttaakseen menojaan. Tämä on vähentänyt osaltaan veronkorotuspainetta", kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen muistuttaa.
"Koulutus- ja sivistyspalvelut ovat kuntien tärkeimpiä tehtäviä myös kuntatalouden näkökulmasta. Kun lasten määrä vähenee, henkilöstön tarve varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pienenee. Kymmenet kunnat ovat käynnistäneet vuoden 2026 aikana yhteistoimintamenettelyjä ja hyödyntävät esimerkiksi eläköitymistä sopeuttaakseen menojaan. Tämä on vähentänyt osaltaan veronkorotuspainetta", kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen muistuttaa.
Lataa
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio huomauttaa, että taloudellinen tiukkuus tulee jatkumaan kunnissa ja kaupungeissa myös tulevina vuosina. Kunnallinen palkkasopimus, inflaatio ja korkealla pysyvä työttömyys nostavat kuntien kustannuksia ensi vuonna poikkeuksellisen tuntuvasti.  Näkymä tulevien vuosien kuntapolitiikan suunnasta on tällä hetkellä vaalien vuoksi hyvin sumuinen. Tästä huolimatta kunnat eivät lähteneet ennakoimaan seuraavan vaalikauden velkajarrupäätöksiä ainakaan verosopeutuksen kautta.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio huomauttaa, että taloudellinen tiukkuus tulee jatkumaan kunnissa ja kaupungeissa myös tulevina vuosina. Kunnallinen palkkasopimus, inflaatio ja korkealla pysyvä työttömyys nostavat kuntien kustannuksia ensi vuonna poikkeuksellisen tuntuvasti. Näkymä tulevien vuosien kuntapolitiikan suunnasta on tällä hetkellä vaalien vuoksi hyvin sumuinen. Tästä huolimatta kunnat eivät lähteneet ennakoimaan seuraavan vaalikauden velkajarrupäätöksiä ainakaan verosopeutuksen kautta.
Lataa

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundets utredning: Reform av konst- och kulturinstitutionerna kan inte längre skjutas upp2.11.2026 01:00:00 EET | Pressmeddelande

Museernas, teatrarnas och orkestrarnas framtid förutsätter att de nuvarande strukturerna förnyas. Om reformerna skjuts upp finns det risk för att nätverket av kulturinstitutioner krymper på ett okontrollerat sätt och att den professionella konsten och kulturen koncentreras till de största städerna. Enligt Kommunförbundets nya förutredning är det största hotet mot kulturinstitutionerna inte enbart den minskade finansieringen, utan att man inte tar itu med förändringarna i tid. Det finns redan exempel på nya verksamhetsmodeller. Saimaa Sinfonietta, som är gemensam för stadsorkestrarna i S Michel och Villmanstrand, gör det möjligt att framföra en bredare repertoar i båda städerna. Inom Esbo teaters gästspels- och residensverksamhet öppnas scenerna också för andra grupper och konstnärer.

Kuntaliitto selvitti: Taide- ja kulttuurilaitosten uudistumista ei voi enää lykätä2.11.2026 01:00:00 EET | Tiedote

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden tulevaisuus edellyttää nykyisten rakenteiden uudistamista. Jos uudistuksia lykätään, vaarana on kulttuurilaitosverkon hallitsematon supistuminen ja ammattimaisen taiteen ja kulttuurin keskittyminen isoimpiin kaupunkeihin. Kuntaliiton uuden esiselvityksen mukaan kulttuurilaitosten suurin uhka ei ole pelkästään rahoituksen väheneminen vaan se, ettei muutoksiin tartuta ajoissa. Uudenlaisista toimintamalleista löytyy jo esimerkkejä. Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginorkestereiden yhteinen Saimaa Sinfonietta mahdollistaa laajemman ohjelmiston esittämisen molemmissa kaupungeissa. Espoon teatterin vierailunäyttämö- ja residenssitoiminnassa puolestaan näyttämöitä avataan myös muiden ryhmien ja taiteilijoiden käyttöön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye