S-Pankki Oyj

S-Pankin tutkimus: Yli puolet puolison ja lasten kanssa asuvista on harkinnut testamenttia – vain joka kymmenennellä se on ajan tasalla

19.11.2026 07:00:00 EET | S-Pankki Oyj | Tiedote

Jaa

Yli puolet puolison ja lasten kanssa asuvista on harkinnut testamentin laatimista. Ajantasainen testamentti on kuitenkin vain joka kymmenennellä tästä ryhmästä. Kaikista suomalaisista ajantasainen testamentti on noin joka kuudennella. S-Pankin asiantuntijan mukaan testamentin tarvetta kannattaa arvioida sen perusteella, miten omaisuus jakautuisi ilman testamenttia.

Kuvituskuva

Suomalaisten talousosaaminen 2026 -kyselytutkimuksen mukaan testamentti jää monessa perheessä harkinnan asteelle. Lähes neljä kymmenestä kaikista vastaajista on harkinnut testamentin laatimista, mutta ei ole vielä tehnyt sitä. Ajantasainen testamentti on 15 prosentilla. Puolison ja lasten kanssa asuvilla harkinta on yleisempää: heistä 52 prosenttia on pohtinut testamentin tekemistä, mutta ajantasainen testamentti on tästä ryhmästä vain joka kymmenennellä. 

S-Pankin Family Office & Wealth Planning -palveluiden johtaja Veera Kososen mukaan testamentin tekemistä voi olla helppo siirtää myöhemmäksi, jos asia tuntuu etäiseltä tai siitä on vaikea puhua. 

“Testamentin ja kaikkien muidenkin perheoikeudellisten asiakirjojen tarpeen arviointia voi helpottaa tarkastelemalla kokonaisuutena omaa elämäntilannetta, perhesuhteita ja varallisuuden jakautumista. Liikkeelle voi lähteä pohtimalla, mitä toivoisin tapahtuvan, jos elämäntilanteeni muuttuisi tai minulle sattuisi jotakin”, Kosonen sanoo. 

”Varallisuus- ja perintösuunnittelu on tärkeä osa oman talouden pitkäjänteistä suunnittelua jo paljon ennen eläkeikää”, Kosonen muistuttaa. 

Perintöä suunnitellaan lapsille, mutta mitä tapahtuu puolisolle? 

Puolison ja lasten kanssa asuvista runsas seitsemän kymmenestä suunnittelee jättävänsä lapsilleen koko perintönsä tai osan siitä. Kaikista suomalaisista näin aikoo tehdä 44 prosenttia. Perinnön jättäminen lapsille ei itsessään edellytä testamenttia, mutta kokonaisuutta suunniteltaessa kannattaa huomioida myös esimerkiksi jäljelle jäävän puolison toimeentulo, yhteinen koti sekä se, miten varallisuuden toivotaan siirtyvän seuraaville sukupolville tai muille halutuille edunsaajille.  

Omista toiveista kannattaa keskustella läheisten kanssa, sillä perheenjäsenillä voi olla erilaisia ajatuksia siitä, miten varallisuutta käytetään elinaikana ja mitä aikanaan halutaan jättää perinnöksi. Myös perhemuodolla on merkitystä. Esimerkiksi avopuolisolla ei ole samanlaista lakimääräistä perintöoikeudellista asemaa kuin aviopuolisolla, minkä vuoksi avopuolison aseman turvaaminen voi edellyttää testamenttia. 

”Lapsille jätettävän perinnön rinnalla voi olla tärkeää turvata puolison mahdollisuus jatkaa tuttua arkea. Uusperheessä on lisäksi tärkeää selvittää, miten omaisuus jakautuisi ilman suunnittelua ja millainen olisi omien, yhteisten ja puolison lasten asema”, Kosonen sanoo ja jatkaa: 

“Uusperheessä kannattaa myös tarkistaa, onko mahdollisen aiemman avioliiton ositus tehty. Kesäkuussa 2026 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan avio-oikeus vanhentuu pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa lainvoimaisesta avioeropäätöksestä. Tekemätön ositus voi aiheuttaa epäselvyyksiä myöhemmissä perintötilanteissa.” 

Kosonen kuitenkin muistuttaa, ettei testamenttia tulisi mieltää pelkästään keinona jakaa omaisuutta kuoleman jälkeen. Se tulisi nähdä myös välineenä, jolla rakennetaan joustavuutta tulevaan ja turvataan perhevarallisuutta esimerkiksi verotukselliset seikat huomioiden. 

”Testamenttia ei kannata ajatella vain asiakirjana, jolla päätetään siitä, kuka omaisuuden perii. Sen avulla voidaan rakentaa myös joustavuutta siihen, miten omaisuus aikanaan vastaanotetaan ja miten se siirtyy seuraaville sukupolville”, Kosonen painottaa. 

Kerran tehty testamentti tarvitsee todennäköisesti päivityksen  

Hieman useammalla kuin joka viidennellä suomalaisella on testamentti. Ajantasainen se on kuitenkin vain 15 prosentilla, ja seitsemän prosenttia kertoo testamenttinsa kaipaavan päivittämistä. Puolison ja lasten kanssa asuvista päivitystarpeesta kertoo kuusi prosenttia. 

Ajantasainen testamentti on yleisempi vanhemmissa ikäryhmissä. Silti 70 vuotta täyttäneistäkin vain runsas kolmannes kertoo testamenttinsa olevan ajan tasalla. Ikäryhmästä joka kymmenes kertoo, että testamenttia pitäisi päivittää. Päivitystarve on heillä yleisempää kuin suomalaisilla keskimäärin.  

Kososen mukaan testamentin sisältö kannattaa tarkistaa aina oman elämäntilanteen muuttuessa ja muutoinkin kolmen–viiden vuoden välein, vaikka omassa elämässä ei olisi tapahtunut suuria muutoksia. Myös lainsäädännön muutokset, viranomaisohjeistukset ja uusi oikeuskäytäntö voivat antaa aihetta tarkistukseen.  

”Testamentin laatimisesta voi kulua vuosikymmeniä ennen kuin sitä tarvitaan. Siksi on tärkeää säännöllisesti tarkastella testamentin ja muiden perheoikeudellisten asiakirjojen muodostamaa kokonaisuutta. Yhden asiakirjan päivittäminen voi edellyttää muutoksia myös muihin, jotta ne toimivat yhdessä tarkoitetulla tavalla. Näin vältytään ristiriitaisuuksilta sekä toisaalta myös turhilta veroseuraamuksilta. Ajantasaiset asiakirjat mahdollistavat sen, että oma tahto toteutuu silloinkin, jos jotain ikävää tapahtuu yllättäen”, Kosonen muistuttaa. 

Tutkimuksen keskeiset tulokset 

  • Puolison ja lasten kanssa asuvista 52 % on harkinnut testamentin tekemistä, mutta ei ole vielä tehnyt sitä. Ajantasainen testamentti on vain 10 prosentilla, ja 6 % vastaajaryhmästä kertoo, että aiemmin laadittua testamenttia pitäisi päivittää. 

  • Koko väestöstä 39 % on harkinnut testamentin tekemistä, mutta ei ole vielä tehnyt sitä. Ajantasainen testamentti on 15 prosentilla, ja 7 % kertoo testamenttinsa kaipaavan päivittämistä. 

  • 70 vuotta täyttäneistä 35 %:lla on ajantasainen testamentti. Lähes kolme kymmenestä on harkinnut testamentin tekemistä, mutta ei ole vielä tehnyt sitä. 

  • Kaikista suomalaisista 44 % suunnittelee jättävänsä lapsilleen koko perintönsä tai osan siitä. Puolison ja lasten kanssa asuvista näin suunnittelee 72 %. 

  • Noin joka kymmenes kyselyyn vastanneista pyrkii käyttämään varansa itse ja 2 % aikoo jättää koko perintönsä hyväntekeväisyyteen tai muulle organisaatiolle.  

Tietoa tutkimuksesta 

Suomalaisten talousosaaminen 2026 -kyselytutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar Finland Oy, ja aineisto kerättiin 3.– 8.7.2026. Alle 26-vuotiaiden tiedonkeruuta vahvistettiin aikavälillä 15.10–23.10.2026. Kyselyyn vastasi 1 117 yli 18-vuotiaan edustava otos suomalaisista. Kysely toteutettiin kolmatta kertaa.   

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

S-Pankki

S-Pankki on kotimainen pankki ja osa S-ryhmää. Olemme olemassa siksi, että jokaisella olisi mahdollisuus vähän rahakkaampaan huomiseen. Meillä on yli kolme miljoonaa asiakasta ja tunnemme asiakkaidemme arjen. Tuomme siihen helppoutta ja hyötyä muun muassa helppokäyttöisten digitaalisten palveluidemme avulla. Täyden palvelun pankkina olemme tukena elämän pienissä ja suurissa käännekohdissa. s-pankki.fi

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta S-Pankki Oyj

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye