Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Nuorten ravintoaineiden saanti osoittaa tarpeen lisätä kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan osuutta ruokavaliossa

19.11.2026 00:00:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote

Jaa

Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan nuoret saavat ravinnosta proteiinia, rasvoja ja hiilihydraatteja keskimäärin suositusten mukaisesti, mutta rasvan ja hiilihydraattien laatua tulisi parantaa. Nuorten kasvun ja kehityksen kannalta monien tärkeiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on suurella osalla liian vähäistä.

Rasvan osuus energiansaannista on keskimäärin suositusten mukaista, mutta rasvan laatu ei. Tyydyttyneen rasvan saanti, 14 prosenttia energiansaannista, ylittää selvästi suositellun alle 10 prosenttia energiansaannista. Lähes kaikki nuoret saavat liikaa tyydyttynyttä rasvaa.

Suositeltua vähemmän hiilihydraatteja saa 25 prosenttia tytöistä ja 45 prosenttia pojista. Erityisesti hiilihydraatteihin kuuluvan kuidun saanti jää monella nuorella vähäiseksi. Tytöistä 54 prosenttia ja pojista jopa 78 prosenttia saa kuitua suositeltua vähemmän. 

Riittävä kuidun saanti tukee painonhallintaa ja pienentää tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä paksu- ja peräsuolisyövän riskiä.

Tytöillä proteiinin osuus energiansaannista on keskimäärin 17 prosenttia ja pojilla 18 prosenttia, kun suositus on 10–20 prosenttia energiansaannista. Kaikki nuoret saavat riittävästi proteiinia ja osa saa suositeltuakin enemmän: suositeltavan saannin ylittää 12 prosenttia tytöistä ja 29 prosenttia pojista. 

Useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on monella nuorella tarpeeseen nähden vähäistä. Erityisen yleistä on folaatin niukka saanti, mutta myös C- ja E-vitamiinin sekä raudan, kalsiumin, kaliumin ja sinkin saanti on niukkaa. 

D-vitamiinin saanti on riittämätöntä kolmasosalla tytöistä. Vain puolet kaikista nuorista käyttää kaikille alle 18-vuotiaille suositeltua D-vitamiinilisää.

Valtaosa nuorista saa liikaa suolaa, ja noin joka kolmas liikaa sokeria.

”Nuorten tulisi syödä enemmän kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljavalmisteita sekä vähentää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, sokeria ja suolaa sisältävien ruokien ja juomien kulutusta. Tällaiset muutokset lisäisivät useiden vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuidun saantia”, kertoo tutkimuspäällikkö Sari Niinistö. 

”Hyviä raudan lähteitä ovat täysjyvävilja, palkokasvit, tummanvihreät vihannekset ja liha. Riittävän kalsiumin saannin kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että ruokavaliossa on päivittäin noin 4–5 dl rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita tai vastaavia ravintoaineilla täydennettyjä kasvipohjaisia vaihtoehtoja”, kertoo professori Suvi Virtanen.

Nuorten ravitsemuksen parantaminen edellyttää toimia kotona, kouluissa ja yhteiskunnassa

Vastuuta terveellisistä ruokavalinnoista ei voi jättää vain nuorille. Aikuiset kotona ja arjessa näyttävät esimerkkiä terveyttä edistävästä syömisestä ja tukevat myönteistä ruokasuhdetta.

”Koulujen ja oppilaitosten tulee varmistaa, että ruokailussa noudatetaan kouluruokailusuositusta. Riittävä ruokailuajan pituus ja tarkoituksenmukainen ruokailun ajankohta tukevat nuoren osallistumista kouluruokailuun. Lisäksi on tärkeää vahvistaa nuorten ruokakasvatusta ja ravitsemusosaamista ja kannustaa nuoria täysipainoisen koululounaan syömiseen”, kertoo tutkimuspäällikkö Susanna Raulio.

Nykyinen ruokaympäristömme ei riittävästi tue terveellisten ruokavalintojen tekemistä. Ympäristöä tulisi muokata niin, että terveyttä edistävät vaihtoehdot ovat helposti saatavilla, houkuttelevia, kohtuuhintaisia ja näkyvästi esillä. THL kannattaa elintarvikkeiden terveysperusteista verotusta, lapsiin ja nuoriin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista sekä energiajuomien myynnin kieltämistä alle 18-vuotiaille.

Näiden toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi tarvitaan säännöllistä kansallista seurantaa. Tyttöjen ja poikien ravitsemushaasteet ovat osin erilaisia, minkä vuoksi ravitsemusta edistäviä toimia tulisi kohdentaa tarpeen mukaan eri väestöryhmille.

Nuorten ravitsemustutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa kansallista tietoa nuorten ravintoaineiden saannista. THL toteutti tutkimuksen kouluissa ja oppilaitoksissa lukuvuonna 2024–2025. Tutkimuksessa oli mukana 22 kuntaa eri puolilta Suomea. Tutkimukseen osallistui 12–20-vuotiaita nuoria peruskoulun 7.–9.-luokalta ja toisen asteen 1.–2.-vuosikurssilta.  

Ruoankäyttöhaastatteluihin osallistui yhteensä 1975 nuorta (33 % kutsutuista) ja taustakyselyyn 1839 nuorta (31 % kutsutuista).

Näillä vinkeillä riittävästi ravintoaineita nuorille: 

  • Säännölliset ateriat noin 4–6 kertaa päivässä - aamupala ja koululounas osaksi arjen rutiineja.
  • Kasviksia, marjoja ja hedelmiä vähintään puoli kiloa päivässä.
  • Viljavalmisteista täysjyväisiä vaihtoehtoja, kuten täysjyväleipää, -puuroa, -mysliä, -muroja ja -pastaa.
  • Rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita tai vastaavia täydennettyjä kasvipohjaisia tuotteita 4–5 desilitraa päivässä.
  • Pehmeitä rasvoja päivittäin: kasviöljyä tai margariinia, pähkinöitä ja siemeniä.
  • Aterioiden proteiinin lähteenä palkokasveja ja muita kasviproteiinin lähteitä, kalaa 2–3 kertaa viikossa, siipikarjaa ja kananmunaa.
  • Punaista lihaa korkeintaan kahdella aterialla viikossa, ja lihavalmisteita mahdollisimman vähän.
  • Pääateriat lautasmallin mukaan: puolet lautasesta kasviksia, neljännes perunaa, täysjyväpastaa tai muuta viljavalmistetta ja neljännes proteiininlähdettä.
  • Myös aamu- ja välipalat kannattaa koota monipuolisesti siten, että ne sisältävät täysjyvätuotteita, kasviksia, marjoja tai hedelmiä ja proteiinin lähteen.
  • Päivittäin D-vitamiinilisä (7,5 µg) ympäri vuoden.

Lähde:

Niinistö S, Haario P, Takkinen H-M, Ahonen S, Virtanen SM, Raulio S. Nuorten ravintoaineiden saanti – tuloksia Nuorten ravitsemustutkimuksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 36/2026. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 

Lisätietoja:

Sari Niinistö
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7249
etunimi.sukunimi@thl.fi

Suvi Virtanen
professori
puh. 050 327 9696
etunimi.sukunimi@tuni.fi

Susanna Raulio 
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 8574
etunimi.sukunimi@thl.fi

Aikaisemmin aiheesta:

Tutkimus: Nuorten ruokavalinnat ovat vielä kaukana terveellisen ja kestävän ruokavalion tavoitteista – uusia yhteiskunnallisia toimia tarvitaan. THL tiedote 26.8.2026. 

Nuoret kuluttavat paljon energiajuomia ja moni tunnistaa jo olevansa niistä riippuvainen – THL:n mukaan myynti alle 18-vuotiaille tulisi kieltää. THL tiedote 4.6.2026. 

Avainsanat

Kuvat

Rasvat ja hiilihydraatit
Rasvat ja hiilihydraatit
Lataa
Kivennaisaineet ja vitamiinit
Kivennaisaineet ja vitamiinit
Lataa
Suola ja sokeri
Suola ja sokeri
Lataa

Tietoa julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Var femte elev som börjat i årskurs 7 har inte fått HPV-vaccination som skydda mot cancer – THL och Cancerorganisationerna genomför en kampanj för att höja vaccinationstäckningen16.11.2026 00:15:00 EET | Pressmeddelande

Enligt THL:s färska uppgifter har 82 procent av flickorna och 76 procent av pojkarna födda 2013 fått minst en dos HPV-vaccin. EU:s mål är att höja vaccinationstäckningen bland flickor till 90 procent. I Finlands nationella cancerstrategi är målet 90 procent oavsett kön.

Joka viides yläkoulun aloittaneista ei ole saanut syöpiä ehkäisevää HPV-rokotusta – THL ja Syöpäjärjestöt kampanjoivat rokotuskattavuuden nostamiseksi16.11.2026 00:15:00 EET | Tiedote

THL:n tuoreiden tietojen mukaan vuonna 2013 syntyneistä tytöistä 82 prosenttia ja pojista 76 prosenttia on saanut vähintään yhden HPV-rokoteannoksen. EU:n tavoite on nostaa tyttöjen rokotuskattavuus 90 prosenttiin. Suomen kansallisessa syöpästrategiassa tavoite on 90 prosenttia sukupuolesta riippumatta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye