Tutkimus: Palkka-avoimuus kavensi naisten ja miesten palkkaeroja Suomessa
19.11.2026 07:00:00 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Vuonna 2005 voimaan tullut palkkakartoitusvelvollisuus kavensi naisten ja miesten palkkaeroja työpaikoilla noin prosenttiyksikön ja lisäsi naisten mahdollisuuksia edetä paremmin palkattuihin tehtäviin. Tämä käy ilmi VATT:n tuoreesta tutkimuksesta. Tulokset vahvistavat kansainvälistä tutkimusnäyttöä siitä, että palkka-avoimuus voi edistää palkkatasa-arvoa.

Palkka-avoimuus on yleistynyt OECD-maissa keinona torjua sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää. Ajatuksena on, että palkkaerojen tuominen näkyviin kannustaa työnantajia tunnistamaan ja korjaamaan perusteettomia palkkaeroja.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat Aspasia Bizopoulou, Elias Einiö ja Tuomo Virkola selvittivät laajojen työnantaja- ja työntekijäaineistojen avulla, miten Suomen vuoden 2005 palkka-avoimuusuudistus vaikutti palkkoihin, sukupuolten välisiin palkkaeroihin ja rekrytointiin. Uudistus velvoitti vähintään 30 työntekijän työnantajat kartoittamaan naisten ja miesten palkkoja eri tehtäväryhmissä. Tutkimuksen mukaan uudistus lisäsi työntekijöiden tietoisuutta työpaikkojen tasa-arvotoimista ja kavensi sukupuolten palkkaeroja.
"Palkka-avoimuuden vaikutukset riippuvat siitä, miten työnantajat reagoivat palkkaeroista saatavaan tietoon. Vuoden 2005 uudistus teki palkkaerot näkyvämmiksi ja kannusti työnantajia puuttumaan niihin. Samalla naisten mahdollisuudet edetä paremmin palkattuihin tehtäviin lisääntyivät", sanoo VATT:n erikoistutkija Aspasia Bizopoulou.
Palkkaerot kaventuivat ja naisten urakehitys parani
Tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2005 uudistus kavensi naisten ja miesten palkkaeroa 30–55 hengen yrityksissä, joita uudistus koski, noin prosenttiyksikön verrattuna 15–29 työntekijän yrityksiin, joita palkkakartoitusvelvollisuus ei koskenut. Tämä vastaa noin 5–8 prosenttia uudistusta edeltäneestä palkkaerosta. Ero kaventui, koska naisten palkat nousivat ja miesten palkat laskivat hieman. Tuloksissa on otettu huomioon myös henkilöstön rakenteessa tapahtuneet muutokset.
Useampi nainen myös siirtyi paremmin palkattuihin tehtäviin. Miehillä vastaavaa vaikutusta ei havaittu. Naisten urakehityksen paraneminen selitti merkittävän osan palkkaeron kaventumisesta.
"Yksi tutkimuksen keskeisistä tuloksista on, ettei palkka-avoimuus ainoastaan kaventanut palkkaeroja. Se lisäsi myös naisten mahdollisuuksia edetä paremmin palkattuihin tehtäviin. Tulos viittaa siihen, että palkkaerojen tekeminen näkyviksi voi kannustaa työnantajia puuttumaan myös urakehitykseen liittyvään eriarvoisuuteen", VATT:n johtava tutkija Tuomo Virkola kertoo.
Suomen tulokset ovat linjassa kansainvälisen tutkimuksen kanssa
Suomen tulokset tukevat kansainvälistä tutkimusnäyttöä siitä, että palkka-avoimuudella voidaan kaventaa sukupuolten palkkaeroja. Vaikutus oli Suomessa kuitenkin pienempi kuin muissa maissa, joissa vastaavien uudistusten on havaittu kaventaneen palkkaeroja 2–3 prosenttiyksikköä. Esimerkiksi Tanskassa samankaltainen uudistus pienensi palkkaeroa kaksi prosenttiyksikköä.
Suomen tulokset erosivat aiemmista tutkimuksista myös siinä, miten palkkaerot kaventuivat. Joissakin maissa palkka-avoimuus on pienentänyt sukupuolten palkkaeroja lähinnä miesten palkkojen laskun kautta. Suomessa sen sijaan naisten palkat nousivat ja miesten palkat laskivat hieman.
Tutkimus tarjoaa näkökulmia EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoon
Vuoden 2005 uudistus lisäsi myös työntekijöiden tietoisuutta työpaikkojen tasa-arvotoimista. Vuosina 2003–2008 niiden työntekijöiden osuus, jotka kertoivat työpaikallaan laaditun tasa-arvosuunnitelman, yli kaksinkertaistui 12 prosentista 26 prosenttiin. Tutkijoiden mukaan kasvu johtui uudistuksesta, sillä tietoisuus lisääntyi erityisesti sen piiriin kuuluneilla työpaikoilla.
Tulokset ovat ajankohtaisia, kun Suomessa valmistellaan EU:n palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa. Vuoden 2005 uudistus keskittyi työpaikkojen palkkakartoituksiin, mutta uusi direktiivi menee pidemmälle. Se vahvistaa työntekijöiden oikeutta saada palkkatietoja, lisää palkka-avoimuutta rekrytoinnissa ja tiukentaa työnantajien raportointivelvoitteita. Vaikka uusi lainsäädäntö poikkeaa vuoden 2005 uudistuksesta, Suomen kokemukset korostavat, kuinka tärkeää on, että palkkatiedot ovat työntekijöiden saatavilla ja että he voivat hyödyntää niitä.
"Tutkimuksemme osoittaa, että palkka-avoimuus voi kaventaa sukupuolten palkkaeroja, mutta pelkkä palkkatietojen saatavuus ei riitä. Olennaista on, että tieto tavoittaa työntekijät ja kannustaa työnantajia puuttumaan palkkaeroihin", Virkola tiivistää.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen vuoden 2005 palkka-avoimuusuudistuksen vaikutuksia vuosien 2000–2010 työnantaja- ja työntekijärekisteriaineistoilla. Tutkijat vertasivat 30–55 työntekijän yrityksiä, joita uusi palkkakartoitusvelvollisuus koski, 15–29 työntekijän yrityksiin, jotka jäivät sen ulkopuolelle. Vertailun avulla voitiin arvioida uudistuksen vaikutuksia palkkoihin, rekrytointiin ja sukupuolten välisiin palkkaeroihin.
Tutkimuksessa hyödynnettiin myös kyselyaineistoja, joissa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia syrjinnästä ja työtyytyväisyydestä, sekä yritysten taloudellisia tietoja tuottavuuden arvioimiseksi. Uudistuksen jälkeen naiset raportoivat aiempaa vähemmän sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden työtyytyväisyyteen tai yritysten tuottavuuteen.
Taustaa
Sukupuolten palkkaerot Suomessa
Sukupuolten palkkaerolla tarkoitetaan naisten ja miesten keskimääräisten tuntipalkkojen eroa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti saman yrityksen sisäisiä palkkaeroja ja otetaan huomioon henkilöstörakenteen muutokset. Ennen vuoden 2005 uudistusta naiset ansaitsivat tutkimusaineistossa keskimäärin noin 17 prosenttia vähemmän kuin saman työnantajan palveluksessa työskentelevät miehet. Ero voi johtua esimerkiksi siitä, että naiset ja miehet työskentelevät eri tehtävissä, heidän urakehityksensä eroaa tai samanarvoisesta työstä maksetaan eri palkkaa.
Suomen vuoden 2005 uudistus
Vuonna 2005 tasa-arvolakia muutettiin siten, että vähintään 30 työntekijän työnantajien oli sisällytettävä tasa-arvosuunnitelmaansa palkkakartoitus. Kartoituksessa tarkastellaan naisten ja miesten sijoittumista eri tehtäviin sekä heidän palkkojaan ja palkkaerojaan. Tavoitteena on tunnistaa perusteettomat palkkaerot sekä edistää tasa-arvoista kohtelua ja etenemismahdollisuuksia.
EU:n palkka-avoimuusdirektiivi
Vuonna 2023 hyväksytty EU-direktiivi laajentaa palkka-avoimuutta nykyisiin suomalaisiin palkkakartoituksiin verrattuna. Direktiivi vahvistaa työntekijöiden oikeutta saada tietoja palkkauksesta ja edellyttää palkkatietojen antamista jo rekrytoinnin yhteydessä. Lisäksi se tuo vaiheittain sukupuolten palkkaeroja koskevia raportointivelvoitteita vähintään 100 työntekijän työnantajille. Suomen hallitus antoi direktiivin toimeenpanoa koskevan esityksen eduskunnalle heinäkuussa 2026. Esityksen mukaan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2027 eduskunnan hyväksynnän jälkeen.
Tutkimusjulkaisu:
Bizopoulou, Aspasia, Elias Einiö ja Tuomo Virkola (2026). Pay Transparency, Wage Inequality, and the Role of Collective Bargaining. VATT Working Papers 187.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aspasia BizopoulouErikoistutkija, PhD (Econ.)VATT
Puh:+358 295 519 445aspasia.bizopoulou@vatt.fiTuomo VirkolaJohtava tutkija, PhD (Econ)VATT
Puh:+358 295 519 464tuomo.virkola@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Laaja kansainvälinen tutkimus: Tuloerot kasvaneet, maiden välinen hajonta tuloerojen suuruudessa kaventunut18.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Maiden välinen hajonta käytettävissä olevien tulojen eriarvoisuudessa on kaventunut lähes 30 prosenttia viime vuosikymmeninä, vaikka eriarvoisuus on keskimäärin kasvanut. Tämä käy ilmi 17 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata käsittävästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 25–60-vuotiaiden tuloeroja vuosina 1995–2021. Kehityksen taustalla on muun muassa eriarvoisuuden kasvu Pohjoismaissa, joissa tuloerot ovat perinteisesti olleet pieniä.
Nuoret ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella useimmiten vain hetkellisesti23.10.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Vuonna 2024 Suomen suurimpien kaupunkien 18–29-vuotiaista joka neljäs oli vähintään kuukauden NEET-tilassa, eli ilman työtä, opiskelua tai muuta rekistereistä näkyvää toimintaa. Useimmille tilanne jäi lyhyeksi.
Kokeile, mittaa, arvioi: resepti parempaan koulutuspolitiikkaan22.10.2026 13:47:48 EEST | Blogi
Kaikilla on lempiteoriansa sille, miksi suomalaisten koululaisten osaaminen on laskenut jyrkästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vaikka syistä oltaisiin yksimielisiä, se ei vielä kerro, millä uudistuksilla suunta käännetään. Asiantuntijatkaan eivät ole oraakkeleja. Toimivien uudistusten löytäminen vaatii kokeiluja, joiden vaikutukset mitataan.
Työttömyystilastoissa näkyy opiskelijoiden ja eläkeläisten lisääntynyt työnhaku1.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työllisyysaste on pysynyt Suomessa historiallisen korkeana 2020-luvulla, ja työssäkäyvien määrä on EU:n keskiarvoa parempi. Samaan aikaan työttömyys on yleistä, mihin osaltaan vaikuttaa eläkeläisten ja opiskelijoiden lisääntynyt työnhaku. Tiedot selviävät VATT Datahuoneen uudesta policy briefistä.
Tekoäly osaa tehtäväsi. Viekö se myös työpaikkasi?20.8.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tekoälyn kummisedäksi tituleerattu nobelisti Geoffrey Hinton ennusti vuonna 2016, että tekoäly olisi pian ihmistä parempi tulkitseman röntgenkuvia. Johtopäätös oli selvä: röntgenlääkärien kouluttaminen pitäisi siksi lopettaa välittömästi. Ennustuksesta on tullut todellisuutta, mutta röntgenlääkärien palkat ja työllisyysnäkymät vain jatkavat nousuaan. Mikä Hintonin talousajattelussa meni pieleen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme