Helsingin asuntokannassa piilee suuri hiilivarasto – yli 90 prosenttia vanhimpienkin rakennusten kerrosalasta on yhä käytössä
19.11.2026 09:30:00 EET | Aalto-yliopisto | Tiedote
Helsingin asuinrakennusten puurakenteisiin ja muihin puuosiin on varastoitunut arviolta 285 000 tonnia bioperäistä hiiltä, tuore tutkimus paljastaa. Rakennusten pitkä käyttöikä on pitänyt suuren osan hiilestä varastoituneena rakennettuun ympäristöön vuosikymmenten ajan.

Rakennukset mielletään usein ilmastopäästöjen lähteiksi, mutta ne voivat toimia myös pitkäaikaisina hiilivarastoina. Rakennuksissa käytettyyn puuhun on sitoutunut puun kasvun aikana hiiltä, joka pysyy varastoituneena niin kauan kuin materiaali on käytössä – sen sijaan, että se vapautuisi ilmakehään hiilidioksidina esimerkiksi polttamisen seurauksena.
Aalto-yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin Helsingin asuinrakennuskantaa vuosina 1921–2021. Tutkimus osoittaa, että kaupungin rakennukset ovat säilyneet erittäin hyvin: noin 97 prosenttia asuinrakennusten kerrosalasta on edelleen käytössä, kun tarkastellaan kaikkia ajanjaksoja yhteensä. Jopa vanhimmista eli vuosina 1921–1939 rakennettujen asuinrakennusten kerrosalasta yli 92 prosenttia on edelleen käytössä.
Tutkijoiden mukaan Helsinki onkin merkittävä bioperäisen hiilen varasto.
“Arvioimme, että kaupungin nykyiseen asuinrakennuskantaan on varastoitunut yhteensä noin 285 000 tonnia bioperäistä hiiltä. Määrä vastaa suunnilleen puolta siitä hiilimäärästä, joka on varastoitunut Helsingin viheralueiden kasvillisuuteen yhteensä”, sanoo Oana Iliescu, kiinteistötalouden väitöskirjatutkija Aalto-yliopistosta.
Iliescun mukaan pitkäikäisillä puutuotteilla on tärkeä rooli hiilen varastoinnissa ja sitä kautta päästöjen vähentämisessä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on olennaista ymmärtää, kuinka kauan puutuotteet pysyvät käytössä ja millaisilla keinoilla niiden käyttöikää voitaisiin pidentää.
Asuinalueiden suojelulla voidaan tukea hiilen pitkäaikaista säilymistä
Puurakenteisten rakennusten osuus Helsingin asuinrakennusten kerrosalasta on vain noin 10 prosenttia, mutta niihin on varastoitunut noin 41 prosenttia rakennuskannan bioperäisestä hiilestä. Loput 59 prosenttia hiilestä on varastoitunut pääosin mineraalipohjaisista materiaaleista, kuten betonista ja tiilestä, rakennettuihin taloihin. Vaikka näitä rakennuksia ei luokitella puurakennuksiksi, niissäkin on puuta esimerkiksi kattorakenteissa.
Tutkijoiden mukaan Helsingin suojellut asuinalueet, kuten Töölö, Käpylä ja Vallila, ovat esimerkkejä siitä, miten kaupunkisuunnittelulla voidaan tukea hiilen pitkäaikaista varastoitumista. Tutkimuksessa tunnistettiin yli 1 500 suojelluilla alueilla sijaitsevaa asuinrakennusta. Niiden osuus rakennuskannan bioperäisestä hiilivarastosta on noin kymmenen prosenttia.
”Useat suurimman hiilivaraston sisältävistä alueista on rakennettu ennen 1940-lukua. Tämä havainnollistaa, miten vanhojen rakennusten säilyminen käytössä voi pitää hiilen varastoituneena sukupolvien ajan – sama pätee myös vanhoihin puutaloalueisiin esimerkiksi Porvoossa ja Raumalla. Olemassa olevien rakennusten suojelu voi edistää ilmastotavoitteita kulttuuriperinnön vaalimisen rinnalla”, Iliescu toteaa.
Rakennusten käyttöiän pidentäminen pitää hiilen varastossa
Rakennusten kunnossapito auttaa pidentämään rakennusten käyttöikää ja siten säilyttämään niiden puuosiin varastoituneen hiilen. Kun rakennus ei enää palvele alkuperäistä käyttötarkoitustaan, olisi tärkeä varmistaa, että materiaalit saavat silti uuden elämän, Iliescu sanoo.
”Jos puumateriaalia käytetään uudelleen toisessa rakennuksessa tai kierrätetään uusiksi tuotteiksi, siihen sitoutunut hiili voi pysyä varastoituneena pidempään. Jos puu poltetaan, suurin osa hiilestä vapautuu ilmakehään hiilidioksidina. Rakennusten ja niiden osien käyttöiän pidentäminen voi siten edistää ilmastotavoitteita lykkäämällä varastoituneen hiilen vapautumista.”
Tutkimuksessa verrattiin asuinrakennusten historiallisia rakentamistietoja nykyisin käytössä oleviin asuinrakennuksiin. Lisäksi vertailussa hyödynnettiin tietoja eri rakennustyypeissä käytetyistä materiaaleista. Analyysissa otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon myös rakennusten elinkaaren aikana tapahtuva puuosien, kuten ikkunankarmien ja ovien, uusiminen.
Tutkijoiden mukaan tulokset eivät kuvaa rakennusten tarkkoja käyttöikiä tai purkamisasteita, mutta osoittavat kuitenkin, että Helsingin asuinrakennuskanta on säilynyt ajan mittaan erittäin hyvin.
”Helsingin väestö on moninkertaistunut vuosisadan aikana, ja asuntojen kysyntä on pysynyt vakaana. Kaupungeissa, joissa väestö vähenee, asuntojen kysyntä on vähäisempää tai uudisrakentamiseen ja alueiden uudistamiseen kohdistuu enemmän paineita, tilanne voi näyttää hyvin erilaiselta”, Iliescu sanoo.
Iliescun mukaan rakennusrekisterit tarjoavat kattavasti tietoa siitä, mitkä rakennukset ovat edelleen pystyssä, mutta tiedot rakennusosien uusimisesta ja rakennusten korjaushistoriasta ovat huomattavasti rajallisempia. Tarkempi tieto rakennusten käyttöiästä ja korjaamishistoriasta auttaisi tarkentamaan hiililaskentaa ja tukisi paremmin perusteltuja päätöksiä rakennetun ympäristön tulevaisuudesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oana Iliescu
Väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto
oana.iliescu@aalto.fi
+358504641346
Ilmari Talvitie
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
ilmari.talvitie@aalto.fi
+358407179647
Mediapalvelu | Aalto-yliopisto
Vastaamme mediakyselyihin arkisin 9–16
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nokia lahjoittaa Aalto-yliopistolle 1,5 miljoonaa euroa ja vahvistaa T&K-yhteistyötä12.11.2026 10:00:23 EET | Tiedote
Nokia tekee merkittävän panostuksen laskennan, tietoliikenteen, puolijohteiden ja tekoälyn tutkimuksen ja osaamisen kehittämiseen lahjoittamalla 1,5 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle. Lisäksi Nokia investoi vuositasolla noin 1,3 miljoonaa euroa Aallon kanssa yhdessä tehtäviin T&K-hankkeisiin. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa tulevaisuuden älykkäiden ja energiatehokkaiden verkkojen rakentamisessa ja tekoälyaikakauden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Nyt valppaana verkossa – kyberturvallisuutta arkeen10.11.2026 09:45:00 EET | Kutsu
Maksuttomassa tilaisuudessa saat ajankohtaista tietoa arjen kyberturvasta, verkkohuijauksista ja turvallisesta toiminnasta verkossa. Asiantuntijat kertovat käytännön keinoja, joilla voit vahvistaa omaa ja muiden digiturvaa.
Tutkimus: Helsingin tonttivuokrien korotukset näkyivät asuntojen hinnoissa – mutta lopullisesti vasta vuosikymmenen päästä9.11.2026 11:45:00 EET | Tiedote
Asuntojen hinnat sopeutuivat Helsingissä vähitellen tuleviin tonttivuokrien korotuksiin. Tutkimuksen perusteella korotukset näkyivät hinnoissa jo ennen voimaantuloaan, kun niiden vaikutus asumiskuluihin oli julkistettu euroina.
Selvitys: Suomen laki sallii rakentamisen päästöjen ylittävän kestävän rajan yli 30-kertaisesti4.11.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat ovat laatineet Suomelle ensimmäistä kertaa rakentamisen hiilibudjetin. Laskelmat osoittavat, että Suomessa saa tällä hetkellä rakentaa kymmeniä kertoja kestävää tasoa suuremmalla hiilijalanjäljellä.
Aalto on yliopistojen spinout-rahoituksessa Euroopan kolmonen – näin luotiin resepti, jolla synnytetään uusia toimialoja3.11.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Kaiken kaikkiaan Aallosta ponnistaneet yritykset, mukaan lukien kvanttialalla toimiva IQM ja satelliittiyhtiö ICEYE, ovat vuodesta 2010 lähtien keränneet yhteensä noin 2,6 miljardin euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme