Oma Häme

Muistisairauksien riskiin voi vaikuttaa vuosikymmeniä ennen oireita – asiantuntija kertoo, miten

20.11.2026 12:44:25 EET | Oma Häme | Tiedote

Jaa

Muistisairauksien riskiin voi vaikuttaa jo työikäisenä. Liikunnan ja ravinnon lisäksi myös kuulosta ja näöstä huolehtiminen on tärkeä osa aivoterveyden edistämistä. Geriatrian erikoislääkäri Karri Vanttaja muistuttaa, että pienilläkin elintapamuutoksilla voi parantaa hyvinvointia jo tänään. 

Muistisairaudet yhdistetään usein ikääntymiseen, mutta niiden riskitekijöihin voidaan vaikuttaa jo vuosikymmeniä ennen mahdollisten oireiden ilmaantumista. 

Geriatrian erikoislääkäri Karri Vanttajan mukaan aivoterveydestä olisi hyvä huolehtia läpi elämän. Erityisesti keski-ikä on tärkeä vaihe, sillä silloin tehdyillä elintapamuutoksilla voi olla merkitystä myöhemmän iän aivoterveydelle. 

– Ihanteellisessa tilanteessa aivoterveyden edistäminen alkaisi jo neuvolasta. Mitä nuorempana terveelliset elintavat omaksutaan, sitä parempi. Keski-iässä, jo nelikymppisenä, on kuitenkin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota muistisairauksien riskitekijöihin, Vanttaja sanoo. 

Kansainvälisen Lancet-komission vuoden 2024 raportin mukaan jopa 45 prosenttia muistisairaustapauksista voisi olla ehkäistävissä tai siirrettävissä myöhemmäksi vaikuttamalla 14 tunnistettuun riskitekijään elämän eri vaiheissa. Riskitekijöihin kuuluvat muun muassa vähäinen liikunta, tupakointi, runsas alkoholinkäyttö, korkea verenpaine, diabetes ja sosiaalinen eristäytyminen. 

Vanttaja muistuttaa, että monet muistisairauksien riskitekijöistä ovat yhteisiä muiden kansansairauksien kanssa. Sydän- ja verisuoniterveydestä huolehtiminen tukee samalla myös aivojen hyvinvointia. Myös päänvammojen ehkäiseminen esimerkiksi pyöräilykypärää käyttämällä on osa aivoterveydestä huolehtimista. 

Myös kuulosta ja näöstä huolehtiminen on aivoterveysteko 

Liikunnan, terveellisen ruokavalion ja aivojen aktivoinnin lisäksi myös kuulosta ja näöstä huolehtiminen on tärkeä osa aivoterveyden edistämistä. Sekä kuulon heikkeneminen että hoitamaton näön heikkeneminen on tunnistettu muistisairauksien riskitekijöiksi. 

– Kuulon heikkeneminen voi vähentää sosiaalista kanssakäymistä ja sitä kautta aivojen saamia virikkeitä. Monet muistisairauksien riskitekijät liittyvät toisiinsa, Vanttaja kertoo. 

Kuulolaitteista voi olla hyötyä kuulon ongelmissa ja myös kuulon suojaaminen voimakkaalta melulta on tärkeää läpi elämän. Näön heikkenemiseen puolestaan on erilaisia hoitoja ja apuvälineitä. 

Elintapamuutosten hyödyt näkyvät jo arjessa 

Muistisairauksien ehkäisyyn kehitetty suomalainen FINGER-toimintamalli perustuu viiteen osa-alueeseen: terveelliseen ravitsemukseen, liikuntaan, aivojen harjoittamiseen, sosiaaliseen aktiivisuuteen sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaan. 

FINGER-tutkimuksessa on osoitettu, että monipuolisella elintapaohjelmalla voidaan tukea ikääntyvien ihmisten kognitiivista toimintakykyä. Vanttajan mukaan tutkimuksessa hyötyjä on havaittu myös henkilöillä, joilla oli jo lievää tiedonkäsittelyn heikentymistä. 

– Harjoittelusta ja aivoterveyttä edistävistä toimista voi olla hyötyä silloinkin, kun tiedonkäsittelyssä on jo havaittavissa lievää heikentymistä. Tärkeintä on muistaa, että aivot tarvitsevat aktiivista treeniä ja vuorovaikutusta. 

Aivoterveyttä edistävillä teoilla on kuitenkin myös välittömiä hyötyjä, joita ei tarvitse odottaa vuosikymmeniä. Esimerkiksi liikunta tukee toimintakykyä ja mielialaa, riittävä uni auttaa palautumaan ja sosiaalinen aktiivisuus voi vähentää yksinäisyyttä. Ruokavalioon voi tehdä pieniä muutoksia, kuten vähentää kovien rasvojen ja suolan käyttöä. 

Myös masennus voi vaikuttaa muistiin ja tiedonkäsittelyyn. Vanttaja muistuttaa, että masennukseen liittyvät muistioireet voivat helpottaa, kun masennusta hoidetaan. 

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa 

Vaikka aivoterveyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo nuorena, myös vanhemmalla iällä tehdyistä muutoksista voi olla hyötyä. Esimerkiksi liikunta, monipuolinen ravitsemus, aivojen aktivointi ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen tukevat toimintakykyä ja hyvinvointia myös 70–80-vuotiaana. 

Ikääntyessä ravitsemuksessa korostuvat riittävä energian ja proteiinin saanti sekä vajaaravitsemuksen ehkäisy. 

– Ei ole osoitettu, että olisi olemassa ikää, jonka jälkeen aivoterveyden edistäminen olisi liian myöhäistä. Liikunnasta, hyvästä ravitsemuksesta ja sosiaalisesta aktiivisuudesta on hyötyä myös vanhemmalla iällä, Vanttaja muistuttaa. 

Muistisairauksien puhkeaminen ei kuitenkaan ole yksinomaan elintavoista kiinni. Myös ikä ja perinnölliset tekijät vaikuttavat sairastumisriskiin. Terveelliset elintavat eivät takaa, ettei muistisairauteen sairastuisi, mutta perinnöllinen alttiuskaan ei tarkoita, etteikö omaan riskiinsä voisi vaikuttaa. 

– Jos muistisairauksien ehkäisy vuosikymmenten päähän ei motivoi, kannattaa miettiä elintapamuutosten hyötyjä jo tässä hetkessä. Muutosten tekeminen voi olla vaikeaa, joten on tärkeää olla itselleen armollinen ja lähteä liikkeelle pienin askelin, Vanttaja kannustaa. 

Riskitesti auttaa tunnistamaan omia riskitekijöitä 

Omaa muistisairauksien riskiä voi arvioida CAIDE-tutkimukseen pohjautuvalla muistisairauksien riskitestillä. Testi on kehitetty keski-ikäisille oireettomille henkilöille arvioimaan sairastumisriskiä seuraavien noin 20 vuoden aikana.  

Testi auttaa tunnistamaan myös sellaisia riskitekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa. Sen tulos voi toimia lähtökohtana omien elintapojen tarkastelulle. 

Vanttaja kuitenkin muistuttaa, ettei riskitesti ole muistisairauden diagnostinen tutkimus. Jos muistissa tai tiedonkäsittelyssä on jo oireita, ne tulee selvittää terveydenhuollossa. 

Tämä artikkeli on osa Muistaakseni huomenna -kampanjaa. Kampanja kehottaa tekemään pieniä arjen valintoja tänään, jotta muistaisimme vielä huomenna.

Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Sitä toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).


Tutustu Muistaakseni huomenna -kampanjaan
Tee muistisairauksien riskitesti

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oma Häme

Uusi hanke vahvistaa vieraskielisten asiakkaiden osallisuutta sote-palvelujen kehittämisessä18.11.2026 09:52:48 EET | Uutinen

Kanta-Hämeessä on käynnistynyt kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta vieraskielisille asiakkaille. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Oma Häme kehittävät yhdessä asiakkaiden kanssa ratkaisuja, jotka helpottavat palvelujen löytämistä, ymmärtämistä ja käyttöä. Samalla vahvistetaan vieraskielisten asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen kehittämiseen. Kanta-Hämeessä asui vuonna 2025 lähes 11 700 vieraskielistä asukasta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiointi voi olla vieraskielisille asiakkaille haastavaa esimerkiksi silloin, kun oikean palvelun löytäminen, ajanvarausohjeiden ymmärtäminen tai palautteen antaminen edellyttää hyvää suomen kielen taitoa. Myös palvelujen viestinnässä ja asiakkaiden osallistumismahdollisuuksissa on kehittämistarpeita. Syyskuussa käynnistyneen Yhdessä saavutettavaksi – vieraskielisten osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa -hankkeen lähtökohtana on, että palveluja kehitetään yhdessä niitä

Oranssien päivien kampanja tuo lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten tarinat kuuluviin17.11.2026 13:52:37 EET | Tiedote

Oma Häme osallistuu tänä vuonna kansainväliseen Oranssien päivien kampanjaan nostamalla esiin lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten tarinoita. Kirjoituksissaan naiset käsittelevät kokemuksiaan väkivallasta, selviytymisestä ja toivosta. Tarinoiden avulla halutaan rohkaista väkivallasta puhumiseen ja avun hakemiseen. Oranssien päivien kampanjaa vietetään vuosittain 25. marraskuuta–10. joulukuuta. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja kannustaa puuttumaan siihen. Oranssi tunnusväri symboloi toivoa ja väkivallatonta tulevaisuutta. Oma Häme nostaa kampanjan aikana esiin Sanojeni voima -projektin, jossa lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset ovat käsitelleet kokemuksiaan kirjoittamisen ja vertaistuen avulla. Naisten kirjoituksia julkaistaan teksteinä ja äänitallenteina Kanta-Hämeen Ensi- ja turvakoti ry:n ja FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:n verkkosivuilla. Naisten tarinoihin tutustutaan tarkemmin myös Oma Hämeen verkkosivuilla myöhem

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye