Puheenjohtaja Antti Kaikkonen Keskustan puoluevaltuustossa: Suomi pystyy parempaan

21.11.2026 10:14:50 EET | Suomen Keskusta r.p. | Tiedote

Jaa

Me uskomme, että Suomi pystyy parempaan. Keskustan vaihtoehto lähtee siitä, että rakennamme kasvua ja työllisyyttä kautta maan. Kun useampi pääsee töihin ja yritykset uskaltavat investoida, talous vahvistuu. Mutta kasvu ei yksin riitä. Ensi vaalikaudella on päätettävä myös siitä, mistä tingitään ja keneltä pyydetään enemmän.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen Hämeenlinnassa 21.11.2026
(muutosvarauksin)

Suomi pystyy parempaan

Hyvät keskustalaiset ja muut kuulijat,

Yhdysvaltain Trump, Kiinan Xi ja Venäjän Putin tapasivat kuluneella viikolla Kiinassa.

Tapaamisen sisällöstä emme tiedä paljoa, mutta jo itse asetelma kertoi paljon.

Eurooppa ei ollut kolmen pöydässä. Tämä ei ole hyvä asetelma. Mikäli Eurooppa ei ole pöydän ääressä, se voi olla ruokalistalla.

Euroopan on herättävä. Maanosamme turvallisuutta ei voi rakentaa sen varaan, että joku muu yksinomaan puolustaisi etujamme.

Yhdysvallat on Suomelle ja Euroopalle edelleen keskeinen turvallisuuspoliittinen kumppani. Nato-jäsenyys ja Euroopan ja Yhdysvaltain yhteistyö ovat Suomen turvallisuuden peruspilareita yhdessä vahvan puolustuksemme kanssa. Samalla meidän on tiedostettava, että Yhdysvaltojen huomio, painopisteet ja sitoutumisen tapa ovat muuttuneet.

Venäjä puolestaan pyrkii muuttamaan Euroopan turvallisuusjärjestystä siten, että Euroopassa palattaisiin aikaan ennen puolustusliitto Naton itälaajentumista. Tämä ei ole neuvottelukysymys. Tämä ei käy.

Euroopan on vastattava tähän vahvistamalla omaa toimintakykyään. Tarvitsemme vahvempaa eurooppalaista puolustusteollisuutta, taloutta ja omavaraisuutta. Euroopan unionin päätöksentekokykyä on parannettava ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu rauhanponnisteluista huolimatta. Venäjä pyrkii horjuttamaan Euroopan turvallisuutta myös sotilaallisen hyökkäyssodan ulkopuolella.

Tapahtumat Virossa ja Puolassa osoittavat, kuinka konkreettiseksi uhka on muuttunut.

Suomessa viranomaiset ovat myös varoittaneet puolustusteollisuuden yrityksiä mahdollisista iskuista jo ennen Viron viimeisintä tapausta.

Välittömästä uhasta ei ole tällä hetkellä tietoa, mutta erilaisiin uhkiin on varauduttava.

Suomea pidetään kokonaisturvallisuuden suurvaltana, mutta meilläkin on parannettavaa.

Suomen uusi vaaratiedotejärjestelmä on välttämätön uudistus, mutta sen valmistelu on ollut hidasta ja käyttöönotossa ilmeni ongelmia. Osa puhelimista jäi ilman varoitusta, osa sai varoituksen saamen kielellä ja osa lakkasi jopa toimimasta. Vanhusten senioripuhelimissa ja lasten kellopuhelimissa koetut vakavat häiriöt on korjattava välittömästi.

Tietysti on hyvä, että viat paljastuivat nyt eikä tositilanteessa, mutta järjestelmä on kyllä lopulta saatava kuntoon. Ja mielellään aika ripeästi. Tämän saman muuten sanoin viime kevään edellisen puoluevaltuustopuheeni aluksi. Enkä halua palata tähän aiheeseen enää kolmatta kertaa ensi kevään puoluevaltuustossa.

Hyvät kuulijat,

Hyvät ystävät,

Keskusta esitteli eilen vaihtoehtonsa valtion ensi vuoden budjetiksi. Pystymme siinä rakentamaan linjan, jolla maa velkaantuu selvästi vähemmän, kuin Orpon ja Purran budjettiesityksellä. Jättäisimme yhteisöveron alennuksen tekemättä. Säästäisimme, kun eläkettä kertyisi jatkossa lähinnä työtä tekemällä, ei työttömyysajoilta. Eläkeindeksejä emme leikkaa. Ne ovat vaihtoehdossamme turvassa.

Joitakin lisäpanostuksiakin tekisimme. Parantaisimme tieverkkoa, panostaisimme lasten koulukirjoihin. Emme nostaisi terveyspalvelujen asiakasmaksuja.

Hallitus näyttää pitävän säästötalkoissaan välivuoden. Syy on helppo arvata: ensi keväänä on vaalit. Silti tällaiseen välivuoteen ei olisi varaa. Se tarkoittaa entistä kovempia säästöjä ja urakkaa ensi vaalikaudelle.

Hyvät naiset ja miehet.

Maan hallitus istuu neljättä vuottaan eikä tunnu olevan enää vastuussa oikein mistään, mitä maassa tapahtuu.

Yksi esimerkki nähtiin viime viikolla. Kokoomuksen johtoportaasta kerrottiin, ettei työttömyysturvan lapsikorotusten poistamisen tarkoituksena ollut lisätä köyhyyttä, vaan kannustaa vanhempia töihin. Ei ollut tarkoitus.

Vai niin. Sepä lohduttavaa.

Mitä tästä ajattelee isä, joka on vuoden etsinyt töitä ja lähettänyt toistasataa hakemusta? Kotona hän laskee, riittävätkö rahat lainanlyhennykseen ja lasten menoihin. Todellako hän tarvitsee hallitukselta vielä vähän lisää tämäntyyppistä kannustusta?

Minä muuten tunnen monta työtöntä. Ja he ovat ihmisiä, jotka kyllä töitä haluaisivat. Ja he ovat myös yrittäneet töitä saada. Lähettäneet hakemuksia, kyselleet tutuilta ja tuntemattomilta. Mutta töitä ei ole löytynyt.

Työttömyydellä on monta syytä. Mutta lapsikorotusten ja suojaosuuksien poistaminen oli hallituksen oma päätös. Siitä hallituksen pitää kantaa vastuu.

Työttömyydestä kärsivissä ja sitä pelkäävissä perheissä tarvitaan kahta asiaa: Työtä ja turvaverkkoja. Siinäpä lähtökohta keskustalaiselle vaihtoehdolle.

Hyvät ystävät.

Me uskomme, että Suomi pystyy parempaan. Keskustan vaihtoehto lähtee siitä, että rakennamme kasvua ja työllisyyttä kautta maan. Kun useampi pääsee töihin ja yritykset uskaltavat investoida, talous vahvistuu. Mutta kasvu ei yksin riitä. Ensi vaalikaudella on päätettävä myös siitä, mistä tingitään ja keneltä pyydetään enemmän.

Koska nykyinen hallitus epäonnistuu pahasti talous- ja työllisyyspolitiikassaan, edessämme on valtavat taloustalkoot. Iso kysymys on, miten edessä oleva 8–11 miljardin sopeutusurakka hoidetaan?

Poliittisen kentän vasemmassa laidassa tunnutaan suosivan veronkorotuksia. Mutta jos veroja kovasti korotellaan, riskinä on, että veronkorotukset hyydyttävät työn tekemisen ja yrittämisen tässä maassa. Suomi sahaisi omaa jalkaansa, ja vähäkin kasvu hiipuisi. Sitä emme voi kannattaa.

Ja kun mennään aivan oikeaan laitaan, halutaan koko talouden tasapainotus tehdä leikkaamalla. Se tarkoittaisi niin kylmää kyytiä koulutukselle, terveyspalveluille ja vanhuspalveluille, että tämä maa ei sitä kestäisi. Sitä emme voi kannattaa.

Keskustan linja on, että haemme kaksi kolmasosaa sopeutuksesta menopuolelta ja kolmanneksen verotuksesta. Tämä on järkilinja.

Tämän linjan sisältöä on keskustassa huolella työstetty. Olemme tässä työssä pitkällä ja valmista tulee vielä marraskuun aikana.

Tavoitteemme on säästölinja, joka on kansalaisten kannalta kohtuullinen ja oikeudenmukainen. Ja linja, joka turvaa talouskasvun ja työllisyyden vahvistumisen tässä maassa. Ja linja, jolla turvataan tärkeät palvelut ja otetaan koko Suomen voimavarat käyttöön.

Mutta tämä talouspuoli on pakko hoitaa. Keskustan linja on, että emme jätä laskua lapsillemme. Sellaiseen hallitukseen Keskusta ei lähde, joka ei laita Suomen taloutta kuntoon.

Kyllähän siihen siis säästöjä ja veronkorotuksia sisältyy. Yhteisöveron alennuksen perumisen mainitsinkin jo. Epäilemättä joitakin muita kuin perusturvan indeksejä joudutaan määräajaksi jäädyttämään. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueidenkin pitää noudattaa tiukkaa kulukuuria. Tuottavuuttakin pitää pystyä parantamaan, mihin uusi teknologia tuo uusia mahdollisuuksia.

Hyvät ystävät,

edessämme on iso murros työelämässä, ja yhteiskunnassa laajemminkin. Ja se on jo alkanut. Tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja, emmekä ehkä vielä edes osaa hahmottaa, mikä kaikki muuttuu. Moneen työhön tekoäly tulee avuksi, joitakin työtehtäviä se saattaa korvata kokonaan. Esimerkiksi julkisen hallinnon tuottavuuden parantamisessa tähän kuuluu paljon mahdollisuuksia.

Mutta on myös tunnistettava ja tunnustettava, että tämä murros aiheuttaa monissa myös huolia. Mitä murros tarkoittaa minun työhöni? Entä poikani, tai naapurin Jaskan?

Viestini tähän on, että tekoälystä on hyvä ottaa hyödyt irti ja samalla minimoida haitat. Ja ennen muuta: pitää suomalaiset mukana. Se tarkoittaa varmasti useita asioita.

Esitän, että maahamme laaditaan suunnitelma tätä varten: Suomen tekoälystrategia. Sen yhteydessä tarvitaan arvio tekoälyn tuomasta murroksesta, miten siitä saadaan kansakunnalle paras hyöty irti ja samalla minimoidaan murroksen tuomat haasteet ja ongelmat.

Yksi kiireellisimmistä tehtävistä asioista on rakentaa maahan uusi aikuiskoulutuksen malli, joka vastaa lisäkoulutuksen ja uudelleenkoulutuksen tarpeisiin tässä murroksessa. Pidän todennäköisenä myös tarvetta kehittää perusturvaa suuntaan, joka huomioi nykyistä paremmin työelämän murroksen. Keskusta aikoo katsoa sen perään, että näihin kysymyksiin vastaava ohjelma tähän maahan saadaan. Maailma muuttuu, mutta haluamme pitää kaikki kyydissä mukana.

Hyvät kuulijat,

Vaikea koe vastuunkannon periaatteelle on sote. Nykyinen hyvinvointialueiden rahoituspolitiikka ei voi jatkua, mutta toisaalta realiteetti on se, että jotenkin hyvinvointialueistakin on säästettävä. Oleellista on ensin korjata rahoitusmallin valuviat.

Nyt alueet on jätetty oman onnensa nojaan.

Hallituksen vastuunvälttelyä keskiviikkona eduskunnassa kuunnellessani minulle tuli yllättäen aiempaa ministeriä Kaisa Juusoa ikävä.

Politiikka oli väärää, mutta ministeri sentään oli ryhdikäs. Hän kertoi avoimesti, mitä hallitus ajatteli ja miksi hallitus leikkasi. Miten rahoitusleikkauksista huolimatta aina voi soittaa 112, tai että kun hallitus leikkaa vanhusten kotihoidosta, voi osa ikäihmisistä olla kiitollisiakin, kun hoitajat ramppaavat ovella vähemmän.

Eihän samaa mieltä voi olla, mutta ainakin ministeri kantoi vastuunsa leikkauksista suorin selin.

Ei siis ihme, että tällainen ministeri meni vaihtoon.

Lehtijuttujen perusteella hallitus on nykyisin kiinnostuneempi Setasta kuin sotesta.

Hallituksen uusi taktiikka on puhua mustaa valkoiseksi ja sanoa, että rahoitushan kasvanut. Mannaa sataa alueille, mitä siinä valitatte?

No, sitä sopii kysyä hoitajalta, joka yrittää saada sairaat hoidettua taas uusien YT-neuvottelujen keskellä. Tai potilaalta, joka yrittää saada lääkäriajan.

On hyvä huomata, että toimivat sote-palvelut ovat merkityksellisiä monella tapaa alueiden elinvoimalle. Myös yrityksille on tärkeää, työntekijöiden ja heidän läheistensä palvelut pelaavat.

Jotenkin tuntuu, että nyt vastuunkanto puuttuu.  

Voin osaltamme sanoa: Me kannamme vastuumme puutteista, joita viime kaudella säädetyssä valtavassa lakipaketissa on myöhemmin havaittu. Ei siitä tullut kerralla täydellistä tai virheetöntä.

Orpon hallitus vastaa leikkauksistaan ja siitä, mitä se on tehnyt tai jättänyt tekemättä lain korjaamiseksi. Tai ainakin sen pitäisi vastata.

Kun alueilta soitetaan Helsinkiin ja kerrotaan, että vaadittujen säästöjen toteuttaminen on mahdoton homma, langan päässä Orpon ja Purran puhelinvastaaja sanoo: ”Ketään ei ole kotona. Viestejä emme kuuntele. Koettakaa pärjätä.”

Edelliset päättäjät kuulemma aiheuttivat kaiken sote-ikävän. Seuraavat saavat ratkaista ongelmat. Siinä välissä nykyhallitus viettää vastuunkannon välivuosia.

Lainsäädännön korjaamista ovat vaatineet niin asiantuntijat kuin hyvinvointialueiden päättäjätkin, puoluekannasta riippumatta.

Kaksi viikkoa sitten pääministeri myönsi, että ehkäpä laki sittenkin olisi korjattava, mutta mitään ei kuulemma enää ehdi tehdä. Samaan aikaan hallituksen liituraitamiehet antavat alueilla määräyksiä rikkinäiseen lakiin vedoten.

Tähän menoon tarvitaan nyt muutos.

Säästää toki pitää. Ei taloutta voi tasapainottaa, jos sotesta ei saada säästöjä. Mutta nykymeno ei toimi. Tarvitaan tapa, joka toimii.

Asia ei syntitaakkaa vertailemalla korjaannu. Vaan tekemällä. Hallituksen päässä pitää alkaa hoitaa hallituksen hommat. Siitä tässä on kysymys. Jos hallitus ei siihen pysty, pitää hallitus vaihtaa.

Ennen kuin rahoitusmallin valuviat on korjattu, pitää minimoida uusien virheiden syntyminen. Jos näin ei tehdä, menee lappua luukulle ja lauta paukkuu oveen hallituksen määräyksellä. Se ei käy.

Siksi hyvinvointialueiden arviointimenettelyt pitää keskeyttää ja lopettaa uusilla aloittamisen uhkailu. Ainakin siksi aikaa, että rahoituslaki on korjattu.

Alueille pitää antaa aikaa tasapainottaa talouttaan, ettei pakotettuna tehdä lyhytnäköisiä, haitallisia päätöksiä.

Keskustan linja on, että suomalaiset tarvitsevat tasa-arvoiset palvelut. Alueet tarvitsevat kohtuullisen rahoituksen ja toimivan rahoitusmallin. Ja jotta tämä onnistuu, maa tarvitsee uuden hallituksen.

Hyvät ystävät,

Tässä puoluevaltuustossa keskustellaan myös tulevien eduskuntavaalien ohjelmastamme. Valmistelun tässä vaiheessa kiteyttäisin tavoitteemme nyt kolmeen:

  1. Elämisen kustannukset on saatava kuriin – tavoitteena hyvä arki
  2. Lasten ja ikäihmisten hyvinvointi on varmistettava
  3. Palvelut ja työllisyys on turvattava koko maassa

Ensiksi sana elämisen kustannuksista. Asuntolainojen korot ovat nousussa, polttoaineiden hinta on pyörinyt kipurajoilla ja sähkö on kallistumassa. Keskustalla on ratkaisuja näihin kaikkiin. Otetaan esimerkiksi sähkön hinta.

Sähkön hintaa uhkaa nostaa varsinkin aika holtittomalta näyttävä datakeskusbuumi. Datakeskuksiakin kyllä tarvitaan, mutta ei ihan mitä tahansa ja miten tahansa. Homma pitää ottaa haltuun ja sitä pitää alkaa johtaa.

Keskusta ehdottaa:

  1. Rakennetaan pakkaspuskuri. Datakeskuksilta kerätään pientä puskurimaksua, ja tällä rahalla tuetaan sähköntuotannon rakentamista kautta maan. Sellaisen sähköntuotannon, joka toimii myös kovimmilla pakkasilla. Painotamme lähituotantoa, jolla säästämme myös siirtoyhteyksien kuormitusta.
  2. Datakeskusten sähköveroa korotetaan yhdellä sentillä kilowattitunnilta. Tämän tuotolla aletaan portaittain alentaa kotitalouksien sähköveroa. Tällä mallilla pystymme poistamaan – siis poistamaan – sähköveron kotitalouksilta kokonaan vuoteen 2035 mennessä. Näin datakeskuksista saadaan hyötyä koko kansalle. Tavoitteemme on siis, että kotitalouksen sähkövero painetaan nollaan!

Pidetään tärkeimmät asiat mielessä: Me olemme kovalla työllä rakentaneet tähän maahan valtavasti puhdasta energiantuotantoa ja tilastojen mukaan Euroopan edullisimmasta päästä olevan sähkön. Pekkarisella, Vanhasella ja monella muulla keskustalaisella on ollut tässä iso rooli. Datakeskuksia tarvitaan, mutta Keskusta asettaa etusijalle tavallisten suomalaisten ja maamme yritysten edullisen ja toimitusvarman sähkön riittävyyden. Tekoälyn neuvot eivät auta eikä TikTok naurata, jos sähkön hinta nousee taivaisiin.

Sitten sana lapsiperheiden tilanteesta ja ikäihmisistä

Viime viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että hallituksen sosiaaliturva- ja veromuutokset lisäävät pienituloisten määrää 102 000 ihmisellä. Mikä pahinta, hallituksen toimien arvioidaan lisäävän köyhyysrajan alapuolella elävien lasten määrää 22 000:lla. Pidän tätä häpeällisenä.

Lapsiperheiden etuuksia on leikelty monin tavoin.

Köyhyys ei ole lapsiperheissä vain lisääntynyt, se on syventynyt. Monissa jo ennestään pienituloisissa kodeissa on nyt entistä vaikeampaa.

Arjessa köyhyys ei tarkoita vain sitä, että vanhemmilla on vähemmän mahdollisuuksia ostoksiin. Pelastakaa Lapset ry:n selvityksissä suomalaiset lapset kertovat, että köyhyys tarkoittaa muun muassa seuraavaa:

Kotona ei aina ole riittävästi ruokaa, ja koululounas saattaa olla päivän ainoa lämmin ateria.

Jalkapalloharrastukseen, tanssitunteihin, bussilippuihin tai polkupyörään ei ole rahaa.

Vanhemmat eivät pysty ostamaan kunnollisia talvikenkiä tai toppatakkia.

Vanhempien stressi laskuista, veloista ja hinnoista ei jää lapselta huomaamatta. Vanhempien huolet muuttuvat lasten huoliksi.

Lapset kertovat, että arjessa köyhyys merkitsee eriarvoisuutta, häpeän tunnetta, ulkopuolisuutta ja yksin jäämistä.

Yhä useampi suomalainen lapsi tietää, miltä köyhyys tuntuu.

Tämä on väärin.

Ja väärin on sekin, että lasten köyhyyttä on päätöksillä lisätty ja syvennetty.

Hyvät ystävät,

vaikka ajat ovat vaikeat ja vaikeita päätöksiä on tehtävä, yksi asia meidän keskustalaisten pitää yrittää muuttaa.

Laitetaan lapsiperheköyhyys laskuun ja huolehditaan perheiden perusturvasta paremmin.

Se on meidän aikuisten velvollisuus kaikkia tämän maan lapsia kohtaan.

Otetaan tästä yhteinen tehtävä.

Meillä on muutama ajatus siitä, miten tilannetta voisi helpottaa.

Tietenkin teemme paljon töitä sen eteen, että yhä useammalla vanhemmalla olisi työpaikka. Mutta se ei riitä. Nyt tarvitaan myös sitä Keskustaa, joka on vahva perusturvapuolue.

Suunta pitää kääntää. Lasten perusturvaa pitää pala palalta vahvistaa, ei heikentää.

Kolme ehdotusta.

Yksi: Lapsiperheköyhyyden korjauspaketti. Täsmäkorotuksia niihin etuuksiin, joiden avulla köyhyysvaarassa olevia koteja voidaan auttaa. Keskusta tulee ensi vaalikauden talouslinjassaan esittämään 150 miljoonan euron pakettia vuodessa lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.

Kaksi: Kaikki isot talouspäätökset, riihet ja budjetit arvioidaan lapsiperheköyhyyden näkökulmasta ennen kuin esityksistä sovitaan.

Kolme: Keskusta vaatii, että perusturvan indeksijäädytykset loppuvat nyt. Työttömien yleistuen, lastenhoidon tukien ja muiden jäädytettyjen perusturvaetuuksien lakisääteiset indeksikorotukset on ensi vaalikaudella toteutettava. Hintojen nousun ei pidä enää vuosi toisensa jälkeen nakertaa näitä tukia, joista ovat riippuvaisia etenkin pienituloisimmat lapsiperheet ja pienimpiä eläkkeitä saavat suomalaiset.

Ystävät,

Orpon hallituksen saldo on lapsiperheköyhyyden raju kasvu. Oli seuraava hallitus millainen tahansa, jos Keskusta on mukana, on päätösten saldon oltava päinvastainen.

Käännetään suunta ja aletaan vähentää lapsiperheköyhyyttä tässä maassa!

Hyvät kuulijat,

Tänäkin syksynä on kuultu vaatimuksia lakkauttaa alle kolmevuotiaiden lasten kotihoidon tuki.

Sanotaan, että kotihoidon tuen lakkauttaminen olisi työllisyystoimi. Taaperoiden vanhemmilta leikkaamalla heidät saadaan töihin. Mutta nykyhallitus on jo leikannut vanhemmilta kovalla kädellä, eikä taivaasta ole pudonnut heille työpaikkoja.

Keskustan linja on, että lapsilta leikkaamalla ei Suomea nosteta.

Kotihoidontuen poistamista kokonaan ovat tänä syksynä väläytelleet niin SDP, Kokoomus kuin Vihreätkin. Haluan lähettää näille puolueille terveisiä:

Keskusta sanoo tiukasti ei kotihoidon tuen lakkauttamiselle. Ja tiedoksi: Tästä emme edes neuvottele.

Ei meillä ole tarkoitus lähteä neuvomaan perheitä siinä, miten heidän pitää lastenhoitonsa järjestää. Emmekä suosittele sitä muillekaan puolueille. Mutta haluamme pitää huolta siitä, että perheillä on siinä aitoja vaihtoehtoja. Perheet osaavat varmasti itse valita itselleen sopivimmat vaihtoehdot. Siitä on kysymys.

Me olemme avoimia kehittämään perheiden etuuksia, jos kyseessä on parannus perheille. Me teimme perhevapaauudistuksen viime hallituskaudella, ja me olemme aina valmiita keskustelemaan perheiden tilannetta parantavista uudistuksista.

Haluamme myös parantaa vanhustenhoidon tilaa Suomessa. Vanhustenhoidosta on tullut parin viime vuoden aikana sellaisia uutisia, mitä ei kerta kaikkiaan saa tulla. Laiminlyöntejä, jopa kuolemantapauksia. Näin ei voi olla.

Haluamme tuoda valinnanvapautta myös vanhustenhoitoon. Erityisesti haluamme vahvistaa pienten yksikköjen perhehoitoa vaihtoehtona vanhustenhoivaan. Tämä ei ole kaikille sopiva vaihtoehto, mutta aika monille voisi ollakin. Perhehoito on inhimillinen pienen mittakaavan hoitomuoto, jota voisi olla tarjolla lähipalveluna kaupunginosia ja monia maaseutukyliäkin myöten.

Haluamme myös rakentaa kokonaan uuden vanhustenhoitovapaan työelämään.

Meidän pitää päästä siihen, että kenenkään tässä maassa ei tarvitse olla huolissaan omasta, tai läheisensä vanhenemisesta. Jokainen tässä maassa ansaitsee arvokkaan vanhuuden.

Hyvät kuulijat,

Puhuin jo aiemmin peruspalveluiden merkityksestä. Keskustalle on tärkeää, että elämisen edellytyksiä on muuallakin, kuin muutamassa suurimmassa keskuksessa. Yksi tae sille on, että terveys- ja vanhuspalveluita on saatavissa kohtuullisen matkan päässä.

Yhtä lailla tärkeää on, että työn tekemisen ja yrittämisen edellytyksiä on koko maassa, etelästä pohjoiseen, ja idästä länteen.

Tällä hetkellä erityisen haastavassa tilanteessa on itäinen Suomi. Keskusta haluaa, että erityistalousaluekokeilu pannaan viimeinkin ensi vaalikaudella käytäntöön itäisessä Suomessa.

Koko maan elinvoimasta on kysymys myös huoltovarmuuden ja omavaraisuuden puolustamisessa. Keskusta on kotimaisen energian ja kotimaisen ruuan varmin ja vankin puolustaja tässä maassa. Ja aiomme olla sitä jatkossakin. Tänä päivänä näissä asioissa on muuten yhä enemmän kyse Suomen turvallisuudesta. Tuonnin varaan ei kannata jäädä.

Myös tieverkon pitää olla tässä maassa riittävässä kunnossa. Katsomme tämänkin asian perään.

Suomessa on mahtavat luonnonvarat, joiden varaan voimme paljon rakentaa. Maat, metsät ja mannut. Upea luonto ja tuhannet järvet, joiden kunnosta on pidettävä huolta. Ja osaamista niin monella alalla. Meillä on paljon, minkä varaan rakentaa.

Mutta työstä ja yrittämisestä kaikki lähtee. Myös Suomen eri alueilla elämisen edellytykset.

Hyvät ystävät,

Olisi sitä yhteisöveroa voinut muuttaa fiksumminkin. Siihen meillä on ajatus.

Me emme tekisi laajaa ja kallista veronalennusta. Me kannustaisimme investoimaan kasvuun. Verottaisimme yritykseen jätettäviä voittoja hallitusta kevyemmin. Näin yrittäjälle jää enemmän omaa rahaa uuteen koneeseen, tuotantotilaan tai yrityksen kasvattamiseen. Vastavuoroisesti yhteisöveroa voisi täydentää tilanteissa, joissa voittoja otetaan yrityksestä ulos. Tällainen yritysverotuksen uudistus kannustaisi yrityksiä kasvuun.

Suomi toki tarvitsee suuryrityksensä. Mutta arvioimme, että suurin kasvupotentiaali on sittenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yksinyrittäjiä unohtamatta.

Yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso askel. Nuorelle ensimmäisen työpaikan saaminen on yhtä iso. Siksi Keskusta esittää:

Puolitetaan ensimmäisen työntekijän sivukulut vuodeksi.

Ja otetaan käyttöön nuorten takuutyö, jossa tukiin käytettyä rahaa voisikin käyttää nuoren työllistämiseen.

Ensimmäisestä työpaikasta saa kokemusta, jota seuraavaa paikkaa hakiessa jo kysytään. Keskustan tavoite on alkaa painaa nuorisotyöttömyyttä määrätietoisesti alas.

Tämä on keskustalainen vaihtoehto ja vastuunottoa työuran ja yrityksen herkimmistä vaiheista. Keskustan kasvupaketti lanseerataan koko laajuudessaan talousohjelmamme julkaisun yhteydessä. 

—-

Hyvät naiset ja miehet,

Kyösti Kallio asetti meille tavoitteeksi Suomen, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Urho Kekkonen opetti, että Keskustan pitää kulkea keskitietä ja edistää kansan eheyttä, jotta Suomi kestää vaikeimmatkin ajat.

Johannes Virolainen puolestaan neuvoi, että politiikka on rakentavaa yhteistyötä, ei vastustajan tyrmäämistä ja nöyryyttämistä.

Minä en ole se keskustajohtaja, joka romuttaa tämän aatteellisen perintömme. Ne tahot Keskustan ulkopuolelta, jotka toivovat Keskustan hylkäävän politiikan keskikentän ja ilmoittautuvan jonkin laitablokin tukipuolueeksi, voivat pistää pillinsä pussiin.

Meillä keskustassa sana ”yhteistyöpoliitikko” on aina ollut kehu eikä haukku. Ja näin on oltava jatkossakin. Keskusta ei julista mitään eduskuntapuoluetta viholliseksi. Kilpakumppaniksi korkeintaan.

Ylipäätään politiikassa pitää nyt päästä eteenpäin asetelmasta, jossa puolueet rakentavat identiteettiään sen varaan, keitä vastaan he ovat. Olisiko meistä keskustalaisista tässä asiassa parempaan?

Ei tätä hyvää kansaa tarvitse jakaa kahteen leiriin. Tavallisen suomalaisen pitäisi muka valita, onko hän oikeaa vai vasenta laitaa, liberaali vai konservatiivi, vai mikä.

Entä jos hän haluaa vain, että töitä löytyy, lapsen koulu toimii, työtön ystävä ei näe nälkää ja iäkäs äiti pääsee lääkäriin? Että arki toimii. Silloin vastaus saattaa löytyä keskeltä.

Omista arvoista voi pitää kiinni ja silti kuunnella sitä, joka ajattelee toisin. Sitä taitoa tarvitaan. Päivät tulevat peräkkäin, ja vaalien jälkeen jokaisen pitäisi voida tarvittaessa istua samaan pöytään, katsoa silmiin ja alkaa neuvottelemaan päätöksiä.

Politiikka voi edelleen olla ihmisten kuuntelemista ja vakuuttamista, yhteisten ratkaisujen etsimistä ja todellisten ongelmien korjaamista.

Me lähdemme pitämään arvoistamme kiinni ilman, että jokainen erimielinen julistetaan viholliseksi. Sillä jos politiikka muuttuu kahden vihamielisen leirin taisteluksi, niin kuin joissain maissa jo on, keskelle jää suuri joukko ihmisiä, jotka eivät tunnista itseään kummastakaan.

Keskusta on ääripäille vaihtoehto, joka toimii.

Hyvät kuulijat,

meillä on vaaleissa edessä urakka. Siellä pärjää mielestäni muutamalla perusperiaatteella.

Yksi. Keskusta lähtee vaaleihin parantamaan suomalaisten arkea, parantamaan lasten asemaa, takaamaan ikäihmisille arvokkaat vanhuuden päivät, turvaamaan peruspalvelut kaikille, nujertamaan työttömyyden ja tasapainottamaan Suomen talouden. Vahvistamaan nuorten tulevaisuudenuskoa. Katsomme sen perään, että hyvä arki koko maassa on mahdollista, eivätkä elämisen kustannukset karkaa käsistä.

Kaksi. Katsomme päätöksiä ihmisten arjesta käsin. Isoissa talouspäätöksissä arvioimme aina vaikutukset lapsiin ennen kuin nuija kopsahtaa pöytään.

Kolme. Emme rakenna viholliskuvia ja kahtiajakoa, vaan parempaa Suomea, ja kutsumme ihmisiä yhteistyöhön. Kannamme vastuumme omasta politiikastamme, muut kantakoon vastuun omastaan.

Ja vielä tämä. Kohta on neljä vuotta katsottu nykyistä menoa. Eiköhän se sitten riitäkin. Näin ei voi jatkua. Suomelle on tarjolla parempi suunta.

Suomen johtoon tarvitaan porukka, joka uskaltaa tehdä vaikeatkin päätökset ja kantaa niistä vastuun. Porukka, joka pystyy viemään Suomea parempaan suuntaan, oikeudenmukaisella tavalla.

Me keskustalaiset olemme valmiita siihen työhön. Nöyrin mielin ja suorin selin pyydämme siihen luottamusta Suomen kansalta.

Ja tiedän, että meidän porukasta asia ei jää kiinni. Keskusta olemme me kaikki. Lasten koulujen asioita hoitava kunnanvaltuutettu, ikäihmisten palveluja pohtiva aluehallituksen jäsen, teltalla ihmisiä kuunteleva kunnallisjärjestön toimija ja kotiseutunsa ihmisten ääntä käyttävä kansanedustaja.

Meillä jokaisella on roolimme siinä, että Keskusta tekee niin hyvää politiikkaa kuin tilanne sallii, että olemme porukka, jossa on paras tekemisen meininki, että kannamme vastuumme tästä maasta ja rakennamme mieluummin huomista kuin ikävöimme eilistä.

Pärjäämmekö ensi kevään vaaleissa? Se on paljolti meistä itsestämme kiinni. Sinusta ja minusta. Kannan siitä suurimman vastuun, mutta tarvitsen Sinua työhön mukaan. Ja oma luottoni siihen, että pärjäämme, on vahva.

Miksi? Koska tunnen porukkani. Tiedän, mihin pystymme. Ja olemme tehneet sen ennenkin, viimeksi viime vuoden kunta- ja aluevaaleissa. Puolisen vuotta ennen noita vaaleja olimme gallupeissa 11 % paikkeilla. Mutta kun vaalityö alkoi, ja äänestäjät alkoivat vakavammin pohtia valintaansa, kannatuksemme vahvistui. Ja vaalipäivänä taulussa oli kuntavaaleissa 16,4 %, aluevaaleissa vielä  enemmän. Ei tämä tietenkään luonnonlaki ole, mutta työllä tehtävissä, ja olemme sen aivan äskenkin tehneet. Tekisimmekö sen uudestaan?

Nyt meillä on yhteinen, iso homma edessä.

Vastuuseen pitää saada porukka, joka kääntää Suomen suunnan paremmaksi. Nykymenoon tarvitaan sellainenkin muutos, että luvataan vähemmän ja tehdään enemmän.

En voi luvata pikavauhtia sataatuhatta uutta työllistä. En voi luvata, että lapsiperheköyhyys heti loppuu.

Lupaan kertoa, mitä me tekisimme, jotta useampi pääsee töihin ja harvempi lapsi joutuu kasvamaan köyhyydessä. Mitä tekisimme, jotta palvelut turvataan ja taloutta tasapainotetaan. Ja miten kautta Suomen voidaan rakentaa hyvää elämää jatkossakin.

Haemme luottamusta Keskustan linjalle ja ihmisille. Ja jos sen saamme, olemme valmiita vastuuseen. Sillä oikein toimien, hyvät ystävät, Suomen parhaat päivät ovat vielä edessä.

Hyvät ystävät, tehdään se!

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Keskusta. Rohkeutta. Ratkaisuja. Keskusta on 120-vuotias kansanliike, joka rakentaa politiikkansa ihmisen, ei järjestelmän tarpeille.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Keskusta r.p.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen puoluevaltuustossa 21.11.202621.11.2026 10:53:58 EET | Tiedote

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Hämeenlinnassa lauantaina 20.11.2026 (muutosvarauksin) Hyvät aatesisaret ja -veljet, Suomalaiset ovat tulevissa eduskuntavaaleissa paljon vartijoina. Ensimmäinen valinta on valinta siitä, mihin suuntaan Suomi menee. Vaihtoehdot ovat harvinaisen selvät. Oikeiston leikkauspolitiikka, vasemmiston veronkorotuspolitiikka - ja Keskustan uudistus- ja kasvupolitiikka. Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat ajaneet maan työttömyys- ja velkakurimukseen. Kumpikin tarjoaa samaa politiikkaa myös tästä eteenpäin. SDP ja vasemmistoliitto puolestaan esittävät lisää veroja. Silläkö Suomi nousee, että epäonnistunutta politiikkaa jatketaan? Silläkö Suomi nousee, että veroja nostetaan kerta toisensa jälkeen? Ei. Vyötäkin pitää kiristää, mutta kaikki kaikessa on kasvu. Tarvitsemme enemmän investointeja, enemmän yrittäjyyttä ja enemmän työpaikkoja. Tarvitsemme yhteiskuntana lisää tuloja, jotta terveydenhoito, vanhustenh

Keskustan Siponen: Kotihoidon tuen lopettaminen ei Keskustalle käy, perhevapaita kehitettävä perhekeskeisesti18.11.2026 13:28:57 EET | Tiedote

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Markku Siposen mukaan STM:n ehdotus alle kolmevuotiaiden lasten kotihoidon tuen lakkauttamisesta ei käy Keskustalle. – Keskustan mielestä perheiden pitää itse saada päättää, miten he taaperonsa hoitavat. Olemme valmiita uudistuksiin, mutta pidämme kiinni perheiden valinnanvapaudesta ja perusturvasta, Siponen sanoo. Siponen kyseenalaistaa puheet kotihoidon tuen poistamisen positiivisista vaikutuksista työllisyyteen tilanteessa, jossa suuri määrä vanhempia yrittää epätoivoisesti löytää työpaikkaa. – Luullaanko ministeriöissä, että töitä tulee lisää, kun vanhemmilta leikataan lisää? Tämä tie on jo nähty. Suomi rämpii suurtyöttömyydessä, vaikka nykyhallitus on kovalla kädellä heikentänyt perheiden tilannetta. Kaikki kivet pitäisi nyt kääntää talouden kasvun ja työpaikkojen luomiseksi eikä vaikeuttaa perheiden arkea entisestään. Ministeriöiden lisäksi kotihoidon tuen lakkauttamista ajavat tutut tahot Kokoomus ja SDP sekä näitä puolueita tukevat Ha

Keskustan Siponen: Kokoomuksen aikeet estettävä – Ei setelikaistaa korkeakoulututkintoon15.11.2026 14:21:30 EET | Tiedote

Keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Markku Siponen vaatii torjumaan hallituksen esityksen korkeakoulujen maksullisesta avoimesta tutkintokoulutuksesta suomalaisille. – Suomessa on voitava kouluttautua niin pitkälle kuin kyvyt ja ahkeruus kantavat. Kokoomuksen aikeet rakentaa maksukykyisille setelikaista korkeakouluihin opiskelijavalinnan ohi on estettävä, opettajataustainen Siponen sanoo. Hallitus esittää maksuttoman tutkintokoulutuksen rinnalle maksullista väylää, johon pääsy perustuisi ahkeruuden ja osaamisen sijaan varallisuuteen. Setelikaistaa opintoihin siirtynyt opiskelija maksaisi vähintään koulutuksen kustannukset eikä olisi oikeutettu opintotukeen. – Väylä olisi avoin kaikille vain paperilla. Käytännössä ohituskaista opintoihin olisi tarjolla vain niille, joilla on varaa maksaa sekä opinnot että eläminen. – Koulutuksen tasa-arvoa ei vahvisteta rakentamalla ohituskaista niille, joilla on riittävän paksu lompakko, Siponen sanoo. Siponen varoittaa es

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye