Lapsen oikeuksien rajaaminen tyrmistyttää lastentarhanopettajia

Suomalaiseen varhaiskasvatukseen käydään tutustumassa ulkomaita myöten. Eniten ihastusta herättää lasten tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Useilla mittareilla mitattunakin varhaiskasvatus on tärkein perusta elinikäiselle oppimiselle. Miksi tätä perustaa ollaan nyt romuttamassa?

Lapsen ensimmäiset ikävuodet ovat oppimisen kannalta kaikkein tärkeimmät. Varhaiskasvatuksella tuetaan lapsen persoonallisuuden, taitojen ja kykyjen tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle. Varhaiskasvatus tukee sosiaalisten taitojen kehitystä ja sillä on elinikäisiä myönteisiä vaikutuksia.  

Tukea tarvitsevat ja syrjäytymisvaarassa olevat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten. Mitä lapsen oikeuksien rajaaminen tarkoittaa vähävaraisille perheille?  Missä todetaan tuen ja lastensuojelun tarpeet? Mitä tapahtuu lapsen sosiaaliselle kehitykselle, jos osa lapsista joutuu kasvamaan ilman toveripiiriä tai joutuu luopumaan ystävyyssuhteista vanhempien työttömyyden takia? Miten käy maahanmuuttajalasten integraatiolle, jos lapsi ei pääse oppimaan suomen kieltä?

Päivähoitoon pääsevät lapset valittiin taloudellisin ja sosiaalisin perustein 1990-luvun alkuun asti, jolloin kaikille alle kolmevuotiaille lapsille taattiin oikeus päivähoitoon tai kotihoidontukeen. Vuonna 1996 subjektiivinen päivähoito-oikeus laajeni koskemaan kaikkia alle kouluikäisiä lapsia.

Lapsen oikeuksien rajaajat väittävät, että subjektiivinen päivähoito-oikeus kannustaa vanhempia viemään lapset päivähoitoon silloinkin, kun he ovat itse kotona. Tilastot ja tutkimukset eivät tätä väitettä tue. Äitiyslomalla vauvaa hoitavista vanhemmista vain 2,9 prosenttia vei vanhemman sisaruksen päivähoitoon (STM 2004). Äitiysloman lisäksi kotona ollaan STM:n selvityksen mukaan opiskelun, pätkätyön, sairausloman tai eläkkeen vuoksi. Myös maahanmuuttajista useimmiten toinen vanhemmista on kotona. Kaikki perusteet yhteenlaskettuna kotona olevien vanhempien hoidossa olevia lapsia on 10 %. Rajaamalla tämä pieni joukko lapsia varhaiskasvatuspalvelujen ulkopuolelleko pelastaa Suomen valtion talouden?

Lähteet

Lasten päivähoito 2011, tilastoraportti THL

Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoidosta, Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio 2004:16

Lisätietoa toimituksille

Anne Liimola, puheenjohtaja, Lastentarhanopettajaliitto, 050 344 3555

Klaus Rytöhonka, valtuuston puheenjohtaja, Lastentarhanopettajaliitto, 044 361 5204