Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997-2012: RENKAIDEN KUNTO HEIKOIMMILLAAN 10 VUOTEEN

Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa syksystä 1997 lähtien Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin järjestämien rengasratsioiden yhteydessä. Renkaita on tarkastettu vuosien varrella yhteensä 169 105 henkilö- tai pakettiautosta. Urasyvyyksiä on mitattu lähes 680 000 yksittäisestä renkaasta.

Syksyllä 2012 tarkastettiin 11 760 autoa 62 paikkakunnalla. Koko kuntoseurannan aikana rengasratsioita on pidetty 180 eri paikkakunnalla ja vuosittain kaikissa 20 maakunnassa. Kattava tutkimusaineisto mahdollistaa myös alueellisen vertailun sekä renkaiden kuntokehityksen seurannan paikkakunta- ja maakuntakohtaisesti.

Puoli miljoonaa huonorenkaista autoilijaa

Kesärenkaiden syyskunto on kohentunut merkittävästi 15 vuodessa. Syksyllä 2012 kehityksessä otettiin kuitenkin takapakkia, kun huonokuntoisia (urasyvyydeltään 0–2 mm) renkaita oli 15,6 prosentilla autoilijoista eli 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla (alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus nousi 4,1 prosenttiin.

Autokantaan suhteutettuna Manner-Suomessa on syksyisin noin 532 000 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä on jotakuinkin vuoden 1997 tasolla, vaikka samanaikaisesti autokanta on kasvanut lähes 60 prosenttia nykyiseen 3,4 miljoonaan henkilö- ja pakettiautoon.

Renkaiden kuntokehitys vaihtelee alueittain

Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat viime syksynä maakunnittain noin 11:stä 21 prosenttiin. Renkaiden kuntokehityksen suunta näyttäisi eroavan alueittain. Esimerkiksi Lapissa ja Pohjois-Savossa renkaiden kunto koheni merkittävästi, kun taas Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa mentiin selkeästi huonompaan suuntaan.

Paikkakunnista menestyivät parhaiten Loimaa, Iisalmi ja Hyvinkää, joissa huonorenkaisten autojen osuus oli vain viitisen prosenttia. Renkaiden kunnossa on parannettavaa monissa suurissa kaupungeissa, sillä esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa huonorenkaisten autoilijoiden osuus oli yli 20 prosenttia.

Huomio rengastyyppiin ja -paineisiin

Muutamalla paikkakunnalla tarkastettiin myös rengastyyppi ja rengaspaineet (urasyvyyksien ohella). Yhteensä 1 940 auton otoksessa talvirenkaita tavattiin 4 prosentilla autoilijoista, joten talvirenkailla läpi vuoden ajavien osuus on edelleen vähenemässä. Suuria paine-eroja (vähintään 0,5 bar) saman akselin renkaissa todettiin 8,3 prosentilla autoilijoista.

Marraskuussa 2012 pakolliseksi tullut EU-rengasmerkintä helpottaa kuluttajia erityisesti kesärenkaiden valinnassa. Merkinnän myötä uusien renkaiden polttoainetaloudellisuus korostuu, mutta vähintään yhtä tärkeää olisi kiinnittää huomiota ajotapaan ja rengaspaineisiin. Syksyn rengasratsioissa vain joka kolmas (34,8 %) autoilija oli tarkistanut rengaspaineet viimeisen kuukauden aikana.

Kuvatekstit:

(kuva 5: Kesärengastutkimus)

Kesärengastutkimuksessa tarkastetaan renkaiden urasyvyydet, rengastyyppi ja rengaspaineet.

(kuva 6: Rengasratsia B)

Viime syksyn rengasratsioissa tarkastettiin yhteensä 11 760 auton renkaat 62 paikkakunnalla.

Liitegraafit:

1. Huonorenkaisten autojen osuus 1997–2012 (%)

2. Huonorenkaiset autot autokannasta 1997–2012 (kpl)

3. Huonorenkaiset autot maakunnittain 2012 (%)

Lisätiedot:

Kampanjapäällikkö Risto Keskiruokanen, Autonrengasliitto ry, puh. 0400 698 216

Kotisivut:

www.rengasratsia.fi

www.autonrengasliitto.fi