Helsingin yliopisto

Kiputuntemuksen voimakkuudella myös geneettinen pohja

Jaa
COMT-geenin tiettyä mutaatiota kantavat kestävät kipua pitempään kuin muut. COMT:in toimintaa estävät aineet voivat puolestaan lievittää vaikeahoitoisiakin hermovauriokipuja.

Ihmiset sietävät ja aistivat kipua eri tavalla. Kipuaistimuksen voimakkuutta ja kivunsietokykyä on testattu esimerkiksi sillä, kuinka kauan koehenkilö pystyy pitämään kättään jääkylmässä vedessä.

Farmasian tiedekunnassa väittelevä proviisori Oleg Kambur on tutkinut kivunsietokyvyn ja COMT-geenin välistä yhteyttä. COMT tuottaa katekoli-O-metyylitransferaasientsyymiä, joka puolestaan hajottaa esimerkiksi keskushermoston välittäjäainetta dopamiinia.

– Ne, joilla on COMT-geenin tietty variaatio, raportoivat jäävesikokeessa jopa 40 prosenttia vähemmän kipua kuin muut. He kestivät esimerkiksi kylmäkipua keskimäärin huomattavasti pitempään kuin muut koehenkilöt. Suojaavan mutaation löytäminen on harvinaista, sillä yleensä tämän geenin variaatiot herkistävät kivulle, Oleg Kambur toteaa.

Entsyymin toiminnan estäjistä hermokipulääkkeitä?

Oleg Kambur on myös saanut hyviä tuloksia COMT-entsyymin toimintaa estävistä lääkkeistä kivun lievittäjinä. Niistä voisi olla apua varsinkin hermovauriokivuissa, joita on edelleen hyvin vaikea lievittää.

– Eläinmalleissa nämä lääkkeet ovat tehonneet vähintään yhtä hyvin kuin nyt kliinisessä käytössä olevat lääkkeet aiemmissa kokeissa samankaltaisilla eläinmalleilla. Samantyyppisiä lääkkeitä käytetään ihmisillä jo esimerkiksi Parkinsonin tautiin. Ne ovat hyvin siedettyjä muun muassa siksi, että ne vaikuttavat ääreiskudoksissa. Näin keskushermostoon kohdistuvat haittavaikutukset puuttuvat kokonaan. Lisätutkimuksia tietenkin tarvitaan, toteaa Oleg Kambur.

________________

Proviisori Oleg Kambur väittelee 6.9.2013 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Catechol-O-methyltransferase and pain in rodents and humans" (Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu jyrsijöillä ja ihmisillä.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Infokeskus, luentosali 2, Viikinkaari 11, Helsinki.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Biocentri Viikki Universitatis Helsingiensis 21/2013.

Väitöskirja on luettavissa myös E-thesis -palvelussa.

Lisätiedot:

Oleg Kambur, puh. (09) 191 59 474, 040 767 4909

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye