Kiputuntemuksen voimakkuudella myös geneettinen pohja
5.9.2013 08:33:04 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Ihmiset sietävät ja aistivat kipua eri tavalla. Kipuaistimuksen voimakkuutta ja kivunsietokykyä on testattu esimerkiksi sillä, kuinka kauan koehenkilö pystyy pitämään kättään jääkylmässä vedessä.
Farmasian tiedekunnassa väittelevä proviisori Oleg Kambur on tutkinut kivunsietokyvyn ja COMT-geenin välistä yhteyttä. COMT tuottaa katekoli-O-metyylitransferaasientsyymiä, joka puolestaan hajottaa esimerkiksi keskushermoston välittäjäainetta dopamiinia.
– Ne, joilla on COMT-geenin tietty variaatio, raportoivat jäävesikokeessa jopa 40 prosenttia vähemmän kipua kuin muut. He kestivät esimerkiksi kylmäkipua keskimäärin huomattavasti pitempään kuin muut koehenkilöt. Suojaavan mutaation löytäminen on harvinaista, sillä yleensä tämän geenin variaatiot herkistävät kivulle, Oleg Kambur toteaa.
Entsyymin toiminnan estäjistä hermokipulääkkeitä?
Oleg Kambur on myös saanut hyviä tuloksia COMT-entsyymin toimintaa estävistä lääkkeistä kivun lievittäjinä. Niistä voisi olla apua varsinkin hermovauriokivuissa, joita on edelleen hyvin vaikea lievittää.
– Eläinmalleissa nämä lääkkeet ovat tehonneet vähintään yhtä hyvin kuin nyt kliinisessä käytössä olevat lääkkeet aiemmissa kokeissa samankaltaisilla eläinmalleilla. Samantyyppisiä lääkkeitä käytetään ihmisillä jo esimerkiksi Parkinsonin tautiin. Ne ovat hyvin siedettyjä muun muassa siksi, että ne vaikuttavat ääreiskudoksissa. Näin keskushermostoon kohdistuvat haittavaikutukset puuttuvat kokonaan. Lisätutkimuksia tietenkin tarvitaan, toteaa Oleg Kambur.
________________
Proviisori Oleg Kambur väittelee 6.9.2013 kello 12 Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa aiheesta "Catechol-O-methyltransferase and pain in rodents and humans" (Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu jyrsijöillä ja ihmisillä.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Infokeskus, luentosali 2, Viikinkaari 11, Helsinki.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Biocentri Viikki Universitatis Helsingiensis 21/2013.
Väitöskirja on luettavissa myös E-thesis -palvelussa.
Lisätiedot:
Oleg Kambur, puh. (09) 191 59 474, 040 767 4909
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiedottaja Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Mäntypistiäiset paljastavat, miksi yhteistyö on elämän voima11.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Mäntypistiäisten toukat puolustautuvat yhteistuumin saalistajia vastaan pusertamalla suustaan pihkaista nestettä. Yhteistyö on yksi voimakkaimmista elämää muovaavista tekijöistä, ja ymmärrystä sen perusmekanismeista hyödynnetään jo monilla aloilla antibioottiresistenssin ehkäisystä syövän hoitoon.
Metsästys ja silakan koko muokkaavat olennaisesti harmaahylkeen tulevaisuutta Itämerellä10.6.2026 14:23:24 EEST | Tiedote
Itämeren kantokyky kestäisi jopa kaksinkertaisen määrän harmaahylkeitä, mutta metsästyskiintiö ja silakan koko vaikuttavat siihen, mihin suuntaan kanta kehittyy. Tutkimus tarkentaa harmaahylkeen kanta-arviota ja antaa päätöksentekijöille selkeät raamit metsästyskiintiöiden asettamiseen.
Tiedekulma lähtee Poriin – Tervetuloa kuulemaan Helsingin yliopiston tutkijoita ja professoreita SuomiAreenaan9.6.2026 14:43:36 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto on hyvin edustettuna 23.–26.6.2026 järjestettävässä SuomiAreenassa. Tiedekulma on ensimmäistä kertaa mukana omalla ohjelmallaan ja yliopisto on järjestäjänä SuomiAreenan Ruokapäivässä. Lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ja professorit tuovat tiedenäkökulmaa useissa paneelikeskusteluissa.
Suomen pesimälinnut vähenevät etelässä ja runsastuvat pohjoisessa9.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Pesivien lintujen kokonaismäärä on vähentynyt Suomessa kuusi prosenttia 20 vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat suuria. Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla lasku on ollut jopa 23 prosenttia.
Kaupunkiympäristö muovaa bakteeristoa, ja sillä voi olla vaikutusta terveyteemme5.6.2026 11:50:13 EEST | Tiedote
Leikkipuistojen keinotekoiset kumimatot, aktiivisesti hoidetut kaupunkien viheralueet ja saasteet muokkaavat bakteeriyhteisöjä. Jo melko pienillä saastepitoisuuksilla voi olla vaikutuksia lasten bakteeristoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme