Linnut eivät tunne rajoja – eurooppalaista rengastusyhteistyötä 50 vuoden ajan

5.9.2013 08:51:46 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote

Jaa

Ei tainnut oululaisen talitiaisen rengastaja sata vuotta sitten arvata, miten merkittävän asian hän aloitti. Suomessa on tuon tiaisen jälkeen rengastettu yli 10,5 miljoonaa lintua. Linnut eivät kuitenkaan tunne rajoja sen enempää koti-Suomessamme kuin muuallakaan. Siksi eurooppalaiset rengastajat perustivat 50 vuotta sitten rengastajien kattojärjestön Euringin.

Lintujen renkaat ova useimiten alumiinia (kuva: Luomus/Jani Järvi)

Luonnontieteellnen keskusmuseo Luomus isännöi tällä viikolla Euringin 50-vuotiskokousta, jonka yhteydessä jatketaan suomalaisen rengastustoiminnan 100-vuotisjuhlintaa.

Euring yhdistää tuhannet vapaaehtoiset, kansalliset rengastusjärjestöt ja lukuisat tieteentekijät, jotka hyödyntävät aineistoa tutkimuksissaan. Euringin tavoitteena on kerätä ja jakaa rengastusaineistoja lintujen tutkimuksen ja suojelun hyväksi. Järjestön omaan tietokantaan tallennettiin kaksi vuotta sitten 10. miljoonas rengaslöytö – Maltalla rengastettu haarapääsky.

Sata vuotta Suomessa

Suomessa vuonna 1913 alkaneen rengastustoiminnan koordinointi siirtyi vuonna 1926 yksityishenkilöiltä Helsingin yliopiston eläinmuseolle, josta sittemmin tuli osa Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta. Maassamme rengastustyö on alusta asti perustunut vapaaehtoisuuteen.

- Juuri sopivasti kokouksen alla saimme tiedon kaikkien aikojen iäkkäimmästä suomalaisesta linnusta, kertoo yli-intendentti Jari Valkama Luomuksesta.

Loviisan Aspskäriltä löydettiin 1.6.2013 hyväkuntoinen pesivä etelänkiisla. Samainen kiisla on rengastettu samaisella saarella vuonna 1978, tuolloinkin pesimispuuhissa. Rengastuksesta löytöön kului peräti 34 vuotta 11 kuukautta ja 12 päivää.

- Rengastamalla lintu saa ikään kuin samankaltaisen henkilötunnuksen kuin ihmisillä. Tiedot vain löytyvät keveästä nilkkaan kiinnitettävästä renkaasta, Valkama selvittää rengastuksen perusteita. Tieto palautuu takaisin jos lintuyksilö – tässä tapauksessa etelänkiisla – löytyy myöhemmin uudestaan, jolloin saadaan selville yksilön liikkuma matka ja aikaväli edellisestä havainnosta.

Rengastajien pitkäjänteinen työ palkitaan, kun rengastuslöytöjä saapuu ja niiden perusteella voidaan hahmottaa kokonaiskuvaa vaikkapa haarapääskyn – tuon kaikkialla rakastetun riukupyrstön – muuttoreiteistä, pesäpaikkauskollisuudesta tai eliniästä. Toisaalta rengastajien työ piirtää tärkeää kuvaa myös epäonnisemmista lajeista, kuten peltojemme komean kuovin rajusta alamäestä tai mehiläishaukan taantumisesta.

Tuoreita rengastusuutisia:

Vapaaehtoisvoimin tieteen hyväksi – rengastajat ovat kihlanneet lintuja jo 100 vuotta

Myöhemmin kuoriutunut muuttaa myöhemmin – kuoriutumisajankohta vaikuttaa muuton ajoittumiseen

Ensimmäinen suomalainen sinipyrstön rengaslöytö – Tapaus harvinainen Euroopankin tasolla

Suomen ensimmäinen Rengastusatlas julkistettiin

Lisätietoa:

Luomuksen Rengastustoimisto

EURING

Linnustonseurannan tulospalvelu

Jos löydät tai näet rengastetun linnun…

Yli-intendentti Jari Valkama
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
jari.valkama@helsinki.fi
p. 050-3182358

Suunnittelija Markus Piha
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
markus.piha@helsinki.fi
p. 050-3182350

Avainsanat

etelänkiisla euring helsingin keskusmuseo lintujen luomus luonnontieteellinen rengastus rengastustoimisto yliopisto

Yhteyshenkilöt

Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS

Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fi

Kuvat

Rengastaja mittaa varovaisesti ruokokerttusen siiven (kuva: Luomus/Jani Järvi)

Linkit

LUOMUS

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat ovat vallanneet kaksi kasvitieteellistä puutarhaa. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan yleisökohteissamme: Helsingin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevassa Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa. Osa geologisista ja paleontologisista näytteistämme on esillä yliopistomuseon yhteydessä toimivassa Mineraalikabinetissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.

Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote

Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.

Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote

Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.

KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu

Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).

Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme