AVH-päivät 23.–24.10.2012 Helsingissä: teemana aivoverenkiertohäiriöt ja arki

AVH-päivät järjestetään tiistaina ja keskiviikkona 23.–24.10.2012 Paasitornissa Helsingissä (Paasivuorenkatu 5 A). Tilaisuus on suunnattu terveyskeskusten, sairaaloiden ja kuntoutus-laitosten työntekijöille sekä terapeuteille. Päiville odotetaan noin 200 terveydenhuollon ammattilaista.

Päivien aikana perehdytään muun muassa eteisvärinään ja pulssin tunnustelun opettamiseen, aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamiin kognitiivisiin ongelmiin, uusiin viestintävälineisiin AVH-kuntoutuksessa sekä arkeen ja selviytymiseen.

Tunne pulssisi

AVH-päivillä vs. osastoylilääkäri, neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen Meilahden neurologiselta päivystyspoliklinikalta luennoi eteisvärinästä.

Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Arvioidaan, että Suomessa on lähes 100 000 eteisvärinäpotilasta. Noin joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla on eteisvärinä. Se on harvinainen alle 60-vuotiailla ja lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Poti-laiden keski-ikä on 75 vuotta, ja noin 70 % on yli 65-vuotiaita.

Vuoteen 2050 mennessä eteisvärinän esiintyvyyden on ennustettu lisääntyvän 2-4-kertaiseksi ilman ehkäiseviä toimia, mikä Suomessa merkitsee jopa 400 000 henkilöä. Tähän vaikuttavat väestörakenteen ikääntymisen lisäksi lihavuus, kohonnut verenpaine, sairastettu sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta, läppäsairaudet, diabetes ja uniapnea. Toisaalta eteisvärinä huonontaa ennustetta niillä, joilla on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä; eteisvärinöistä 57 % liittyy sydän- ja verisuonitautien ehkäistävissä oleviin riskitekijöihin. Vahvin eteisvärinän ennusmerkki on korkea verenpaine, joka selittää noin viidenneksen eteisvärinöistä. Eteisvärinä aiheuttaa monelle sydämentykytystä ja heikentää suorituskykyä huonontaen siten elämänlaatua sekä pahentaa taustalla olevan sydänsairauden oireita.

Eteisvärinän suurin merkitys on sen osuus aivoinfarktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta. Eteisvärinän diagnoosi viivästyy kansainvälisten tutkimusten mukaan 2–3 vuotta oireiden alkamisesta. Tämä merkitsee sitä, että potilaat altistuvat sen vakaville seuraamuksille, ennen kaikkea aivoinfarktille.

Yhteensä vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön eli joka päivä 68 henkilöä. Aivoverenkiertohäiriöt ovat eniten sairaalahoitopäiviä ja pysyvää invaliditeettia aiheuttava sairausryhmä Suomessa. AVH on kolmanneksi kallein kansantautimme mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen. Väestön ikääntyessä sairastavuuden ennus-tetaan lisääntyvän merkittävästi, mikäli ennaltaehkäisyä ei onnistuta tehostamaan.

Toimittajat ovat tervetulleita AVH-päiville. Yhteydenotot/ilmoittautuminen tiedotteen lähettäjälle.

AVH-päivien ohjelma:

http://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio_%28avh%29/koulutukset/koulutuksia_ammattilaisille

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Tiina Viljanen, Aivoliitto ry, p. 040 833 1511, tiina.viljanen@aivoliitto.fi

Aivoliitto ry on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä. Näitä ryhmiä ovat aivoverenkiertohäiriön sairastaneet ja heidän läheisensä sekä perheet, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Tiedotteen lähetti:

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila
Aivoliitto ry
Suvilinnantie 2, 20900 TURKU
p. 040 715 5198
paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi
www.aivoliitto.fi