Tupakointi ja korkea verenpaine moninkertaistavat naisten riskin sairastua aivoverenvuotoon

Lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) aiheuttaa aivovaltimon pullistuman, aneurysman, puhkeaminen. Aivovaltimon aneurysmia on arviolta noin 50 000 - 100 000 suomalaisella, mutta valtaosa niistä ei koskaan puhkea eikä aiheuta oireita. Jos pullistuma havaitaan ennen sen puhkeamista, se voidaan useimmiten hoitaa. Toistaiseksi ei kuitenkaan pystytä erottamaan repeämisvaarassa olevia aneurysmia niistä, jotka voisi turvallisesti jättää hoitamatta.

Helsingin yliopiston, yliopistollisen sairaalan ja THL:n tutkijoiden tekemä laaja väestöpohjainen tutkimus osoitti, että lukinkalvonalaisen verenvuodon esiintyminen vaihtelee poikkeuksellisen paljon –  kahdeksasta 171:een 100 000 henkilövuotta kohti – sen mukaan, millainen riskitekijöiden ’taakka’ henkilöllä on. Erityisen korkea vuotoriski oli tupakoivilla naisilla, joilla oli korkea verenpaine: heillä riski sairastua SA-vuotoon on 20 kertaa suurempi kuin tupakoimattomilla miehillä, joiden verenpaine on matala.

 Näin suuri riskitekijöistä riippuva vaihtelu minkä tahansa sydän- ja verisuonitaudin esiintymisessä on poikkeuksellista, ja sillä voi olla huomattava merkitys hoidon kannalta, sanoo neurokirurgi, dosentti Miikka Korja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

– Jos tupakoimattomalta mieheltä, jonka verenpaine on matala, diagnosoidaan vuotamaton aneurysma, sitä ei kenties ole aina tarpeen lähteä hoitamaan. Jos taas vuotamaton aneurysma diagnosoidaan tupakoivalta naiselta, jolla on kohonnut verenpaine, saattaa sen hoito useimmiten olla aiheellinen, Korja sanoo. 
 
Suomalaistutkimuksessa – joka on laajin tähän mennessä tehty SAV:n riskitekijöitä kartoittava tutkimus – tunnistettiin myös kolme uutta SAV:n riskitekijää: aiempi sydäninfarkti, äidillä esiintynyt aivoverenkierron häiriö sekä korkeat kolesterolitasot miehillä.
– Toisin kuin aiemmin on uskottu, näyttää siltä, että SAV:n riskitekijät ovat suureksi osaksi samoja kuin muillakin sydän- ja verisuonitaudeilla, Korja toteaa.

Suomessa tehdään uraauurtavaa tutkimusta

– Olemme aikaisemmin osoittaneet, että elämäntavoista johtuvat riskitekijät vaikuttavat huomattavasti SAV:sta selvinneiden elinajanodotteeseen, ja tämä tutkimus osoittaa, että samat riskitekijät vaikuttavat erittäin voimakkaasti myös itse vuodon saamiseen. Näyttää selvältä, että erityisesti tupakoinnista luopuminen ja kohonneen verenpaineen asianmukainen hoitaminen ovat tärkeimpiä tekijöitä sekä SAV:n ehkäisyssä että sairastumisesta toipuneiden elinajan pidentämisessä, sanoo akatemiaprofessori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta viitaten tutkimusryhmän toiseen, aikaisemmin tänä vuonna ilmestyneeseen tutkimukseen (Korja et al., Neurology, 2013).

Sama tutkimusryhmä on aikaisemmin julkaissut myös tähän asti suurimman SAV:n periytyvyyttä koskevan kaksostutkimuksen; tutkimus osoitti, että perinnöllisyyden osuus SA-vuotoon sairastumisessa on hyvin pieni (Korja et al. Stroke, 2010). Lisäksi tutkimusryhmä on osoittanut, että tyypin 1 diabetesta sairastavilla esiintyy muuhun väestöön verrattuna epätavallisen paljon muusta kuin aneurysman repeämisestä johtuvia SA-vuotoja.  (Korja et al., Diabetes Care, 2013).

– Pohjoismaiden terveydenhuoltojärjestelmän ja lääkäreiden yhteisten tutkimusintressien takia täällä on ollut mahdollista tehdä laadukkaita, luotettaviin aineistoihin perustuvia, SAV:n epidemiologiaa koskevia tutkimuksia. Toivomme, että tuloksistamme on käytännön hyötyä sekä lääkäreille että potilaille eivätkä ne jää vain kahvipöytäkeskustelujen aiheiksi yliopistojen kampuksilla, sanoo Korja.

Tutkimus julkaistaan PLoS ONE -tiedelehdessä 9.9.2013  klo 24.00 Suomen aikaa http://dx.plos.org/10.1371/journal.pone.0073760

Lisätietoja:

Dosentti Miikka Korja, Helsingin yliopisto ja HYKS
Cerebrovascular fellow, Visiting Associate, Australian School of Advanced Medicine, Macquarie University, Sydney

Puh.  +61 2 9812 3898
E-mail: miikka.korja@hus.fi

********************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen
Tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi
050 406 2043