Luterilaisen köyhäinhoidon kehitys oli alkutaipaleellaan hidasta

Ruotsin valtakunnassa, jonka osa Suomi oli, jouduttiin köyhäinhoidon alueella uudistusten äärelle 1500–1600 -luvuilla hallinnon tehostuessa ja luterilaisuuden tullessa valtakunnanuskonnoksi. Kun samaan aikaan köyhyys lisääntyi, tuli ajankohtaiseksi määritellä valtion ja kirkon rooli köyhäinhoidossa sekä ryhtyä toimenpiteisiin köyhyyden rajoittamiseksi ja köyhien huoltamiseksi.

− Köyhäinhoito kehittyi ja muuttui hitaasti, Alaja summaa. Poliittinen hallinto pyrki puuttumaan 1600-luvun alusta lähtien köyhäinhoitoon ja määräämään sitä, mutta sen köyhäinhoitoideat olivat epäkäytännöllisiä. Käytännössä köyhäinhoito jäikin pitäjien sisällä paikallisten olosuhteiden ja ennen muuta seurakuntien kirkkoherrojen vastuulle, hän jatkaa.

Tämä puolestaan vaikutti siihen, että köyhäinhoidon kehitys saattoi vaihdella Suomen eri alueiden sekä myös saman alueen eri pitäjien välillä runsaasti.
− Suvun ja perheen antama suoja sekä kirkolla ja kerjuulla saadut almut säilyivät monesti merkittävimpinä huoltomuotoina, erityisesti alueilla, joissa hallinnolliset uudistukset ottivat aikansa eivätkä vielä murtaneet perinteisiä tapoja, Alaja toteaa.

Tutkimus osoittaa, etteivät kerjäläiset, ruoka-avun tarvitsijoiden määrän kasvu, tuloerojen ja sosiaalisten erojen voimistuminen sekä valtiollisen köyhäinhoidon tehottomuus ole Suomessa uusia asioita.

Alajan väitöskirjatutkimus on ensimmäinen luterilaisen Suomen alkutaipaleen köyhäinhoitoa käsittelevä tutkimus ja se täydentää ratkaisevalta osin historiantutkimuksen kuvaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisesta. Samalla se havainnollistaa köyhyyden syntyä ja pyrkimyksiä ratkaista köyhyyden aiheuttamia ongelmia, ja toimii erinomaisena johdatuksena tarkastella vastaavia asioita myös nykyaikana.

Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään 14.9.2013 klo 10.00 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, (Aud. XII), osoitteessa Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Panu Pulma Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Kaarlo Arffman Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40247

Väittelijän yhteystiedot: Paavo Alaja, s-posti: paavo.alaja@helsinki.fi

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia. Väitöskirjaa myy Tiedekirja, Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki.

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm

Ystävällisin terveisin,

Pekka Rautio
tiedottaja

Teologinen tiedekunta
PL 4 (Vuorikatu 3)
00014 Helsingin yliopisto

Puh. (09) 191 24050, 050 415 5531
sähköposti: pekka.rautio@helsinki.fi
www.teologia.fi