HY: Vanhanaikainen verotuspa voi kiusata ulkomaille muuttavia

Vero-oikeuden alan tohtorinväitöksessään on Joakim Frände tutkinut sitä, kuinka fyysisten henkilöitten verotus kaksoisasumistapauksissa muodostuu ja mitä seurauksia siitä on. Väitöksen lähtökohtana on Suomen lainsäädäntö ja Suomen muitten maitten kanssa tekemät verosopimukset. Ensin käsitellään sitä, kuinka asuminen kansallisen oikeuden mukaan ja toisaalta kaksoisasuminen muodostuu. Toiseksi analysoidaan sitä, kuinka kaksoisasumiskonfliktit ratkaistaan päättämällä ihmisen kotipaikka niissä tapauksissa, joissa verotussopimus maitten välillä on olemassa. Kolmanneksi selvitetään, mitä verotuksellisia seuraamuksia kaksoisasumistapauksista voi tulla.

Väitös on Suomessa ensimmäinen kaksoisasumisen ja fyysisten persoonien verotuksen alalta.

– On pystyttävä erottamaan toisistaan suoranainen oikeus maastamuuttoon ja tilapäiset oleskelut ulkomailla. Tohtorinväitöskirjan parissa viettäminäni vuosina ovat niin muutto Suomesta kuin Suomeenkin jatkuvasti lisääntyneet. Toiveeni on, että myös Suomessa lainsäädäntö seuraisi ajan ilmiöitä, sanoo Frände.

Kaksinkertaista verotusta syntyy pääosin, jos valtiot eivät pääse sopuun asuinvaltiosta tai mikäli verosopimus puuttuu täysin. Useimmiten ongelmia aiheuttaa kolmen vuoden sääntö, jonka mukaan Suomesta muuttaneen henkilön katsotaan olevan yleisesti verovelvollinen maassa vielä kolmen vuoden ajan. Verosopimus höllentää yleensä kolmen vuoden säännön vaikutusta verotukseen mutta kyseinen sääntö sisältyy edelleen eräisiin vanhempiin sopimuksiin.

– Näissä tapauksissa hankalia tilanteita voi syntyä. Sen jälkeen, kun muuttaja on maksanut veroa uudessa maassa voi Suomi edelleen verottaa sen ylittävän Suomen lain mukaisen veroprosentin mukaan, selittää Frände.

Frände on myös tutkinut sitä, missä määrin kolmen vuoden sääntö on yhdenmukainen EU:n vapaata liikkuvuutta ja syrjintää koskevan lainsäädännön kanssa. Toistaiseksi lain ja EU-lainsäädännön välillä ei ole ristiriitoja, mutta ongelmaton tilanne ei tulevaisuutta tarkastellen ole, sanoo Frände.

Väitöksen lopussa on ehdotus siitä, kuinka kansallista ja kansainvälistä oikeutta voitaisiin kehittää. Frände on myös tarkastellut vastaavaa lainsäädäntöä muissa Pohjoismaissa. Useimmat maat ovat uudistaneet lainsäädäntöään niin, että kansalaisuus ei joko lainkaan tai enimmäkseen merkitse mitään verotuksellisesti. Frände ehdottaa, että Suomessa seurattaisiin samaa esimerkkiä poistamalla kansallisuuskriteeri kolmen vuoden säännöstä ja luotaisiin sen sijaan normi, joka huomioi sekä Suomessa oleskelun kestoa että mitä pidettäisiin voimakkaana siteenä Suomeen. Jos ihminen pystyisi osoittamaan, ettei hänellä enää ole olennaisia suhteista Suomeen, hän ei olisi enää kolmen vuoden säännön piirissä.

***
OTL Joakim Frände väittelee 27.9.2013 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Dubbelboende vid beskattningen av fysiska personer". Vastaväittäjänä on professori Robert Påhlsson, Handelshögskolan vid Göteborgs universitet, ja kustoksena on professori Olli Ryynänen. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PIII, Yliopistonkatu 3.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa yliopiston elektronisessa arkistossa (Helda): https://helda.helsinki.fi/handle/10138/40303
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 315. Väitöskirjaa myy Suomalainen Lakimiesyhdistys.

Joakim Frände on kotoisin Helsingistä. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 2005 ja oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 2008. Hän työskentelee tutkijana yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Väittelijän yhteystiedot: joakim.frande@helsinki.fi