Kidutettuja on kuntoutettu Suomessa 20 vuoden ajan

Kidutuksen uhrien kuntoutus sai alkunsa sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella syyskuussa 1993. Mallia toimintaan haettiin Tanskasta, jossa vastaavanlaista toimintaa oli harjoitettu jo pitkään.

Kidutettujen kuntoutuskeskuksen käynnistämisen taustalla oli YK:n kidutuksen vastainen sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1989. Sopimus kieltää kidutuksen kaikissa olosuhteissa ja velvoittaa kidutuksen uhrien hoidon järjestämisen. Kidutuksen uhreille sopimusvaltiot takaavat mahdollisuuden mahdollisimman täydelliseen kuntoutukseen. Vaikka lähes kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen, kidutetaan ihmisiä miltei joka toisessa itsenäisessä valtiossa.

Kriisit näkyvät viiveellä

Kidutuksen uhrien määrän arvioidaan Suomessa olevan tuhansia. Ajankohtaisten kriisien jäljet näkyvät meillä viiveellä. Monien menneiden vuosien, jopa vuosikymmenien sotien ja konfliktien jälkiä monet kantavat vielä nytkin mielessään ja kehossaan. Hoidon ja avun tarve on usein pitkäaikaista tai toistuvaa.

– Tälläkin hetkellä monissa maissa ihmiset joutuvat kidutuksen uhriksi. Esimerkiksi Syyrian tilanteesta luemme, miten ihmisiä riisutaan alasti, hakataan, kynsiä revitään irti, sormia murskataan ja uhataan perheenjäsenten tappamisella. Silloin voi ymmärtää, että kidutuksen aiheuttamien traumojen tuntemus ja kuntoutuksen osaaminen on jatkossakin välttämätöntä, palvelualuejohtaja Pekka Tuomola Helsingin Diakonissalaitoksesta sanoo.

Hyvissäkin olosuhteissa kidutuskokemuksista paraneminen voi kestää vuosia. Monet Suomeen tulevat pakolaiset, myös lapset, tarvitsevat erityisosaamista edellyttävää hoitoa. Tätä tarjotaan Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa, samalla kun keskus tukee ja konsultoi valtakunnallisesti muita hoitopaikkoja niiden antamassa hoidossa.

Kidutettuja voidaan auttaa

Kidutuksen uhreja voidaan auttaa erilaisten hoitomuotojen avulla, mutta vieraasta kulttuurista tulevien ja epätavallisten traumakokemusten kohtaamisessa tarvitaan erityisosaamista. Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa on tällä hetkellä potilaina sekä aikuisia että alaikäisiä yli 40 maasta. Käytössä on yli 30 kieltä.

– Kokemuksemme mukaan yksilölliset, hyvin konkreettiset toimenpiteet ja apu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa edesauttavat toipumista ja sen myötä kotoutumista. Kaikki kidutuksen uhrit eivät tarvitse tiivistä traumaterapiaa, mutta lähes kaikki tarvitsevat apua jossain muodossa saadakseen hyvän alun uudessa maassa, Pekka Tuomola kertoo.

Merkkivuonna Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa on lisätty konsultoivaa työotetta. Pakolaisia vastaanottaville kunnille tarjotaan koulutusta ja apua potilaan kuntoutuksen suunnitteluun ja järjestämiseen.

Kidutettujen kuntoutuskeskus huomio tasavuosiaan seminaarilla ”Näe, kuule, puhu, muista” sekä pienellä ”Sydänääniä” -julkaisulla, jossa kuntoutuskeskuksen asiakkaat muistelevat ensivaikutelmiaan Suomesta, kertovat kokemuksistaan vieraan kulttuurin keskellä ja kaipuusta kotimaihinsa. ”Sydänääniä”-julkaisun voi tilata osoitteesta viestinta@hdl.fi.  Julkaisun verkkoversio löytyy osoitteesta www.hdl.fi > Palvelut > Kidutettujen kuntoutus.

Lisätietoja:
Pekka Tuomola, palvelualuejohtaja
Helsingin Diakonissalaitos, Päihde- ja mielenterveystyö
Puh. 050 351 3835
pekka.tuomola@hdl.fi

Tuula Quarshie, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti
Helsingin Diakonissalaitos, Kidutettujen kuntoutuskeskus

Puh. 050 578 1344
tuula.quarshie@hdl.fi

Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämä Kidutettujen kuntoutuskeskus on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Kuntoutuskeskus kehittää uusia toimintamenetelmiä ja toimii valtakunnallisena osaamiskeskuksena muille kidutettuja hoitaville tahoille. Keskus kouluttaa, konsultoi ja työnohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, viranomaisia sekä vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjä. RAY rahoittaa Kidutettujen kuntoutuskeskuksen toimintaa.