
Kansalaisjärjestöt: YK:n jäsenvaltioiden aika siirtyä puheista tekoihin
YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuosituhattavoitteita arvioivan ja vuoden 2015 jälkeistä tulevaisuutta luotaavan loppuasiakirjan 25.9. YK:n yleiskokousviikolla New Yorkissa.
Järjestöt eri puolilta maailmaa pitävät hyvänä sitä, että jäsenvaltiot haluavat luoda yhtenäisen ja universaalin kehitysohjelman, joka ei koske ainoastaan kehitysmaita, vaan puskee kaikkia maita ponnistelemaan yhteisten tavoitteiden eteen.
Nyt on kuitenkin aika ryhtyä toimeen ja siirtyä sanoista tekoihin. Yksittäisten hankkeiden rinnalla on välttämätöntä käydä vakavaa keskustelua myös talouden rakenteiden muuttamisesta ja eri toimijoiden vastuista, jotka nyt jäivät vähemmälle huomiolle loppuasiakirjassa, mutta nousivat vahvasti esiin kansalaisyhteiskunnan kuulemisissa.
"Nyt määritellään se, mitä kehitys on. Myös rikkailla mailla on velvollisuutensa, joka pitää kantaa. Ihmisoikeudet ja eriarvoisuuden poistaminen eivät toteudu, jos ei muuteta myös talouden rakenteita ja puututa omiin tuotanto- ja kulutustottumuksiimme", sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Aino Pennanen.
"Komission puheenjohtaja Barroso paukutteli henkseleitään sillä, että EU on edelleen maailman suurin kehitysyhteistyön rahoittaja. Tämä on hienoa, mutta on tärkeää olla toimissaan johdonmukainen. Pelkkä raha ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista käsitystä poliittisten päätösten vaikutuksista. Esimerkiksi EU:n kauppapolitiikka hankaloittaa kehitysmaiden omien tuotteiden pääsyä kansainvälisille markkinoille”, toteaa puolestaan Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aino Pennanen, Kepan kehityspoliittinen asiantuntija, +358 50 3176687,aino.pennanen@kepa.fi
Rilli Lappalainen, Kehyksen pääsihteeri, +358 50 56 13 456, rilli.lappalainen@kehys.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Kepa innostaa suomalaisia toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kepa ry
Tiedote: Kehys ja Kepa yhdistyvät Fingoksi21.11.2018 07:48:27 EET | Tiedote
Suomeen syntyy ensi viikon alussa uusi kansalaisjärjestöjen suurjärjestö, kun kaksi tuttua kehitysjärjestöä, Kepa ja Kehys, yhdistää voimansa ja lanseeraa yhteisen organisaation nimeltä Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry. Puheenjohtaja Ann Selin näkee Fingon merkittävänä yhteiskunnallisena vaikuttajana, jonka tavoitteena on reilumpi ja kestävämpi maailma.
Lehdistökutsu: #NytOnPakko toimia – järjestöjen viesti Puolan ilmastokokouksen alla20.11.2018 13:02:52 EET | Tiedote
Suomalaiset ympäristö- ja kehitysjärjestöt kertovat odotuksensa Katowicen ilmastokokoukselle ja kansainväliselle ilmastopolitiikalle toimittaja-aamukahveilla Ravintola Lasipalatsin kabinetissa tiistaina 27.11. klo 9.00.
EMBARGO 1.11. klo 9.00. Kehityspolitiikan tulosraportti: Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista, erityiskiitosta saa työ hauraissa maissa1.11.2018 09:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Kehityspolitiikan tulosraportti osoittaa, kuinka Suomen kehitysyhteistyöllä on saatu aikaan tuloksia köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhä useampi kehittyvissä maissa asuva saa puhdasta vettä, yhä useampi nainen saa mahdollisuuden ehkäisyyn ja yhä useampi lapsi pääsee yläkouluun. Järjestöjen työ tavoittaa erityisesti vaikeimmissa olosuhteissa eläviä ihmisiä.
Kehitysyhteistyön vähentyessä Eurooppa kääntää katseensa muuttoliikkeen hallintaan17.10.2018 11:21:29 EEST | Tiedote
EU:n kehitysyhteistyömäärärahat vähenivät vuonna 2017 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Nykyisellä tahdilla EU saavuttaisi 0,7 kehitysyhteistyötavoitteensa vasta 40 vuoden kuluttua, paljastaa tänään julkaistu AidWatch 2018 -raportti.
Kepa: Ilmaston lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen – Suomen tuettava köyhien maiden ilmastotoimia8.10.2018 08:59:09 EEST | Tiedote
Lämpötilannousun rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä erityisesti maailman köyhimpien näkökulmasta. Suomen tulee nostaa kehittyvien maiden ilmastorahoitus riittävälle tasolle.