Demokratiaviikko käynnistyi: Kunnat kehittävät kekseliäästi kuntalaisten vaikuttamistapoja

Kuntaliitto tiedottaa
14.10.2013
Julkaisuvapaa kello 10.00  

Demokratiaviikko käynnistyi
Kunnat kehittävät kekseliäästi kuntalaisten vaikuttamistapoja 

Mitä suurempi kunta, sitä enemmän se tarjoaa muodollisia kanavia kuntalaisten vaikuttamiseen, selviää Kuntaliiton kyselystä kuntien hallintojohtajille. Pienissä kunnissa vaikuttaminen ja tiedottaminen tapahtuvat suuria kuntia epämuodollisemmin, jopa kasvokkain.

Kunnat ovat varsin kekseliäitä kehittäessään erilaisia tapoja kuntalaisten kuulemiseen. Iltakaffeet, kylämessut, idearummut ja sähköiset foorumit ovat esimerkkejä suoran demokratian vahvistamisesta.

– Suurissa kunnissa kuntalaisten ja päättäjien välinen etäisyys kasvaa ja tarvitaan henkilökohtaisten ja suorien kontaktien lisäksi enemmän systemaattista väylänrakentamista kunnan ja kuntalaisten välille. Niinpä erilaiset tiedottamisen, kuntalaismielipiteen kartoittamisen sekä palautteenkeruun kanavat ovat käytössä suuremmissa kunnissa muita enemmän, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kuvaa.

Hallintojohtajien kyselyn tuloksia julkistettiin Kuntaliiton tiedotustilaisuudessa, joka pidettiin Euroopan neuvoston paikallisdemokratian viikon alussa, maanantaina 14. lokakuuta. Selvityksessä, joka valmistuu kokonaan myöhemmin, kartoitetaan kuntademokratian tilaa valtuustokaudella 2009–2012.

Kyselyaineistot kerättiin vuoden 2012 aikana ja kyselyyn vastasi 202 hallintojohtajaa tai vastaavaa viranhaltijaa. Suomessa on 320 kuntaa.

Kaikki kunnat netissä, kansalaisraadit yleistyvät

Kuntalaisten mielipiteitä kartoitetaan kunnissa yleisimmin kuntalaistilaisuuksien, asiakaskyselyjen sekä yhdistysten ja järjestöjen kuulemisen kautta. Enemmistössä kuntia myös kuntalaispalaute hallinnolle ja kuntalaiskyselyt ovat olleet käytössä viime valtuustokaudella.

Sähköpostipalaute ja henkilökohtainen suora palaute ovat ylivoimaisesti yleisimpiä palautekanavia lähes kaikkien kuntien mielestä. Yli puolet kunnista on nostanut myös kunnan internetsivujen sekä paikallislehtien yleisönosastojen kautta tulevan palautteen yleisimpien palautekanavien joukkoon.

Käytännössä kaikilla kunnilla on omat verkkosivut. Enemmistössä kuntia on käytetty tiedottamisen kanavina myös tiedotustilaisuuksia, yhteispalvelupisteitä (myös kouluja ja kirjastoja) sekä kotitalouksille jaettavia kuntapalvelujen esitteitä.

Näitäkin keinoja käytetään kuntalaisten kuulemiseen, tiedottamiseen ja osallistamiseen: kaupungintalon avoimet ovet (mm. Haapavesi), asukasyhteyshenkilö (mm. Lappeenranta), "torikokoukset" (mm. Luoto), yrityskahvit (mm. Humppila, Kaustinen), suorakirjeet kuntalaisille (mm. Lapua), kunnan vuosikertomuksen postitus joka talouteen (mm. Alavus), järjestöparlamentti (mm. Lemi), mökkiläisfoorumi, vapaa-ajan asukkaille tehtävät kyselyt (mm. Viitasaari, Rautjärvi), sähköinen kuntalaisaloite ja palautekanava (Rautjärvi), verkon keskustelupalstat (mm. Sastamala), kirjeposti (mm. Lumijoki, Sodankylä), paikallislehden tekstiviestipalstat (mm. Loimaa).

Kansalaisraateja käytetään vielä harvoin, mutta ne lisääntyvät tulevaisuudessa, ennakoi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

– Kansalaisraadit tarjoavat kuntalaisille mahdollisuuden esittää mielipiteitään ja ottaa osaa kunnan kehittämiseen heille itselleen tärkeissä asioissa. Kunnat ja päättäjät taas saavat kansalaisraadeista tietoa erilaisilta kuntalaisryhmiltä päätöksenteon pohjaksi.

Kuntalaisaloitteita tehdään turhan harvoin

Kuntalaisaloitteet ovat edelleen vähän käytetty vaikuttamisen muoto siitäkin huolimatta, että se on ollut kuntalaisten lakisääteinen oikeus vuodesta 1976.

 – Kuntalaisaloitteiden keskimäärät ovat nousseet 2000-luvulla yllättävän vähän. Näyttäisikin siltä, että kuntalaisaloite on edelleen melko tuntematon vaikuttamisen kanava.

Useissa kunnissa aloitteen tekemisen kynnystä on viime vuosina alennettu muun muassa luomalla kunnan omille kotisivuille sähköinen aloitepohja.

Syyskuussa avattiin oikeusministeriön tuottama ja ylläpitämä Kuntalaisaloite.fi -palvelu.

– Tämä palvelu lisää varmasti kuntalaisaloitteen tunnettuutta ja aloitteiden tekemistä, ja vahvistaa sitä kautta kuntalaisten uskoa vaikuttamismahdollisuuksiinsa kunnissa.

Kansallinen demokratiapäivä 17.10.2013

Euroopan neuvoston paikallisdemokratian viikkoa vietetään 14.–20. lokakuuta. Suomessa viikko huipentuu ensimmäistä kertaa demokratiapäivään, jota vietetään torstaina 17. lokakuuta.

Päivän aikana useissa kunnissa järjestetään tapahtumia. Päätapahtuma pidetään Helsingissä Kuntatalolla. Tilaisuudessa palkitaan demokratiatunnustuksin yksi kunnallinen ja yksi valtion toimija.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seuraamaan demokratiapäivää.

Päivän ohjelma on julkaistu verkossa:
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/hankkeet/kuntalaiset-keskioon/demokratiapaiva/Sivut/default.aspx

Lisätietoja:

Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet: tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634

Demokratiapäivä: erityisasiantuntija Päivi Kurikka p. 050 301 9068

Osa julkaisusta Kuntademokratia ja johtaminen valtuustokaudella 2009–2012 on julkaistu Kunnat.netissä tämän tiedotteen liitteenä sivulla

http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/10/Sivut/demokratiaviikko-kaynnistyi.aspx

Raportista löytyy mm. esimerkkejä erilaisista vaikuttamisen kanavista.