Puheen tunnistaminen jo kohdussa auttaa kielenoppimista

DI, PsM Eino Partanen Helsingin yliopistosta tutki 13.11.2013 tarkastettavassa väitöskirjassaan kuinka aivot havaitsevat puheääniä vauvaiästä aikuisuuteen. Tutkimukset osoittivat, että sikiön aivot harjaantuvat tunnistamaan puheääniä jo raskauden aikana. Lisäksi ylimääräisen puhealtistuksen myötä aivot pystyivät syntymän jälkeen tunnistamaan äänen korkeuden muutoksia paremmin kuin sellaisten vauvojen aivot, jotka eivät saaneet ylimääräistä puhealtistusta raskauden aikana. Partanen havaitsi myös, että esikouluikäisten lasten aivot pystyivät havaitsemaan pieniä äänen korkeuden muutoksia puheäänissä vaikka kouluikäisten lasten aivot eivät siihen pystyneet.

Äänen korkeuden muutosten havaitseminen puheäänissä voi olla tärkeää varhaislapsuudessa. Puhuessaan vauvalle, nuorelle lapselle tai vaikkapa lemmikille aikuinen puhuu ikään kuin laulaen. Tällaisen laulunomaisen hoivapuheen kuuntelemisessa tarvitaan juuri kykyä pienten äänen korkeuden muutosten havaitsemiseen. Äänen korkeuden muutokset hoivapuheessa tuovat muut puheäänten muutokset esiin, joka voi tehdä niiden havaitsemisesta ja oppimisesta helpompaa vauvalle tai nuorelle lapselle.

Kouluiässä puheäänten havaitseminen alkaa jo olla aikuismaisempaa ja Partasen tutkimuksissa kouluikäisten lasten aivot pystyivätkin jo tunnistamaan monia erilaisia puheääniä tehokkaasti. Samalla kouluikäisten lasten aivot eivät kuitenkaan enää reagoineet yhtä voimakkaasti äänen korkeuden muutoksin puheäänissä kuin esikouluikäisten.

Partanen toivoo hyödyntävänsä löydöksiä kielellisten vaikeuksien, esimerkiksi lukihäiriön, varhaisessa kuntoutuksessa. ”Tiedämme nyt, että ihminen oppii äänen korkeuden havaitsemista puheäänissä jo hyvin varhain ja samalla kehitimme menetelmiä puheäänten havaitsemisen aivoperustan tutkimiseen. Jatkotutkimuksissa pyrimme selvittämään, voidaanko puheäänten havaitsemiseen liittyviä vaikeuksia, esimerkiksi lukihäiriötä, kuntouttaa jo hyvin varhain erityisesti kuntoutusta varten suunnitellun puheen, musiikin ja laulun avulla. Laulussahan äänen korkeuksien ja muiden puheen piirteiden havaitseminen kulkevat ikään kuin käsi kädessä”, Partanen kertoo.

Eino Partanen teki tutkimuksensa Suomen Akatemian Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikössä sekä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.

Eino Partasen väitöskirja ”The neural basis of speech sound discrimination from infancy to adulthood” tarkastetaan 13.11.2013 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan salissa 1A, Siltavuorenpenger 1A. Vastaväittäjänä on professori Thomas Jacobsen Hampurin yliopistosta.

Lisätietoja:

Eino Partanen, 040-560 4141, eino.partanen@helsinki.fi