Aalto-koti oli onnellisen asumisen mitta – nyt koti on elämys

Saara Taalas Linnaeus-yliopistosta Ruotsista toi raikkaita terveisiä kiinteistö- ja rakennusalan päättäjille. ”Koti valitaan sillä perusteella, mitä kaikkea se voi olla, ei sen perusteella, mitä se on vuokrattaessa tai ostettaessa”.

Taalas kuvasi elävästi suomalaisen asumisen olemusta. ”Alvar Aalto-kodit olivat vielä 1990-luvulla onnistuneen, keskiluokkaisen elämän mitta. Silloin syntyi tavallaan ikonografinen kuva suomalaisesta kodista. Hyvällä työllä syntyi ”Se on nyt siinä –koti”, johon ei kosketa.

Viimeiset 20 vuotta on kiirehditty kovaa ja sisustaminen on muuttunut kiinteäksi osaksi populaariviihdettä, mediagenreä ja sisustuslehtien levikit ovat kasvaneet huimasti. ”Suurimmassa osassa koteja sisustetaan tai ideoidaan kodin uutta ilmettä. Meillähän on TV:ssä jo kohta sisutusarkkitehtejä enemmän kuin ohjelmien juontajia. Odottakaa vain suomalaiset, Ruotsissa on jo sisustusohjelma lapsillekin ”Fiksa rummet”, on vain ajan kysymys milloin se tulee Suomeen, Taalas nauroi.

Koti elämää vai elämä kotia varten?

Arkkitehti Riikka Kuittinen Arkkitehtitoimisto adesignista kuvasi tulevaisuuden asuntomatka –teemaa visuaalisesti tilojen kautta. Kuittisen mukaan esimerkiksi asumisen muunneltavuus ei edellytä perustavaa muutosta ihmisten arvoihin, asenteisiin tai elämäntapoihin vaan vaikuttavia voimia ovat perhemuodot, yksinasuminen ja sukupuolten roolit.

”Arkkitehti suunnittelee kuitenkin usein intuitiivisesti ja hänen saattaa olla vaikea perustella valitsemiaan ratkaisuja tilaajalle. Kokonaisuuteen vaikuttavat materiaalit ja yksityiskohdat. Niihin liitty voimakkaasti se, miksi vanhat asunnot koetaan laadukkaiksi, miksi läpitalon asunnot mielletään kivoiksi. Esimerkiksi ikkunat ja ovet voi suunnitella niin, että aksiaalisuus määrittelee liikeradat, kodin kulkureitit. Aksiaalisuutta käytettiin jo pyramideja rakennettaessa”, Kuittinen valottaa.

Korjausrakentamisessakin tulevaisuuden muutostarpeet kannattaa ennakoida jo suunnitteluvaiheessa. Siten kustannukset voivat olla vain murto-osa siitä, mitä ne olisivat myöhemmin. Rakennuksen muuntojoustavuuteen voidaan vaikuttaa varsin tehokkaasti rakenneteknisin keinoin.

Taalas määrittelee asuntomarkkinan jakautuneen kahtia: kunnolliset insinöörit miettivät oikeasti asioita ja tunnelmien luojat suunnittelevat barokkikylpyhuoneitaan. ”Elämysten hakeminen on jo johtanut siihen, että asuminen on muuttunut palveluksi, ei se ole tavara tai talo. Kodit ovat kuin kamera-ajoja, elämän muutosten kuvaajia, joita ei voi erottaa sosiaalisesta elämästä tai mediayleisöstä. Kovasti työtä tehneen ihmisen Artek-koteja ei synny”, Taalas luonnehti.

Kiinteistöjen sijoitus-, rahoitus-, kehitys- ja palveluliiketoiminnan Vuosiseminaari 2013 kokosi Hämeenlinnan Aulangolle 7.-8.11. 500 alan vaikuttajaa.